Kuivaniemi

Kil­pai­lut sai­vat iiläi­set liikkeelle

Iin kun­nas­sa pyö­ri vii­me vuon­na kun­nan 650-vuo­­tis­­juh­­la­­vuo­­den kun­niak­si kak­si kun­ta­lai­sia liik­keel­le lait­ta­nut­ta lii­kun­ta­kam­pan­jaa. Ii650km-lii­­kun­­ta­­kam­­pan­­jas­­sa kil­pai­li­vat kun­ta­lai­set, OnPopLiik­­kua-kisas­­sa kylät kil­pai­li­vat keskenään.…… 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Osuus­pan­kit lah­joit­ta­vat tänä vuon­na syn­ty­vil­le 100 euron sijoituksen

OP-Ryh­mään kuu­lu­vat osuus­pan­kit lah­joit­ta­vat kai­kil­le tänä vuon­na Suo­mes­sa syn­ty­vil­le vau­voil­le OP Ensi­si­joi­tuk­sen eli 100 euroa OP-Maa­il­ma Indek­si ‑sijoi­tus­ra­has­toon.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää


Koti­maa­kun­nan his­to­ri­aa: Poh­jois-Poh­jan­maal­le asu­tus­ta jää­kau­den jälkeen

Kun hal­li­tus lin­ja­si 1994 uuden maa­kun­ta­jaon, jos­sa yhdek­sän entis­tä maa­kun­taa jaet­tiin 18 uudek­si maa­kun­nak­si, Kai­nuu irro­tet­tiin Poh­jois-Poh­jan­maas­ta maa­kun­ta­hal­lin­to­ko­kei­lus­sa 2004–2012 omak­si maa­kun­nak­seen, jota joh­taa edel­leen Kai­nuun Liit­to. Tämän­kin jäl­keen vuo­des­ta 2017 Poh­jois-Poh­jan­maa on poh­joi­sin ja suu­rin osa van­haa Poh­jan­maan maa­kun­taa ja on Suo­men suu­rim­pia maakuntia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Värik­käi­tä city­nurk­kia Jääliin

Ran­ta­poh­jas­ta 14.9.1978: Poi­ka meni ensim­mäis­tä päi­vää kou­luun. Illal­la palat­tu­aan kou­lus­ta äiti kii­ruh­ti kysy­mään, että miten meni. Poi­ka vas­ta­si: “Huo­nos­ti meni, pitää men­nä huo­men­na­kin.” V.S. Kuivaniemi

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Maa­seu­dun pie­net ja kes­ki­suu­ret yri­tyk­set kamp­pai­le­vat ole­mas­sao­los­taan Pohjois-Pohjanmaalla

Pit­kään jat­ku­nut kysyn­nän hei­ken­ty­mi­nen sekä kus­tan­nus­ten ja kor­ko­jen nousu ovat vai­keut­ta­neet enti­ses­tään maa­seu­dun yri­tys­ten lyhyen täh­täi­men näkymiä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­ru­noi­li­ja J. L. Runeberg

Johan Lud­vig Rune­berg (1804–77) vai­kut­ti Suo­mes­sa, jos­kin kir­joit­ti rik­kaan ja run­saan eep­pi­sen ja lyy­ri­sen kau­no­kir­jal­li­sen tuo­tan­ton­sa äidin­kie­lel­lään ruot­sin kiel­lä. Hänen vai­ku­tuk­sen­sa Suo­men kult­tuu­ri­ke­hi­tyk­seen oli kan­sal­li­se­na ja aat­teel­li­se­na virit­tä­jä­nä ja hen­ki­sen liik­ku­vuu­den laa­jen­ta­ja­na niin val­ta­va ja moni­ta­hoi­nen, ettei sitä voi liioitella. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Oli­kos meil­lä lain­kaan tulevaisuutta?

Ran­ta­poh­jas­ta 24.8.1978: Polii­sin saa­tua vihiä, että eräs isän­tä keit­tää pon­tik­kaa he meni­vät taloon etsin­tä­mat­kal­le. Talos­sa oli pie­ni poi­ka yksin koto­na. Polii­sit löy­si­vät rank­ki­tyn­ny­rin ja hei­dän kes­kus­tel­les­saan että mis­sä­hän mah­ta­vat pil­lit olla, poi­ka innois­saan huusi: “Ette­pä löy­dä pil­le­jä, kun ne ovat naa­pu­ris­sa lai­nas­sa!” Sedeil

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus