Kuivaniemi

Kolum­ni: Monen­lai­sia muis­to­ja tal­vi- ja jat­ko­so­dan vuosilta

Suo­men käy­mis­tä sodis­ta vuo­si­na 1939–44 on monel­la suo­ma­lai­sel­la oma­koh­tai­sia muis­to­ja kir­joi­tet­tu­jen tut­ki­mus­ten lisäk­si. Urhool­li­ses­ti tais­tel­lut Suo­mi kär­si niis­sä lopul­ta muser­ta­van tap­pion. Rau­han­teos­sa vuon­na 1944 Suo­mi menet­ti yli 10 % pin­ta-alas­taan, jou­tui kar­koit­ta­maan sak­sa­lai­set soti­laat jot­ka oli­vat olleet ase­vel­jiä yli kol­men vuo­den ajan, pie­nen­tä­mään tun­tu­vas­ti omaa armei­jaan­sa, mak­sa­maan sota­kor­vauk­sia teol­li­suus­tuot­tei­na yl1 500 mil­joo­nan USA:n dol­la­rin arvos­ta, pane­maan van­keu­teen sodan­ai­kai­sen ylim­män poliit­ti­sen joh­don jne.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Nyt kon­ta­taan!

Ran­ta­poh­jas­ta 28.7.1977: 5‑vuotias Irja oli pääs­syt isän­sä kans­sa suol­le hil­lo­ja poi­mi­maan. Kun he oli­vat kul­ke­neet jo mel­ko pit­kän mat­kan, kysyi isä Irjal­ta: “Vie­lä­kö sinä jak­sat kau­em­mak­si kah­la­ta?” “Vie­lä minä vähän mat­kaa jak­san, mut­ta miten minä sit­ten takai­sin jak­san”, ihmet­te­li tyt­tö. Hupi-Duunari

Lue lisää

Poh­de kar­sii eni­ten Kui­va­nie­mel­tä ja Yli-Iis­tä – Päi­vä­ai­kai­nen päi­vys­tys säi­ly­mäs­sä Iis­sä, Hau­ki­pu­taal­la ja Kiimingissä

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een joh­to esit­te­li vii­me vii­kol­la tuot­ta­vuus- ja talou­del­li­suus­oh­jel­man. Se sisäl­tää run­saas­ti pal­ve­lu­verk­koon suun­ni­tel­tu­ja toi­mia, joil­la etsi­tään jopa 90 mil­joo­nan euron sääs­tö­jä, joil­la on vai­ku­tuk­sia pait­si alu­een asuk­kai­siin myös hen­ki­lös­töön. Osto­pal­ve­lui­ta vähen­ne­tään mer­kit­tä­väs­ti sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den eri osa-alueilta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Moni­puo­li­sia sytyk­kei­tä Kui­va­nie­men työpajassa

Syty­ke-val­mis­te­lu­hank­keen ideoin­ti­työ­pa­ja jär­jes­tet­tiin maa­nan­tai­na 19.2. Kui­va­nie­men nuo­ri­so­seu­ran tilois­sa. Pai­kal­le saa­pui noin pari­kym­men­tä kehit­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­nut­ta asu­kas­ta. Myös alu­een jär­jes­töis­tä oli edus­tus­ta muka­vas­ti pai­kal­la ja kol­mas sek­to­ri on osal­lis­tu­nut aktii­vi­ses­ti alu­een­sa kehit­tä­mi­seen. Työ­pa­jas­sa kes­kus­tel­tiin toteu­tu­neis­ta ja tule­vis­ta pro­jek­teis­ta ja lis­tat­tiin näi­hin­kin liit­ty­viä kehittämisideoita. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Maa­ta­lous elää odot­ta­vis­sa tun­nel­mis­sa – Koti­mai­nen ruu­an­tuo­tan­to on tär­keä huoltovarmuustekijä

MTK:n Iin­seu­dun yli-iiläi­nen puheen­joh­ta­ja Mar­kus Mik­ko­la ker­too, että niin Ran­ta­poh­jan alu­een maa­ti­loil­la, kuin muu­al­la­kin Suo­mes­sa ele­tään täl­lä het­kel­lä var­sin odot­ta­vis­sa tun­nel­mis­sa. Maa­ta­lous­tuot­ta­jat odot­ta­vat sitä, mihin suun­taan maa­ta­lous­po­li­tiik­ka tulee jat­kos­sa ohjaa­maan ruu­an tuotantoa. 




