Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Esa Johannes Erkkilä Haukiputaalta kuoli 20.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääEsa Johannes Erkkilä Haukiputaalta kuoli 20.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääLeijona Suomen vaakunan tunnuksena liittyy laajaan ja vanhaan eurooppalaiseen kulttuuritaustaan. Antiikin aikana leijonia tavattiin paitsi Afrikassa myös eteläisessä Euroopassa mm. Kreikassa, Makedoniassa, nykyisen Turkin alueella ja Palestiinassa sekä laajalti Aasiassa aina Intiaa myöten.
Lue lisääJääliläisen Kaarina Kailon tekstiilitaidenäyttely “Metsolan ja Pohjolan haltijaemot ja jumalattaret” on nähtävillä Kiimingin pääkirjastossa perjantaihin 18.10. saakka. Näyttely tekee tutuksi Pohjolan kansanperinteen naisia eli jumalattaria, haltijoita ja metsänneitoja.
Lue lisääMaasepän takomat rautaesineet, joissa kaksi piikkiä, toinen sivulle osoittava käyrä piikki sekä toinen, hieman varren suunnasta ulospäin suuntautuva. Lyhyehkö ruoto, jossa tuppikiinnitys paksuhkolle puuvarrelle. Toisen esineen piikkien yhtymäkohdassa kiinni vankka ketju, jonka päässä lenkki köyden kiinnitystä varten. Toinen piikki on katkennut.
Lue lisääHyvään uran alkuun päässyt Kiimingin nyrkkeilymestari Eku Tomety on parhaillaan Tampereelle leireilemässä. Ensin hän oli Varalan urheiluopistolla, jossa leirin vetäjänä toimi Suomen viimeisin miesolympianyrkkeilijä Joni Turunen. Leirille osallistui parhaita juniorinyrkkeilijöitä ympäri Suomen.
Oulun kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina ensimmäistä kertaa Oulun kaupungintalolla pitkän remontin jälkeen. Juhlistamaan merkittävää tapahtumaa valtuusto päätti rakentaa uuden toiminnallisen puiston kaikenikäisille kaupunkilaisille.
Maamme-laulun synnyn taustana oli Euroopassa 1840-luvulla voimistunut poliittis-kansallinen liikehdintä. Suomalais-kansallinen liike sai ilmaisunsa Emil von Qvantenin kirjoittamassa ja Fredrik Paciuksen säveltämässä Suomen laulussa vuodelta 1844 (”Kuule kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu…”).
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tehnyt teemaraportin, jossa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuuksilla tarkoitetaan vastakkaisista ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen törmäyksiä, onnettomuudet ovat tyypillisesti niin sanottuja ”nokkakolareita”.
Rantapohjasta 23.3.1978: Pikkupoika katsoi isäänsä, kun tämä tupakoi ja sanoi sitten: “Miksikä luoja ei ole luonut sinulle savukorsteenia ja tuhkaluukkua.” A.V. Olhava
Paavo Ilmari Liedes Iistä kuoli 25.9. Hän oli 90-vuotias.
Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi laulujoutsenen vuonna 1981 kansanäänestyksen jälkeen Suomen kansallislinnuksi. Joutsenella on kuitenkin jo ikivanha asema lintujen joukossa. Valkeana isona lintuna laulujoutsenta pidettiin pyhänä eläimenä, jonka uskottiin elävän ja liikkuvan tämän- ja tuonpuoleisen maailman välillä.
Nykyisin Kiimingissä asuva, Taivalkoskelta kotoisin oleva Jouko Vahtola alkaa kirjoittaa Rantapohjaan Suomen kansallissymboleista kertovaa juttusarjaa.
Aivan näin päivinä on Sanginjoen luonnonsuojelualueen retkeilyreitistön iso, noin kahden miljoonan euron uudistusurakka saatu valmiiksi. Osana aluetta on uudistunut myös Kalimeenkierros, jonka tavoittaa helposti Ylikiimingintien uudelta Nuutinpalon pysäköintialueelta, jossa on runsaasti tilaa autoille. Siitä, onko pysäköintialueella talvikunnossapitoa, ei ole vielä tehty päätöstä.
Harvoin on nähty kaksi sukupolvea pelaamassa KiiRin joukkueessa, mutta tiistaina sellainen ihme koettiin Laivakankaan koululla. Ehkä lähes sata vuotta sitten Kiimingin Riennon nykyinen koutsi Lauri Valkama huiteli kentällä yhdessä poikansa Juhan kanssa. Tiistaina KiiRin kantaviin voimiin useiden vuosien ajan lukeutunut Juhani Katajamäki sai pelikaverikseen 17-vuotiaan poikansa Aarnen. Juhanin isä Esa Katajamäki puolestaan oli katsomossa kannustamassa jälkipolvia.
Rantapohjasta 16.3.1978: Nuorimies saapui taloon pyrkien isännän puheille. Oli kysymys tietenkin talon tyttärestä. – Niin tuota, karautteli poika kurkkuaan, olen nyt seurustellut tyttärenne kanssa jo viitisen vuotta… – Vai niin, tuumaili isäntä kuivasti, sitä kait oltas eläkettä vailla? A.M.Haukipudas
Bertta Elisabet Kehus Iistä kuoli 16.9. Hän oli 95-vuotias.