Päät­tä­jäl­tä: Yli­opis­ton perin­tö syn­tyy pysy­vyy­des­tä

Rak­si­lan mar­ket-alu­een uusi kaa­va­pro­ses­si on viit­tä vail­le val­mis vuo­sien työn tulok­se­na. Samal­la taval­la kuin koro­na iski äkil­li­ses­ti ja lujaa, on jul­ki­suu­teen tul­lut tie­to Oulun yli­opis­ton halus­ta raken­taa uusi kam­pus Rak­si­laan, mar­ket-alu­eel­le. Mar­ke­teil­le ei ole uut­ta paik­kaa tie­dos­sa ja nii­den tule­vai­suus on nyt tun­te­ma­ton. Halun­ne­vat­ko mar­ke­tit säi­lyt­tää paik­kan­sa Rak­si­las­sa ei ole var­muu­del­la tie­dos­sa, mut­ta kaa­vas­sa niil­le oli pai­kat varat­tu.

Uusia, iso­ja asu­kas­kes­kit­ty­miä on syn­ty­nyt muu­al­le kau­pun­kiin, lie­nee­kö sin­ne tar­vet­ta saa­da uusia kaup­pa­liik­kei­tä. Joka tapauk­ses­sa kaa­va­työ­hon käy­te­tyt resurs­sit ja suun­ni­tel­mat ”rutataan”roskikseen surut­ta. Pit­kä­jän­tei­nen, kau­as­kat­sei­nen ja huo­lel­li­ses­ti suun­ni­tel­tu kaa­va­työ on kui­ten­kin edel­leen tar­peel­li­nen Rak­si­lan alu­eel­le.

Monet asiat askar­rut­ta­vat yli­opis­ton siir­toa­sias­sa. Onko opis­ke­li­joi­ta kuul­tu isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa, aidos­ti ja puo­lu­eet­to­mas­ti? Muu­ta­mia kan­nan­ot­to­ja yksit­täi­sil­tä nuo­ril­ta on leh­dis­tös­sä ollut, mut­ta edus­ta­koon tämä enem­mis­tön mie­li­pi­det­tä? Sopii epäil­lä.

Mik­si nuo­ria pake­nee jat­ko-opis­ke­le­maan muu­al­le? Monet asian­osai­set ja asian­tun­ti­jat ovat myös kir­joit­ta­neet mie­li­pi­teen­sä jul­ki, useat koke­muk­seen­sa perus­tuen. Pää­sään­töi­ses­ti hei­dän kan­tan­sa on kiel­tei­nen. Mie­les­tä­ni myös hei­dän mie­li­pi­de on eri­tyi­sen tär­keä, eikä sii­hen pidä suh­tau­tua mil­lään taval­la vähek­sy­väs­ti. Sii­hen ovat jot­kut puo­lus­ta­jat sor­tu­neet.

Tär­ke­ää on avoin kes­kus­te­lu, kuten myös moni­puo­li­nen asian tar­kas­te­lu sii­tä, mit­kä teki­jät vai­kut­ta­vat vah­vim­min yli­opis­ton tasoon, hou­kut­te­le­vuu­teen ja eduk­seen erot­tu­mi­seen muis­ta yli­opis­tois­ta. Ope­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen tason tulee olla kor­kea, jopa kan­sain­vä­li­ses­ti­kin mitat­tu­na. Sii­hen vai­kut­taa se, saa­ko yli­opis­to arvos­tet­tu­ja tut­ki­joi­ta, pro­fes­so­rei­ta ja toh­to­rei­ta opet­ta­maan ja luen­noi­maan. Etä­ope­tus on tes­tat­tu nyt koro­na-aika­na ja se on var­muu­del­la tul­lut jää­däk­seen. Täs­tä joh­tuen yhä useam­pi opis­ke­lee koto­aan käsin ja sil­loin luen­noit­si­ja voi olla vaik­ka ”Hima­la­jal­la” tai Lin­nan­maal­la pitä­mäs­sä luen­ton­sa.

