Kiiminki

Flow switch ‑teat­te­rie­si­tys kuvaa nuor­ten kii­min­ki­läis­ten elämää

Kii­min­gin Syke­sa­liin on val­mis­tu­mas­sa ainut­laa­tui­nen doku­ment­ti­teat­te­rie­si­tys nuor­ten elä­mäs­tä. Kysees­sä on kii­min­ki­läis­läh­töi­sen teat­te­ri- ja esi­tys­tai­tei­li­ja Saa­ra Iso­lan ja Poris­ta kotoi­sin ole­van musii­kin­te­ki­jä-teat­te­ri­tai­tei­li­ja Miko Vahe­kos­ken yhtei­nen, Kii­min­gin taa­ja­ma­nuo­ris­ta ja Kii­min­gis­tä kas­vua­lus­ta­na ker­to­va flow switch ‑nyky­teat­te­rie­si­tys. Teos syn­ny­te­tään yhdes­sä kii­min­ki­läis­ten nuor­ten kans­sa. Pro­jek­ti tar­jo­aa muka­na ole­vil­le nuo­ril­le ainut­ker­tai­sen mah­dol­li­suu­den pääs­tä ker­to­maan omin sanoin elä­mäs­tään, koke­muk­sis­taan sekä Kii­min­gis­tä nuo­ruu­den kasvuympäristönä.

Lue lisää

Kai­kil­le tulee kai­hi ennem­min tai myö­hem­min, Ouluun saa­pui uusi ja tur­val­li­sem­mak­si kuvat­tu tek­niik­ka eri­lai­siin silmäleikkauksiin

Suu­rin syy suo­ma­lais­ten sil­mä­leik­kauk­siin on iän myö­tä yleis­ty­vä kai­hi. Suo­mes­sa arviol­ta 70 0000 ihmi­sel­le vuo­des­sa teh­dään sil­mä­leik­kaus, joko jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Toi­sek­si ylei­sin syy tul­la sil­mien leik­kauk­seen, on toi­ve pääs­tä eroon sil­mä­la­seis­ta, oli sit­ten kyse lähi tai kau­ko­näön huo­no­ne­mi­ses­ta. Tuol­loin puhu­taan sil­mien lins­si­leik­kauk­ses­ta, jos­sa vau­rioi­tu­nut lins­si pois­te­taan ja kor­va­taan uudel­la teko­lins­sil­lä, joka on usein myös monitehoinen.

Lue lisää

Kii­min­gin mal­mi­net­sin­näs­tä luo­vut­tiin vas­tus­tuk­sen vuoksi

Arc­tic Mine­rals Explo­ra­tion Ab on luo­pu­nut mal­mi­net­sin­tä­lu­vas­ta Kii­min­gin Mar­ti­mo1-alu­een osal­ta ennen kuin lupa sai lain­voi­man. Hake­musa­lue on nyt pois­tet­tu kar­tal­ta. Tukes (Tur­val­li­suus- ja kemi­kaa­li­vi­ras­to) ilmoit­ti net­ti­si­vuil­laan rau­kea­mi­ses­ta tou­ko­kuun puolivälissä.


Kuu­kau­den esi­ne: Pai­men­ty­tön hui­lu 1794

Har­taas­ti odot­ti lyp­sy­kar­jan omis­ta­ja kevät­tä mui­noin, sil­lä rehu oli usein lop­pu­mai­sil­laan. Vii­mei­set hei­nän ja oljen rip­peet oli koot­tu elu­koit­ten eteen ja ruvet­tu syöt­tä­mään jo kat­to-olkia hätä­re­hu­na. Oljet sil­put­tiin isoi­hin puusam­mioi­hin, kos­tu­tet­tiin kuu­mal­la vedel­lä ja höys­tet­tiin jau­hoil­la, näin syn­tyi kar­jal­le hätä­ruo­kaa, jota appeek­si kutsuttiin. 


Lyp­sy­kar­ja­ti­lo­ja palkittiin

Osuus­kun­ta Poh­jo­lan Mai­to pal­kit­see vuo­sit­tain hyvä­laa­tuis­ta ja pal­kin­toeh­dot täyt­tä­vää mai­toa tuot­ta­nei­ta mai­don­lä­het­tä­ji­ään osuus­kun­nan omil­la pal­kin­noil­la ja Wal­ter Ehr­ström ‑mita­leil­la. Vuon­na 2024 pal­kin­toon ovat oikeu­tet­tu­ja 10 vuot­ta ja sitä kau­em­min kym­me­nen vuo­den välein yhtä­jak­soi­ses­ti hyvä­laa­tuis­ta mai­toa tuot­ta­neet mai­to­ti­lat. Sekä osuus­kun­nan pal­kin­to, että Wal­ter Ehr­ström mita­li on tun­nus­tus huo­lel­li­ses­ta työs­tä, jon­ka jul­ki­suusar­vo tukee koti­mai­sen mai­to­raa­ka-aineen ja mai­don­tuo­tan­to­ti­loil­la suo­ri­tet­ta­van elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non arvostusta. 


Suun­nis­te­taan­ko kurssille?

Ran­ta­poh­jas­ta 18.8.1977: Pik­ku­tyt­tö kat­se­li äitin­sä kans­sa valo­ku­via ja kysyi äidil­tä, että kenen mie­hen kans­sa sinä tuos­sa kuvas­sa olet. Äiti vas­ta­si, että etkö sinä isää­si tun­ne. – No mikä kal­ju­pää mies se sit­ten täs­sä mei­jän kans­sa asuu, ihmet­te­li tyt­tö. A.V.Olhava



Ari Ala­tos­sa­va sujah­ti kau­pun­gin­joh­ta­jan arkeen – “Oulun vah­vuu­det ovat suu­ruus ja ihmi­set, heik­kou­det sen saa­vu­tet­ta­vuus ja syntyvyys”

Ari Ala­tos­sa­va, 59, valit­tiin Oulun kau­pun­gin­joh­ta­jak­si huh­ti­kuun lopus­sa. Kuusa­mos­ta läh­töi­sin ole­va Ala­tos­sa­va on työs­ken­nel­lyt Oulun kon­ser­ni­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2022 saak­ka, ja hän oli vt. kau­pun­gin­joh­ta­ja vii­me jou­lu­kuus­ta. Aiem­min hän on työs­ken­nel­lyt muun muas­sa Iin kunnanjohtajana.