Tekstarit
Iissä itsenäisyyspäivän juhlat. Sadalle ensimmäiselle kakkukahvit. En viitsinyt lähteä juhlimaan kilpaa.
Lue lisääIissä itsenäisyyspäivän juhlat. Sadalle ensimmäiselle kakkukahvit. En viitsinyt lähteä juhlimaan kilpaa.
Lue lisääMetsiimme liittyvässä ilmastokeskustelussa on levinnyt viime aikoina merkillinen kohu. Sen mukaan metsien hiilinielut olisivat romahtamassa. Se näkyisi myös metsien kuutiokasvun hiipumisena. Luken tuoreiden tilastojen mukaan hienoinen ennakkohavainto tästä on jo mitattu.
Lue lisääIin vihreä siirtymä etenee. Onko se vihreää ja kestävää, että taas kerran Iin alueelta viidenkymmenen tuulivoimalan tieltä kaadetaan pois hiilinieluna toimiva metsä? Aukoiksi hakattuja metsiä alkaa olla liikaa. Hiilinielujen romahduksen takia suomen veromaksajia odottaa uutisten mukaan miljardilasku. No, pääasiahan on, että iin kunta saa tuulivoimaloista verotuloja, elinvoimainen luonto on näköjään vähempiarvoinen asia.
Lue lisääRantapohjassa julkaistiin tiistaina 3.12. Keskustelemme-osiossa kirjoitus, jossa käsiteltiin Iin Nätteporin nimen historiaa. Tekstissä oli virke “Nätteborg ei siis ollut kauppalinna”. Kirjoittajan tarkoitus oli kuitenkin päinvastainen, ja virkkeen oli tarkoitus kuulua “Nätteborg oli siis kauppalinna”. Virhe tapahtui tekstin käsittelyvaiheessa.
Lue lisääÄitini, lotta työkomennuksella armeijan koulutuskeskuksen keittiöllä, kävelee verkkaisesti Raahen seminaarilta kulkevaa tietä kaupunkia kohti. On kesäkuun viidennen päivän myöhäinen ilta. Hänen äitinsä, mummuni, on saattamassa ja tukemassa tytärtään, matkalla sairaalaan. Syntymäni aika on tullut. He ohittavat tienvieressä loimuavan nuotion, sotilaat istuvat sen ympärillä jutellen hiljaa keskenään.
Iin Hamina on ollut mahdollisesti jo 1200-luvulla kauppapaikka. 1300-luvulta lähtien kaupankäynti siellä kasvoi. Ruotsalaiset hallitsivat pitkään Haminan kauppaa. Haminaan rakennettiin varastoaittoja (bodar), mistä on muistona vielä Bodenfors-niminen koski. Kaupallisen toiminnan keskukseksi ruotsalaiset rakensivat Haminaan Nätteborg-nimisen paikan. Mitä tämän nimi tarkoittaa, selviää, kun tutkii sitä kielellisesti.
Ajan ratas pyörii vääjäämättömästi. Vuodenajat tulevat ja menevät. Niinpä nyt, ajankohtaan liittyen, on pimeneviin iltoihimme, yhä enenevässä määrin, syttymässä iloisia joulun valoja.
Ystäväni Suoma hoksautti, että aikoinaan (ehkä ennen Marja-Tertun aikaa) Takkurannan koululla ei välitunnilla oltu hippasilla vaan “väkisillä”. Olikohan sama sana käytössä mullakin kylillä? Siinäpä olisi jollekin kielitieteilijälle selvitettävää, mistä tuokin termi tullut.
Käymme jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua lukutaidon merkityksestä, usein oppimisen kontekstissa. Pisa-tulokset osaltaan vahvistavat näkemystämme siitä, että lukutaito on yksi merkittävimmistä taidoista, jonka ihminen voi oppia ja jota tarvitsemme arjessamme läpi elämän. Vaikka tutkimustulokset osoittavat lukutaidon laskeneen Suomessa, olemme silti edelleen kärkimaiden joukossa. Lukutaito on oppimisen perusta ja avain maailmaan, joka on täynnä tietoa, tarinoita ja uusia näkökulmia. Tosiasiassa lukutaito on myös sivistyksen perusta, jota tulee vaalia. Se on taito, joka luo valtaa ja vapautta toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.
Oulua halutaan nyt kehittää ja siellä investoidaan paljon. Oulu tunnetaan teknologian edellä kävijänä ja teollisuuskaupunkina, jossa on paljon eri alojen yrityksiä. Kaupungilla on parasta aikaa vireillä uusia investointihankkeita.