Rantakestilän kyltistä
Nimimerkki Alarannalla syntynyt arvosteli Rantapohjassa 18.6. sitä, että Rantakestilän kyltti on poistettu pitkäaikaiselta paikaltaan. Olen nimimerkin kanssa samaa mieltä, että.…..
Lue lisääNimimerkki Alarannalla syntynyt arvosteli Rantapohjassa 18.6. sitä, että Rantakestilän kyltti on poistettu pitkäaikaiselta paikaltaan. Olen nimimerkin kanssa samaa mieltä, että.…..
Lue lisääTyöelämäämme leimaa koventunut ja valheellinen puhe iästä. Ääripäissä ovat nuoret ja varttuneemmat ihmiset. Haluan painottaa ja korostaa nimenomaan ihmisyyttä. Korkea.…..
Lue lisääRiittäkö se, että olisi huolestunut hyvinvointivaltion ja ‑yhteiskunnan uudistamisesta ts. alaskirjauksesta. Kirjanpidossa se tarkoittaa mm. tasearvon kirjaamista kokonaan nollaan. Tuo.…..
Lue lisääMillainen porukka oli koolla, missä ja milloin?
Räihän Sukuseura ry järjesti jäsenilleen ja muille kiinnostuneille Räihän sukuhaarojen sukutapaamisen Iin Järjestötalolla 13.6.2026. Paikalla oli yli 30 henkilöä. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Iin Räihät.
Minkä asian ympärillä kokoonnuitte?
Räihän sukuseura on toiminut yli 40 vuotta. Seura haluaa selvittää suvun ja sen eri sukuhaarojen vaiheita ja historiaa, ja edistää jäsenistön yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä hoitaa ja edistää sukututkimusta.
Mitkä olivat tapahtumanne huippuhetkiä?
Tilaisuudessa oli edustajia Räihien eri sukuhaaroista sekä etelästä että pohjoisesta. Tutustuttiin Iin kunnan historiaan, Iin Räihien esiintymiseen Iissä, Räihien muuttoliikkeisiin muihin maihin, yhteisten juurien ja sukulaisuuden todentamiseen, Räihä ‑sukunimen alkuperään sekä dna:n kautta saatuihin tuloksiin. Tärkeintä oli kuitenkin toistemme tapaaminen.
Mikä oli päivän puheenaihe?
Tilaisuudessa esiteltiin iiläisten muuttoliikettä Ruijaan ja Amerikkaan, kveenien historiaa. Yhteydenpito nykyisiin siirtolaisten jälkeläisiin on todella helppoa, samoin sukututkimuksen tekeminen on helppoa nykyaikana. Tärkein asia oli Iin Räihien e‑sukukirjan esittely, jollaisen jokainen voi itse tehdä omasta suvustaan ja perheestään tulevia sukupolvia varten. Vuoden 2026 Räihä ‑pokaalilla palkittiin Timo Räihä.
Kuka toimi Rantapohjan silminä ja korvina?
Osmo Räihä
Lue lisääHaukiputaan yläasteen 9D luokka vuodelta 1976 kokoontui yhteen 14 luokkalaisen voimin. Paikalla oli myös porukan luokanvalvoja Sirkka Seppälä sekä silloinen.…..
Oheinen otsake tarkoittanee siis sitä, että me kansalaiset olemme valinneet vaaleilla edustajat tekemään puolestamme päätöksiä ja hoitamaan valtiomme asioita.
Millainen porukka oli koolla, missä ja milloin?
Tähän ja moneen muuhun kysymykseen saimme vastauksia Martinniemen kirjaston kevään viimeisessä ”Keskiviikon keskustelut” ‑illassa 20.5.26. Paikalla poliisin työstä olivat kertomassa vanhempi rikoskonstaapeli Jorma Leskelä, sekä ankkuripoliisi, vanhempi rikoskonstaapeli Raino Ojala.
Jatko hautausmaan valkoisiin lappuihin. Päätin etten lähde hautapaikkojen jatkomaksutalkoisiin, vaan vastavuoroisesti voisin osallistua hautausmaan aidan ulkopuolelle laitettavan ilmoitustaulun kertamaksuun. Taulussa ilmoitettaisiin niiden henkilöiden nimet joiden hautapaikan/kiven seurakunta on päättänyt poistaa maksukyvyttömyyden vuoksi hautausmaalta. Taulussa olisi tieto niille, jotka turhaan etsivät menneitä omaisiaan hautausmaalta.
Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.
Sain olla lapsenlapseni kevätjuhlassa Iin Aseman koululla. Hän siirtyy yläasteelle. Kevätjuhla oli 26.5.
Rantapohjassa 21.5. oli Oulun Veden johtajan Juha Hiltulan haastattelu. Esille tuli paljon asiaa Viinivaaran vedenottohankkeesta, mutta muutaman tärkeän täydennyksen haluamme tuoda esille.
Kiitämme mielipidekirjoittajaa (Rantapohja 21.5.) tärkeän ja monia koskettavan aiheen esille nostamisesta. Hautausmaat ovat meille kaikille merkityksellisiä paikkoja – ne kantavat muistoja läheisistä ja kertovat yhteisestä historiastamme. On ymmärrettävää, että muutokset hautapaikkojen käytännöissä herättävät huolta ja kysymyksiä.
Tätä asiaa olen pohtinut pitkään, eritoten nyt muutaman viimeisen viikon aikana, kun rakkaalla kotikylälläni on joku “kevätpörriäinen” puraissut lapsia ja heidän käytöksensä hipoo jo ilkivaltaa. Jotenkin tuntuu, että ei uskota ketään, oli sanoja sitten vanhempi, kyläläinen, opettaja tai joku muu ammattilainen.
Kalevassa oli painetussa lehdessä 11.4.2026 kirjoitus Kiiminkijoen Sämppikosken yläjuoksulle suunnitteilla olevasta kunnostuksesta. Jokivarren asukkaana kannatan kaikkia kunnostustöitä, joilla tähdätään Kiiminkijoen veden laadun parantamiseen. Joen yläjuoksulla on menossa hankkeita, joissa keskitytään nimenomaan tähän ja pyritään korjaamaan runsaan ojituksen aiheuttamat ongelmat. Maallikkona järkeeni menee se, että kalat eivät pärjää liian sameassa vedessä ja ymmärrykseni mukaan tämä on asiantuntijoidenkin mukaan Kiiminkijoen kalakannan elvyttämisen kannalta olennaisin asia. Keskitytään siis olennaiseen.
Iin kunta hakee valituslupaa Pohjois-Pohjanmaan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, (Rantapohja 05.04.2026). Vähän on heppoinen peruste Iin rakennuslautakunnalla, että rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden muulle järjestämiselle.