Lumet suli­vat aikai­sin tänä kevää­nä. Jot­kut meis­tä kii­reh­ti­vät hara­voi­maan jäis­tä maa­ta. Nur­mi­kon viher­tä­mis­tä sai kui­ten­kin vie­lä odot­taa tovin. Vesi­sa­de tuli tar­pee­seen. Nyt puut ja pen­saat avaa­vat sil­mu­jaan. Tuo­mi­kin voi olla kukas­sa tuos­sa tuokiossa.

On taas se aika iha­na, että kai­ve­taan esiin luu­dat ja hara­vat ja pääs­tään hätis­te­le­mään mopo­poi­kia ja ‑tyt­tö­jä. Oli­si­ko­han meil­lä iäk­kääm­mil­lä jo aika muut­taa asen­net­ta ja antaa ymmär­rys­tä näi­tä nuo­ria koh­taan. Mopo­han on tie­tyn ajan nuo­ren tär­kein asia. 

Ris­to Tolo­nen kir­joit­ti Ran­ta­poh­jas­sa 05.05.2026 Iin Kirk­ko­saa­ren tule­vai­suu­des­ta. Olen teh­nyt Kirk­ko­saa­ren suo­je­lus­ta val­tuus­toa­loit­teen vii­me vuon­na ja kat­son sen­kin takia aiheel­li­sek­si vas­ta­ta joi­hin­kin Tolo­sen esit­tä­miin näkökohtiin.

Kuka­han kek­si, että Iin taa­ja­ma­no­peu­dek­si tulee 30 km/h. Ei kyl­lä oikein ymmär­rä, isom­mis­sa kau­pun­geis­sa noi­ta on, mut­ta ei täm­möi­ses­sä käpy­ky­läs­sä, lähi­ju­na­kin tyr­mät­tiin. Voi, voi päät­tä­jiä, kat­so­kaa peiliin.

Olen usein kuul­lun puhut­ta­van sii­tä, mik­si hoi­ta­jat ”eivät saa teh­dä” työ­tään rau­has­sa, empa­tian, omis­tau­tu­mi­sen ja ammat­ti­tai­don siivittäminä.

Ran­ta­poh­ja Toimitus

Suo­men ener­gian­tuo­tan­to on tuu­len­tuo­maa ja siis pit­käl­ti yhden kor­tin varas­sa. Oli luo­jan lyk­ky, että vii­me tal­ve­na palat­tiin nor­maa­lei­hin tal­vi­pak­ka­siin. Ne pal­jas­ti­vat tuu­li­voi­man ongel­mat. Muu­ta­ma edel­li­nen lau­ha tal­vi menee poik­keuk­sien joukkoon.

Aika monet meis­tä on liit­ty­nyt jon­kin yhdis­tyk­sen, jär­jes­tön tai lii­ton jäse­nek­si. Saa­tam­me hakea siel­tä mah­dol­li­ses­ti tie­toa, vir­kis­tys­tä tai apua omiin hen­ki­lö­koh­tai­siin tar­pei­siin. Tai haluam­me vain muu­ten tukea mie­les­täm­me hei­dän teke­mää hyvää työtä.