Kel­lon työ­väen­ta­lo — pala his­to­ri­aa

Kellon työväentalo häipymässä maisemasta pala palalta. Purkutyötä kuvasi 16.3. Jukka Hämeenniemi.

Vuon­na 1917 raken­net­tu Kel­lon työ­väen­ta­lo on enää muis­to vain, mut­ta hyvin monil­le lähei­nen ja tär­keä.

Liki vuo­si­sa­dan alu­een asuk­kai­ta, yhdis­tyk­siä ja seu­ro­ja pal­vel­lut talo­van­hus oli niin huo­no­kun­toi­nen, että viran­omai­set lait­toi­vat sen jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten käyt­tö­kiel­toon. Ulkoi­ses­ti talo oli pysy­nyt kuta­kuin­kin kuo­sis­saan, mut­ta sisäl­tä raken­nus oli käyt­tö­kel­vo­ton. Talo on jou­tu­nut aika ajoin myös ilki­töi­den koh­teek­si. Nyt tämä Kel­lon Työ­väen Urhei­li­joi­den (KTU) omis­tuk­ses­sa ollut raken­nus pure­taan.

Ran­ta­poh­ja uuti­soi Kel­lon työ­väen­ta­lon 60-vuo­tis­juh­las­ta mar­ras­kuus­sa 1983. Väkeä oli pai­kal­la täy­si sali kuun­te­le­mas­sa juh­la­pu­hu­jaa SKDL:n puheen­joh­ta­jaa Kale­vi Kivis­töä ja seu­raa­mas­sa pai­kal­lis­ta ohjel­maa.

Juh­las­sa jul­kis­tet­tiin työ­väen­ta­lon his­to­riik­ki, jon­ka on teh­nyt Tert­tu Kuuse­la. Tie­to­ja sii­hen oli­vat kokoa­mas­sa Hau­ki­pu­taan työ­väen­opis­ton puit­teis­sa muun muas­sa Kel­lon elä­ke­läi­set.

Kel­lon työ­väe­nyh­dis­tys perus­tet­tiin 1917, jol­loin han­kit­tiin myös oma torp­pa. Laa­jen­nuk­sen jäl­keen talo paloi, mut­ta uusi raken­net­tiin pian tilal­le — tämä raken­nus on nyt puret­ta­va­na.

Työ­väen­ta­lo mää­rät­tiin sul­jet­ta­vak­si 1930 ja myy­tiin pak­ko­huu­to­kau­pas­sa Oulun Osuus­kau­pal­le. Kel­lon työ­väe­nur­hei­li­jat osti­vat talon juu­ri ennen tal­vi­so­taa 1939.

Sotien jäl­keen vuon­na 1948 talo lunas­tet­tiin val­tio­neu­vos­ton pää­tök­sel­lä SKDL:n Kel­lon yhdis­tyk­sel­le. Mikään yhdis­tys ei pys­ty­nyt kui­ten­kaan taloa yllä­pi­tä­mään, vaan omis­tus siir­ret­tiin Kel­lon työ­väen­jär­jes­tö­jen yhdis­tyk­sel­le, joka oli sen hal­ti­ja vie­tet­täes­sä talon 60-vuo­tis­juh­lia 1983.

Kel­lon työ­väen­ta­lo oli his­to­rii­kin mukaan “tele­vi­sion tuloon asti Kel­los­sa asu­vien työ­väe­nih­mis­ten toi­nen koti.”

Talon suo­jis­sa toi­mi­vat SKDL:n ja työ­väen urhei­li­joi­den lisäk­si Kel­lon Demo­kraat­ti­set nai­set, Kivi­nie­men Pir­kot ja Kel­lon elä­ke­läi­set. Talos­sa pidet­tiin Tak­ku­ran­nan tupail­to­ja ja siel­lä toi­mi myös kel­lo­lais­ten työ­väen­näyt­tä­mö.

Ran­ta­poh­ja uuti­soi Kel­lon työšväŠentalon 60-vuo­tis­ju­has­ta vuon­na 1983. KeskirivissŠä vasem­mal­ta Len­nart MäŠkeläŠ, Kale­vi Kivis­töš, Osmo Hek­ka­la ja vai­mo Hele­na. Kuvas­sa taka­na oikeas­sa reu­nas­sa sil­loi­nen KD-pii­ri­sih­tee­ri, nykyi­sin kansainvŠälisen Espe­ran­to­lii­ton pŠŠsihteeri Osmo Bul­ler.