Poisnukkumeet ja maanpoveen saatetut
Poisnukkuneet Lauri Henrik Vehkaperä Haukiputaalta kuoli 9.2. Hän oli 95-vuotias. Sinikka Tellervo Goman Iistä kuoli 17.2. Hän oli 76-vuotias. Jukka…
Lue lisääPoisnukkuneet Lauri Henrik Vehkaperä Haukiputaalta kuoli 9.2. Hän oli 95-vuotias. Sinikka Tellervo Goman Iistä kuoli 17.2. Hän oli 76-vuotias. Jukka…
Lue lisääKuivaniemen Kievaria hieman reilun vuoden verran pyörittänyt yrittäjä Hannele Koskelainen on pistänyt hihat heilumaan ja uudistanut Kievaria pikkuhiljaa. Asiakkaat ovat…
Lue lisääJoka seitsemäs 65 vuotta täyttänyt autoilija on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä, kertoo Liikenneturvan tuore kysely. Omasta ajoterveydestä kannetaan myös huolta. Toisaalta useampi kuin neljä viidestä kertoo iän tuoman kokemuksen auttavan myös välttämään riskitilanteita liikenteessä.
Lue lisääEedla Maria Räsänen Haukiputaalta kuoli 30.1. Hän oli 91- vuotias.
Lue lisääSuomen käymistä sodista vuosina 1939–44 on monella suomalaisella omakohtaisia muistoja kirjoitettujen tutkimusten lisäksi. Urhoollisesti taistellut Suomi kärsi niissä lopulta musertavan tappion. Rauhanteossa vuonna 1944 Suomi menetti yli 10 % pinta-alastaan, joutui karkoittamaan saksalaiset sotilaat jotka olivat olleet aseveljiä yli kolmen vuoden ajan, pienentämään tuntuvasti omaa armeijaansa, maksamaan sotakorvauksia teollisuustuotteina yl1 500 miljoonan USA:n dollarin arvosta, panemaan vankeuteen sodanaikaisen ylimmän poliittisen johdon jne.
Rantapohjasta 28.7.1977: 5‑vuotias Irja oli päässyt isänsä kanssa suolle hilloja poimimaan. Kun he olivat kulkeneet jo melko pitkän matkan, kysyi isä Irjalta: “Vieläkö sinä jaksat kauemmaksi kahlata?” “Vielä minä vähän matkaa jaksan, mutta miten minä sitten takaisin jaksan”, ihmetteli tyttö. Hupi-Duunari
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johto esitteli viime viikolla tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman. Se sisältää runsaasti palveluverkkoon suunniteltuja toimia, joilla etsitään jopa 90 miljoonan euron säästöjä, joilla on vaikutuksia paitsi alueen asukkaisiin myös henkilöstöön. Ostopalveluita vähennetään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden eri osa-alueilta.
Sytyke-valmisteluhankkeen ideointityöpaja järjestettiin maanantaina 19.2. Kuivaniemen nuorisoseuran tiloissa. Paikalle saapui noin parikymmentä kehittämisestä kiinnostunutta asukasta. Myös alueen järjestöistä oli edustusta mukavasti paikalla ja kolmas sektori on osallistunut aktiivisesti alueensa kehittämiseen. Työpajassa keskusteltiin toteutuneista ja tulevista projekteista ja listattiin näihinkin liittyviä kehittämisideoita.
Rantapohjasta 21.7.1977: Kaksi nuorta metsästäjää kehui aseitaan. Toinen sanoi ampuneensa mettikanaa. Toinen kysyi, että sattuiko, niin ampuja sanoi: “Ei, mutta meni niin läheltä, ettei se uskaltanut enää väkättää.” A.V.Olhava
Risto Sakarias Lämsä Kiimingistä kuoli 30.1.2024. Hän oli 78-vuotias.
MTK:n Iinseudun yli-iiläinen puheenjohtaja Markus Mikkola kertoo, että niin Rantapohjan alueen maatiloilla, kuin muuallakin Suomessa eletään tällä hetkellä varsin odottavissa tunnelmissa. Maataloustuottajat odottavat sitä, mihin suuntaan maatalouspolitiikka tulee jatkossa ohjaamaan ruuan tuotantoa.
Yksi tai pari välinpitämätöntä koiranomistajaa pystyy pilaamaan muiden ulkoilunautinnon. Ainakin Ylikiimingin kirkolla oli lau 10.2. koiranulosteita pitkin poikin eräin osin kävely-/pyöräilyväyliä.
Antero Albertti Miettunen Iistä kuoli 30.1. Hän oli 85-vuotias.
Myös Rantapohjan alueen lukioitten vanhat pääsivät tanssahtelemaan perjantaina 9.2. Haukiputaalla, Kiimingissä ja Iissä. Vanhojenpäivä on suomalaisten lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, joihin liittyy nykyään vanhojentanssit. Niihin osallistuminen ei toki ole pakollista. Torstaina 8.2. oli abiturienttien penkinpainajaiset, ja sen jälkeen lukion toinen luokka on jäänyt koulun ylimmäksi eli “vanhimmiksi”.
Rantapohjan alueen tämän kevään abit Haukiputaalla, Kiimingissä ja Iissä saivat viettää torstaina 8.2. penkkaripäiväänsä ihan kunnon pakkasessa. Kylmyys ei iloa hälventänyt, kuten kuvista näkyy. Penkinpainajaiset eli penkkarit on tapahtuma, joka järjestetään abiturienttien päättäessä säännöllisen koulunkäyntinsä. He alkavat valmistautua maaliskuussa toteutuviin ylioppilaskirjoituksiin.
Ennakkoäänestys oli presidentinvaalien toisella kierroksella vilkkaampaa kuin ensimmäisellä kierroksella tai koskaan aiemmin valtakunnallisissa vaaleissa. Kaikkiaan 45,7 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä ennakkoon. Tämä tarkoittaa, että noin 1,96 miljoonaa kansalaista on jo antanut äänensä presidentinvaalien toisella kierroksella. Naiset äänestivät miehiä innokkaammin ennakkoon. Eniten ennakkoon ääniä annettiin Pirkanmaan vaalipiirissä, jossa 50,7 prosenttia äänioikeutetuista on jo antanut äänensä. Ensimmäisellä kierroksella ennakkoon kävi valtakunnallisesti äänestämässä 44,7 prosenttia.