Lukiois­sa van­ho­jen päi­vä ja tanssit

Myös Ran­ta­poh­jan alu­een lukioit­ten van­hat pää­si­vät tans­sah­te­le­maan per­jan­tai­na 9.2. Hau­ki­pu­taal­la, Kii­min­gis­sä ja Iis­sä. Van­ho­jen­päi­vä on suo­ma­lais­ten lukion toi­sen vuo­den opis­ke­li­joi­den viet­tä­mä juh­la­päi­vä, joi­hin liit­tyy nyky­ään van­ho­jen­tans­sit. Nii­hin osal­lis­tu­mi­nen ei toki ole pakol­lis­ta. Tors­tai­na 8.2. oli abi­tu­rient­tien pen­kin­pai­na­jai­set, ja sen jäl­keen lukion toi­nen luok­ka on jää­nyt kou­lun ylim­mäk­si eli “van­him­mik­si”.


Pak­ka­nen pauk­kui penkkaripäivänä

Ran­ta­poh­jan alu­een tämän kevään abit Hau­ki­pu­taal­la, Kii­min­gis­sä ja Iis­sä sai­vat viet­tää tors­tai­na 8.2. penk­ka­ri­päi­vään­sä ihan kun­non pak­ka­ses­sa. Kyl­myys ei iloa häl­ven­tä­nyt, kuten kuvis­ta näkyy. Pen­kin­pai­na­jai­set eli penk­ka­rit on tapah­tu­ma, joka jär­jes­te­tään abi­tu­rient­tien päät­täes­sä sään­nöl­li­sen kou­lun­käyn­tin­sä. He alka­vat val­mis­tau­tua maa­lis­kuus­sa toteu­tu­viin ylioppilaskirjoituksiin.


Ennak­ko­ää­nes­tys päät­tyi ennä­tyk­siä rikkoen

Ennak­ko­ää­nes­tys oli pre­si­den­tin­vaa­lien toi­sel­la kier­rok­sel­la vilk­kaam­paa kuin ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la tai kos­kaan aiem­min val­ta­kun­nal­li­sis­sa vaa­leis­sa. Kaik­ki­aan 45,7 pro­sent­tia äänioi­keu­te­tuis­ta kävi äänes­tä­mäs­sä ennak­koon. Tämä tar­koit­taa, että noin 1,96 mil­joo­naa kan­sa­lais­ta on jo anta­nut äänen­sä pre­si­den­tin­vaa­lien toi­sel­la kier­rok­sel­la. Nai­set äänes­ti­vät mie­hiä innok­kaam­min ennak­koon. Eni­ten ennak­koon ääniä annet­tiin Pir­kan­maan vaa­li­pii­ris­sä, jos­sa 50,7 pro­sent­tia äänioi­keu­te­tuis­ta on jo anta­nut äänen­sä. Ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la ennak­koon kävi val­ta­kun­nal­li­ses­ti äänes­tä­mäs­sä 44,7 prosenttia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Var­sin tal­vi­sia touhuja

Ran­ta­poh­jas­ta 7.7.1977: Sat­tui­pa sil­loin, kun oli uute­na iskel­mä Puhe­lin­lan­gat lau­laa. Sitä nuo­ret myö­tään ral­lat­ti­vat. Talon vaka­va­mie­li­nen van­hae­män­tä mones­ti ihan suut­tui nuo­rel­le väel­le ja käs­ki lopet­taa lau­la­mi­sen. Kului jon­kin aikaa, niin nuo­ri väki kuu­li lau­lua keit­tiös­tä, mis­sä emän­tä yksin aska­roi. Tah­toi vähän nau­rat­taa, kun lau­lun sanat oli­vat “puhe­lin­lan­gat lau­laa…” E.H. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kii­min­gin, Hau­ki­pu­taan ja Iin seu­ra­kun­tien jäsen­mää­rä laskee

Koko Oulun alu­eel­la kirk­koon kuu­luu noin 67 pro­sent­tia kau­pun­gin asuk­kais­ta. Oulun evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sis­sa seu­ra­kun­nis­sa kirk­koon kuu­lui vuo­den 2023 päät­tyes­sä 144 401 hen­ki­löä. Kirk­koon liit­tyi 863 hen­ki­löä, kun vas­taa­va luku vuon­na 2022 oli 789 hen­ki­löä. Kir­kos­ta ero­si 2649 hen­ki­löä, kun vuon­na 2022 kir­kos­ta eron­nei­ta oli 3042. Tie­dot löy­ty­vät Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon tilastoista.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus