Kiiminki

Eläinlääkäriasema Armaksen yrittäjänä on Miia Hemmilä (kuvassa oikealla) ja hoitajana Idalina Cavalcanti–Ukkola (kuvassa vasemmalla). Hemmilän perheeseen kuuluu mies ja kaksi poikaa, joista kuvassa nuorimmainen, Justus, sekä koira Luca. (Kuva: Teea Tunturi)

Kiiminki 06.06.2023 00:01

Eläin­lää­kä­ria­se­ma Armas ava­si oven­sa Kiimingissä

Eläin­lää­kä­ri Miia Hem­mi­lä elää todek­si lap­suu­den haa­vet­taan työs­ken­nel­les­sään eläin­lää­kä­ri­nä. Vuon­na 2018 ammat­tiin val­mis­tu­nut Hem­mi­lä ava­si oman, yksi­tyi­sen eläin­lää­kä­ria­se­man Kii­min­gin Hon­ki­maal­le eilen. Aiem­min hän on työs­ken­nel­lyt Evi­den­sial­la, muun muas­sa päi­vys­tys­osas­ton osastonjohtajana. 

Lue lisää
Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias (vasemmalla) vieraili Kiimingin kalusteen tehtaalla viime viikolla. Vuoden Puuteollisuusyritys -palkintopatsasta pitelee Kiimingin Kalusteen tuotantopäällikkö Antti Lauri, ja kunniakirjaa toimitusjohtaja Jarmo Vesala.

Kiiminki, Oulu 06.06.2023 00:01

Kii­min­gin Kalus­te on vuo­den 2023 Puuteollisuusyritys

Tänä vuon­na jo 50-vuot­ta täyt­tä­vä Kii­min­gin Kalus­te Oy on valit­tu vuo­den 2023 Puu­teol­li­suus­yri­tyk­sek­si. Vuo­den Puu­teol­li­suus­yri­tys ‑pal­kin­non myön­tää Puu­teol­li­suus ry, joka on Suo­men joh­ta­va hirsitalo‑, huonekalu‑, raken­nus­puuse­pän- ja puuse­pän­teol­li­suu­den edun­val­vo­ja. Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Jan­ne Lii­as vie­rai­li vii­me vii­kol­la Kii­min­gin Kalus­teen teh­taal­la Oulun Rus­kos­sa, jon­ne myös pal­kin­to oltiin jo saa­tu kuljetettua.

Lue lisää
Jenni ja Susanne Puirava ovat perheensä kanssa tehneet viime viikot ahkerasti töitä, jotta kaikki on valmiina Pororajalla-yrityksen avajaisia varten. (Kuva: Teea Tunturi)

Ajankohtaista, Kiiminki 01.06.2023 00:01

Kii­min­ki saa kau­an kai­va­tun kirpputorin

Tytär Jen­ni Pui­ra­va ja äiti Susan­ne Pui­ra­va avaa­vat Kii­min­kiin uuden Poro­ra­jal­la-nimi­sen yri­tyk­sen 10. kesä­kuu­ta. Kirp­pu­to­rin kaik­ki pöy­dät ovat jo vara­tut ava­jais­vii­kok­si, ja jonoa myyn­ti­pai­koil­le riit­tää pit­käk­si aikaa. 

Aava Huusko, Elina Hauru ja Alvar Hauru esteradalla lämmittelemässä.

Kiiminki 01.06.2023 00:01

Kep­pa­rei­ta ja sählyä

Ala­ky­län ja Tirin kylän kou­lu­jen oppi­laat viet­ti­vät ilois­ta ulkoi­lu­päi­vää kep­pa­ri­ki­san ja säh­ly­tur­nauk­sen paris­sa. Pie­nim­mät oppi­laat oli­vat Tirin­ky­läs­sä Kii­min­ki­joen ran­nal­la kep­pa­ri­ki­sois­sa ja isom­mat Tirin­ky­län kou­lul­la pelaa­mas­sa säh­lyä ulko­sal­la. Tur­nauk­ses­sa otte­li­vat kah­des­sa eri sar­jas­sa 3–4‑luokkalaiset ja 5–6‑luokkalaiset. Säh­lys­sä näh­tiin hie­no­jen yksi­lö­suo­ri­tus­ten lisäk­si lii­kun­nan iloa ja rie­mua. Tirin­ky­län yksi­kön 4. ja 6. luok­ka voit­ti­vat omat sarjansa. 

No Picture

Ajankohtaista, Kiiminki, Yleisö 01.06.2023 00:00

Yli­ky­län kou­lun pur­ka­mi­nen oli­si yleis­kaa­van vastainen

Kii­min­kiin laa­dit­tiin 200-luvun alus­sa oikeus­vai­kut­tei­nen yleis­kaa­va, jon­ka Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to hyväk­syi 18.4.2016 uuden Oulun yleis­kaa­va­na ja se on lain­voi­mai­nen. Kaa­va-alu­ee­seen kuu­luu myös Yli­ky­län alue. Kaa­vas­sa kou­lu on vah­vis­tet­tu PY-mer­kin­näl­lä (jul­kis­ten pal­ve­lui­den ja hal­lin­non alue) ja ympä­ril­tä on varat­tu yksi­tyi­sen maa­ta laa­jen­nusa­lu­eek­si, jol­loin kou­lua­lu­een koko on noin 3–4 hehtaaria.

Tirinkylän koulun tulevaisuus astui sivistyslautakunnan päätöksellä taas askeleen kohti lopullista lakkautusta, samoin kuin Ylikylän, Keiskan ja Takkurannan koulujen Rantapohjan alueella. (Kuva: Teea Tunturi)

Haukipudas, Kello, Kiiminki 25.05.2023 00:03

Oulun vähe­ne­vä lap­si­mää­rä uhkaa kaa­taa kyläkoulut

Oulun sivis­tys­lau­ta­kun­ta päät­ti esit­tää kokouk­ses­saan kuu­den kylä­kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta. Kii­min­gis­tä lak­kau­tet­ta­vak­si esi­te­tään Tirin­ky­län ja Yli­ky­län kou­lu­ja, Hau­ki­pu­taal­ta Keis­kan kou­lua sekä Kel­los­ta Tak­ku­ran­nan kou­lua. Myös San­gin­suun ja Läm­sän­jär­ven kou­lu­ja esi­te­tään nyt lak­kau­tet­ta­vak­si. Pik­ka­ra­lan kou­lun osal­ta hyväk­syt­tiin esi­tys, jon­ka mukaan kou­lu­ja jat­kaa toi­min­taan­sa niin kau­an kuin oppi­lai­ta on vähin­tään 20. 

Riimukalenteri on useimmiten puurasia tai -sauva, johon on merkitty kuvioin ja viilloin kalenteri. Kuvassa ylinnä on otos teoksesta vuodelta 1555 Pohjoisten Kansojen Historia, jossa Olaus Magnus kertoo kuinka suomalaiset isät ja äidit opettivat lapsilleen riimusauvan käyttöä, jossa olivat eteviä. Valokuvan keskelle on kopioitu toukokuu suomalaisesta 1600-luvun riimukalenterirasiasta. (Kuva: Eino Mikkonen)

Ajankohtaista, Jääli, Kiiminki 25.05.2023 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Rii­mu­ka­len­te­ri­ra­sia vuo­del­ta 1787

Rii­mu­ka­len­te­ri on useim­mi­ten puu­ra­sia tai ‑sau­va, johon on mer­kit­ty kuvioin ja viil­loin kalenteri. 

Rii­musau­vat ran­tau­tui­vat Suo­men nie­mel­le yhdes­sä kato­li­sen uskon kans­sa ja nii­tä käy­tet­tiin ajan seu­raa­mi­seen aina 1200-luvul­ta pit­käl­le 1700- luvul­le saak­ka, jol­loin kan­sa alkoi käyt­tää pai­net­tu­ja vuo­sit­tai­sia almanakkoja.