Päät­tä­jäl­tä: Uskon­non­va­paut­ta vaa­li­taan pai­kal­li­sel­la ja val­ta­kun­nan tasolla

Pää­siäi­nen on kris­ti­nus­kon suu­rin ja van­hin juh­la. Pit­kä­per­jan­tai­na Jee­sus kuo­li ris­til­lä sovit­taak­seen koko ihmis­kun­nan syn­nit. Pää­siäi­se­nä hän nousi ylös kuol­leis­ta ja voit­ti syn­nin, kuo­le­man ja sie­lun­vi­hol­li­sen vallan.

Suo­mi on ollut mui­den Poh­jois­mai­den tavoin pit­kään kris­til­li­nen maa. Tämä näkyy muun muas­sa sini­ris­ti­li­pus­sam­me. Kir­kol­li­set juh­la­py­hät ryt­mit­tä­vät vuo­den­kier­toam­me. Kou­lu­jen kevät­juh­lis­sa lau­le­taan suvivirttä.

Sotiem­me aika­na suo­ma­lai­set tur­vau­tui­vat laa­jas­ti Juma­laan. Kun rau­han­neu­vot­te­li­jat läh­ti­vät loka­kuus­sa 1939 Mos­ko­vaan neu­vot­te­le­maan, kan­sa vei­sa­si Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­mal­la Mart­ti Lut­he­rin kir­joit­ta­maa virt­tä ”Juma­la ompi lin­nam­me”. Tun­ne­tuk­si on tul­lut myös pre­si­dent­ti Kyös­ti Kal­lion rukous tal­vi­so­dan aikana.

Koro­nan ja Venä­jän hyök­käys­so­dan takia olem­me elä­neet epä­var­mo­ja aiko­ja. Eri puo­lil­la maa­il­maa on yhdes­sä rukoil­tu kul­ku­tau­din selät­tä­mi­sen ja Ukrai­nan rau­han puo­les­ta. Edus­kun­nan Raa­mat­tu­ryh­män kans­sa jär­jes­tim­me Rukous rau­han puo­les­ta ‑tilai­suu­den myös edus­kun­nas­sa. Raa­ma­tun sano­ma on tuo­nut ihmi­sil­le tur­vaa ja lohtua.

Raa­ma­tus­ta nouse­via kes­tä­viä perus­ar­vo­ja ja toi­von näkö­alo­ja kan­nat­taa vaa­lia. Juma­la on kaik­keu­den Her­ra, ja hänen käsis­sään on lopul­ta kaikki.

Vai­keuk­sis­ta huo­li­mat­ta Suo­mes­sa ovat monet asiat hyvin. Aineel­li­sen hyvin­voin­nin lisään­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta hen­ki­nen pahoin­voin­ti on vali­tet­ta­van yleis­tä. Moni etsii elä­mäl­leen suun­taa, tar­koi­tus­ta ja perustaa.

Pek­ka Aittakumpu.

Yhteis­kun­tam­me on maal­lis­tu­nut. Tämä näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, että yhä useam­mal­le pää­siäi­nen on vain muu­ta­ma yli­mää­räi­nen vapaa­päi­vä. Kris­til­lis­tä mer­ki­tys­tä ei vält­tä­mät­tä enää muisteta.

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen ja uusi tek­no­lo­gia eivät tar­koi­ta sitä, että perin­tei­sis­tä kris­til­li­sis­tä arvois­ta tuli­si luo­pua. Päin­vas­toin kan­nat­taa ker­toa muil­le­kin arvois­tam­me, jot­ka suo­je­le­vat elä­mää sekä roh­kai­se­vat lähim­mäi­sen­rak­kau­teen ja oikeudenmukaisuuteen.

Toi­mies­sa­ni pap­pi­na Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nas­sa iloit­sin muun muas­sa päi­vä­ko­tien ja kou­lu­jen hyväs­tä yhteis­työs­tä seu­ra­kun­tien kans­sa. Kau­pun­gin ja seu­ra­kun­tien yhdes­sä sopi­mat sel­keät käy­tän­nöt ja peli­sään­nöt mah­dol­lis­ta­vat myös pää­siäi­sen sano­man ker­to­mi­sen lap­sil­le ja nuorille.

On hyvä, että perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta vii­me jou­lu­kuus­sa lin­ja­si, että kou­lu­jen tilai­suuk­sia voi pitää edel­leen myös kir­kois­sa. Aiem­min apu­lai­soi­keus­asia­mies oli näh­nyt asias­sa ongel­man, mut­ta ylin perus­tus­la­kiam­me tul­kit­se­va elin näki toisin.

Kris­til­li­set arvot sekä sanan- ja uskon­non­va­paus tar­vit­se­vat puo­lus­ta­jia niin pai­kal­li­sel­la kuin val­ta­kun­nan tasolla.

Toi­von siu­nat­tua ja rau­hal­lis­ta pää­siäi­sen aikaa kaikille.

Pek­ka Aittakumpu
kansanedustaja
Oulun kaupunginvaltuutettu
Keskusta