Vuonna 2017 Oulun kaupunginvaltuusto kokoontui Suomi 100 ‑juhlakokoukseen ja teki yksimielisen päätöksen lähteä tavoittelemaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Tuolloin päätös saattoi tuntua rohkealta, kaukaiseltakin. Kahdeksan vuotta myöhemmin voidaan kysyä: tiesivätköhän sen ajan valtuutetut, kuinka kauaskantoisen ratkaisun he tekivät? Nyt me tiedämme enemmän.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on alkanut Oulussa poikkeuksellisen vahvasti. Jo alkuvuosi osoittaa, että kyse on laajemmasta muutoksesta. Kyse on siitä, miten Oulu ja samalla koko pohjoinen Suomi näyttäytyvät asukkailleen, vierailijoille ja koko Euroopalle.
Alkuvuoden luvut puhuvat puolestaan. Tammi–helmikuussa Oulun kaupungissa tilastoidut yöpymiset kasvoivat yli 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pelkästään helmikuussa maksullisia yöpymisiä kirjattiin 78 400, mikä tarkoittaa 32 prosentin kasvua. Nämä ovat kovia lukuja tässä taloussuhdanteessa.
Kansainvälisiä vieraita saapui alkuvuonna hotelleihin yli 11 000, tämä tarkoittaa yli 40 prosentin kasvua edeltävään vuoteen. Vieraita on tullut erityisesti Saksasta, Ruotsista ja Kiinasta, mutta myös Ranskasta ja Iso-Britanniasta aiempaa enemmän.
Myös kulttuurilaitoksemme ovat rikkoneet ennätyksiä. Oulun taidemuseon Eanangiella – Maan kieli ‑näyttely, saamelaiskulttuuria esiin nosta

Lauri Nikula.
va Ovllá-ooppera, kaupungintalon taidenäyttelyt sekä uusi keskustakirjasto Saari ovat keränneet ennätyksellisiä kävijämääriä. Kulttuuri on tavoittanut uusia yleisöjä ja liikuttanut ihmisiä eri puolilta kaupunkia ja koko seutua.
Tämä kaikki vahvistaa käsitystämme siitä, että kulttuuripääkaupunkivuosi koskettaa koko kaupunkia ja myös sen ympärillä olevia alueita, koko laajaa 39 kunnan Oulu2026-aluetta. Kulttuuri liikkuu, yleisöt liikkuvat ja vaikutukset näkyvät elinvoimana sekä palvelujen kasvaneena kysyntänä.
Vielä tärkeämpää on se, mitä luvut eivät suoraan kerro. Kulttuuripääkaupunkivuosi vahvistaa tutkimusten mukaan myös kaupungin pitovoimaa eli sitä, kuinka houkutteleva paikka Oulu on omille asukkailleen.
Se lisää ylpeyttä, yhteisöllisyyttä ja tunnetta siitä, että meillä pohjoisessa tapahtuu merkittäviä asioita.
Vuoden 2017 valtuustopäätös osoittaa nyt olleensa investointi alueemme tulevaisuuteen. On helppoa todeta, että päätös oli oikea. Kulttuuripääkaupunkivuosi on yhteinen ponnistus ja yhteinen mahdollisuus. Jos tämä alku on suuntaa antava, vuosi 2026 jättää Ouluun ja koko pohjoiseen Suomeen pysyvän jäljen. Tuo jälki näkyy vielä pitkään sen jälkeenkin, kun vuoden viimeisen esityksen aplodit vaikenevat.
Rohkeasti tulevaisuuteen katsovien päätösten merkitys on hyvä muistaa myös seudullisen lähijunaliikenne päätöksen äärellä.
Lauri Nikula, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Keskusta


