Päät­tä­jäl­tä: Kau­pun­ki­stra­te­gia – kau­nii­ta sano­ja­ko vain?

Jäl­leen ker­ran on pal­ve­lu­verk­ko tulos­sa päät­tä­jien käsit­te­lyyn. Ei ole Oulus­sa, eikä Hau­ki­pu­taan alu­eel­la­kaan ensim­mäi­nen ker­ta kun pie­net kou­lut ovat lakkautuslistalla.

Toki naa­pu­ri­kun­tam­me Iikin on kou­lu­ja lak­kaut­ta­nut, joten siel­lä­kin pai­ni­taan saman­tyyp­pis­ten asioi­den kans­sa! Mut­ta paneu­dun kui­ten­kin nyt Ouluun.

Oulun kau­pun­ki­stra­te­gias­sa 2030 sano­taan mm. seuraavaa:

Kaa­ri­na Torro.

“Tar­joam­me asu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia urbaa­nis­sa ympär

istös­sä ja maa­seu­dul­la.. Mah­dol­lis­tam­me ihmis­ten koh­taa­mi­sen ja yhtei­söl­li­sen toi­min­nan sekä tur­val­li­sen eli­nym­pä­ris­tön… Paran­nam­me kun­ta­lais­ten pal­ve­lu­tyy­ty­väi­syyt­tä… toi­mim­me Unice­fin lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta toi­min­ta­suun­ni­tel­man mukai­ses­ti… Oulu on lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta v. 2024 ja v. 2028 Unice­fin tun­nus­tuk­sen saan­ti kri­tee­rien mukaisesti..”

Miten tämä näkyy arjes­sa? Aina­kin se näkyy niin, että Oulus­sa teh­dään mam­mut­ti­kou­lu­ja ja pie­net idyl­li­set kou­lut aje­taan alas. Mihin unoh­tuu pal­ve­lu­tyy­ty­väi­syys ja lapsiystävällisyys?

Oulus­sa ahde­taan asui­na­lu­eet täy­teen raken­nuk­sia, vaik­ka muut hal­lin­to­kun­nat ovat lausun­nois­saan tuo­neet ilmi huo­len­sa sii­tä, että esi­mer­kik­si kou­lut täyt­ty­vät. Näin­hän on käy­nyt esi­mer­kik­si Rita­har­jus­sa ja nyt Hiuk­ka­vaa­ras­sa, jon­ne jou­du­taan teke­mään kou­luun väli­sei­niä (toki laa­jen­nus­osa on tulos­sa), jot­ta tilat oli­si toi­mi­vam­mat useam­mal­le ryhmälle.

Itse en ymmär­rä näi­tä suu­ria “aulo­ja” oppi­mi­sym­pä­ris­tö­nä alkuun­kaan. Ja kyl­lä, osa van­hem­mis­ta on ker­to­nut huo­len­sa sii­tä, kuin­ka hei­dän lap­sen­sa ei kyke­ne ko. tilas­sa kes­kit­ty­mään, vaan kai­paa vas­ta­me­lu­kuu­lok­kei­ta tms. rat­kai­su­ja, jot­ta opis­ke­lu onnistuisi.

Mik­si Oulus­sa ei halu­ta antaa lap­sil­le mah­dol­li­suut­ta käy­dä pien­tä, tur­val­li­sem­paa lähi­kou­lua? Mikä­li kylä­kou­lui­hin mah­tuu, voi­si­han lap­sia, joil­la on vai­keuk­sia sopeu­tua suu­reen väki­mää­rään, kul­jet­taa nii­hin myös etääm­pää. Mat­kaa voi teh­dä yleen­sä kah­teen suuntaan!

Ja jos kat­so­taan hen­ki­lös­tön näkö­kul­mas­ta, niin onhan pie­nem­pi työym­pä­ris­tö myös opet­ta­jal­le mah­dol­li­suus esi­mer­kik­si työn­kier­toon, mikä­li hän kokee suu­res­sa kou­lus­sa työs­ken­te­lyn lii­an ras­kaak­si. Tämä­hän voi­si ehkäis­tä työ­uu­pu­mus­ta, sai­ras­lo­mia ja jopa työ­ky­vyt­tö­myys- tai var­hai­se­läk­keel­le jääntiä.

Olem­me kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki 2026, eikö nämä pie­net idyl­li­set kylä­kou­lut voi­si toi­mia koh­tei­na, joi­ta esi­tel­lä suu­rel­le maa­il­mal­le? Meil­lä Oulus­sa on aina hank­kei­ta menos­sa, eikö kylä­kou­lu­jen pelas­ta­mi­sek­si voi­si jon­kin hank­keen perustaa?

Tie­dän, että rahat ovat tiu­kas­sa tule­vai­suu­des­sa­kin, ei siis mitään uut­ta kun­ta­sek­to­ril­la. Tot­ta on sekin, että tilo­jen yllä­pi­dos­ta tulee kus­tan­nuk­sia. Mut­ta voi­ko kaik­kea mita­ta rahassa?

Kau­pun­ki­stra­te­gias­sa sano­taan myös: “Oulu­lai­nen sivis­tys on opi­tun, ele­tyn, koe­tun ja sydä­men sivis­tyk­sen summa.”

Onko se näin myös käy­tän­nös­sä, vai onko tuo ja monet muut stra­te­gias­sa esiin nos­te­tut asiat pelk­kää sanan heli­nää? Näi­hin miet­tei­siin ja hyvän syk­syn toivotuksiin

Kaa­ri­na Tor­ro, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, hyvin­voin­ti­lau­ta­kun­nan jäsen, Martinniemi/Oulu, SDP