Päät­tä­jäl­tä: Tule­vai­suu­den pohjoinen

Lau­ri Nikula.

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan muut­ti Suo­men ja Ruot­sin tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa nopeas­ti ja rajus­ti. Maat jät­ti­vät yhdes­sä Nato-hake­muk­set ja jäse­nyy­den rati­fioin­ti eri jäsen­mai­den par­la­men­teis­sa ete­nee hyvää vauh­tia. 1300 kilo­met­riä pit­käl­le itä­ra­jal­le las­keu­tui rau­tae­si­rip­pu luul­ta­vas­ti vuosikymmeniksi.

Suo­men ja Ruot­sin liit­ty­mi­nen Natoon muut­taa mer­kit­tä­väs­ti poh­joi­sen stra­te­gis­ta mer­ki­tys­tä. Poh­joi­nen Suo­mi on maayh­teys län­teen ja tule­viin Nato-liit­to­lai­siim­me Ruot­siin ja Norjaan.

Jo tal­vi­so­dan aika­na Iso-Bri­tan­nia ja Rans­ka pyy­si­vät Nor­jal­ta ja Ruot­sil­ta lupaa kaut­ta­kul­kuun aut­taak­seen Neu­vos­to­liit­toa vas­taan tais­tel­lut­ta Suo­mea. Lupa jäi saa­mat­ta ja osin tähän vedo­ten Suo­mea vaa­dit­tiin hyväk­sy­mään Neu­vos­to­lii­ton alue­vaa­ti­muk­set. On myös epäil­ty, että pel­ko luvas­ta moti­voi Sta­li­nia neu­vot­te­lui­hin rau­has­ta. Poh­joi­nen maayh­teys on siis ollut ennen­kin stra­te­gi­ses­ti tärkeä.

Itä­me­ri tulee ole­maan ns. Nato-meri. Venä­jäl­le se on ollut ja tulee ole­maan tär­keä yhteys Atlan­til­le ja se tekee sii­tä alt­tiin konflik­til­le tilan­teen kiristyessä.

Nato ja Poh­jois­maat tar­vit­se­vat toi­mi­vat maayh­tey­det ete­läs­tä poh­joi­seen, niin Suo­mes­sa kuin Ruot­sis­sa, sekä yhtey­det Nor­jan sata­miin ja nii­den kaut­ta isoil­le vesille.

Tämä kaik­ki edel­lä kuvat­tu tar­koit­taa val­ta­vaa muu­tos­ta Suo­men alue­po­liit­ti­ses­sa ajat­te­lus­sa. Poh­jois-Suo­mi ei ole enää ete­lä­suo­ma­lai­sim­min­kaan sil­min pelk­kä peräs­sä vedet­tä­vä kivi­re­ki, vaan stra­te­gi­ses­ti tär­keä reit­ti län­teen ja koko poh­joi­sen puo­lus­tuk­sen tuki­pi­la­ri. Tämä ajat­te­lun muu­tos luo aivan uut­ta valoa poh­joi­sen tulevaisuuteen.

Kes­kus­ta­lai­nen alue­po­li­tiik­ka, jos­sa koko Suo­mi on halut­tu pitää asut­tu­na, muut­tuu­kin laa­jas­ti jae­tuk­si geo­po­liit­ti­sek­si tur­val­li­suusa­jat­te­luk­si. Nor­jan mal­li alue­po­li­tii­kas­sa kuvas­taa juu­ri täl­lais­ta ajat­te­lua, jos­sa koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen näh­dään tur­val­li­suus­rat­kai­su­na. Kes­kus­tan aja­ma alu­eel­li­nen opin­to­lai­na­hy­vi­tys istuu tähän parem­min kuin hyvin ja oli­si ehdot­to­mas­ti myös osa turvallisuusratkaisua.

Mei­dän poh­joi­sen päät­tä­jien on täs­sä­kin löy­det­tä­vä toi­sem­me ja raken­net­ta­va tule­vai­suu­den poh­joi­nen. Kes­kus­te­lut Poh­jois­mai­den välis­ten infrain­ves­toin­tien toteut­ta­mi­sek­si osa­na varustautumis‑, huol­to­var­muus- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa, on syy­tä käyn­nis­tää pikai­ses­ti. Tar­vit­sem­me huol­to­var­muu­den kan­nal­ta tär­keän uuden rei­tin län­teen. Myös poh­joi­sen tie­to­lii­ken­neyh­tey­det ja digi­taa­li­nen run­koin­fra­struk­tuu­ri täy­tyy saat­taa asian­mu­kai­sel­le tasolle.

Eikä tämä kaik­ki ole vain tur­val­li­suus­rat­kai­sua, vaan tuo muka­naan elin­voi­maa ja hyvinvointia.

Lau­ri Niku­la, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäsen, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen jäsen, alue­val­tuu­tet­tu, varakansanedustaja