On aivan var­maa, että yli­opis­ton sijain­nil­la ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä tule­vai­suu­des­sa. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti kat­sot­tu­na huip­pu­yli­opis­tot sijait­se­vat pää­sään­töi­ses­ti kau­pun­kien lai­ta­mil­la, ei ahtais­sa kau­pun­ki­kes­kuk­sis­sa. Mat­kai­lu­näh­tä­vyyk­sik­si tai kau­pun­kien elä­vöit­tä­jik­si nii­tä ei ole raken­net­tu.

Kau­pun­gin kan­nal­ta kat­sot­tu­na yli­opis­ton mah­dol­li­nen siir­ty­mi­nen Rak­si­laan aiheut­taa mil­joo­nien inves­toin­nit alu­een logis­tiik­kaan. Lin­nan­maan kehit­tä­mi­seen opis­ke­li­ja­kam­puk­se­na on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä upo­tet­tu pal­jon mei­dän kau­pun­ki­lais­ten vero­va­ro­ja, joten sekin tulee huo­mioi­da suun­ni­tel­mis­sa

Päät­tä­jät ovat raken­ta­neet pysy­viä, ei väliai­kai­sia tilo­ja.

Lin­nan­maan tilat ovat osin kor­jauk­sen tar­pees­sa kuten aina raken­nus­kan­ta ajan myö­tä. Lin­nan­maan van­him­mat osat on hyvin raken­net­tu, kuten asian­tun­ti­jat ovat ker­to­neet. Hyväl­lä huo­len­pi­dol­la syn­tyy pysy­vää ja arvo­kas­ta. Yli­opis­ton ima­go tar­vit­see perin­net­tä ja se syn­tyy myös pysy­vyy­den kaut­ta.

Ainut­laa­tui­nen valt­ti meil­lä on yli­opis­ton yhtey­teen raken­ne­tus­ta tek­no­lo­gia­ky­läs­tä ja monien mui­den toi­mien siir­tä­mi­ses­tä yli­opis­toa­lu­eel­le, ei vähi­ten ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta. Yli­opis­ton ja ympä­röi­vän yhteis­kun­nan, esi­mer­kik­si yri­tys­ten yhteis­työl­le on Lin­nan­maal­la kas­va­nut mah­dol­li­suuk­sia, se tulee taa­ta ja vah­vis­taa tule­vai­suu­des­sa­kin. Se on Oulun vah­vuus.

Pan­de­mian myö­tä on nyt alet­tu enna­koi­da tule­vai­suu­des­sa lisään­ty­vää tar­vet­ta pysyä pai­koil­laan.

Aikai­sem­paa enem­män arvos­te­taan­kin luon­non­rau­haa, fyy­sis­tä etäi­syyt­tä ja rau­hal­lis­ta elä­mä­nym­pä­ris­töä, jota juu­ri Lin­nan­maa tar­jo­aa. Kään­ne­tään nykyi­nen sijain­ti yli­opis­tom­me vah­vuu­dek­si.

Hajau­tet­tu alue­ra­ken­ne oli­si myös mer­kit­tä­vä kes­tä­vyys- ja krii­si­val­mius­te­ki­jä. Jos edel­lä mai­ni­tut refe­rens­sit vah­vis­tu­vat pan­de­mian seu­rauk­se­na, voi täl­lä olla seu­rauk­sia Suo­men kau­pun­gis­tu­mi­sel­le. On aiheel­li­ses­ti poh­dit­ta­va mitä etua on ahtaas­ta elä­mi­ses­tä.

Lin­nan­maan alue lähiöi­neen tuli­si kiin­teäm­mäk­si ydin­kes­kus­tan kans­sa lii­ken­ne­jär­jes­te­lyil­lä. Lukui­sis­sa kau­pun­geis­sa on oival­let­tu aiko­ja sit­ten yhdis­tää eri osat toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä. Nons­top­pi­na kul­ke­va ratik­ka kes­kus­tan ja Lin­nan­maan välil­lä oli­si help­po ja kau­pun­gil­le pal­jon kan­nat­ta­vam­pi rat­kai­su, kuin yli­opis­ton siir­ty­mi­nen kes­kus­taan.

Eeva-Maria Park­ki­nen, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Kes­kus­ta