Maa­kun­ta­vaa­leil­la hae­taan hen­ki­löi­tä päät­tä­mään terveys‑, hoi­va- ja tur­val­li­suus­asiois­ta. Ikäih­mi­sil­le tär­kei­tä asioi­ta ovat ter­vey­den­hoi­to ja pää­sy nopeas­ti hyvään hoi­toon. Mei­dän tulee muis­taa ikäih­mis­ten mää­rän suu­ri ja nopea lisään­ty­mi­nen. Tämä vaa­tii asioi­den muu­tos­ta. Tämän takia alu­eel­la tulee olla hyvä pal­ve­lu­ver­kos­to tai pal­ve­lu­pis­te. Näi­den sijan­neis­ta päät­tää valit­ta­va maa­kun­ta val­tuus­to. Näi­tä pitää olla riittävästi.

Yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le syr­jäy­ty­mi­sen hin­ta on yksi­löl­le kova. Hän mak­saa hin­taa koko ikän­sä ja usein huo­no-osai­suus myös periy­tyy seu­raa­val­le suku­pol­vel­le. Syr­jäy­ty­mi­sen hin­nas­ta yhteis­kun­nal­le on teh­ty monia las­kel­mia vii­me vuo­si­na. Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­ton arvioi­den mukaan yhden syr­jäy­ty­neen nuo­ren hin­ta yhteis­kun­nal­le on yli mil­joo­na euroa. Voi­tai­siin­ko osa tuos­ta yli mil­joo­nas­ta euros­ta käyt­tää siten, että nuo­ri ei syr­jäy­dy­kään vaan hänes­tä tulee osa yhteiskuntaa.

Tule­vis­sa alue­vaa­leis­sa on kyse ihmis­ten arjen tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­ses­ta. Se tar­koit­taa olo­suh­tei­ta, jois­sa jokai­nen voi kokea oman hen­ki­lö­koh­tai­sen arken­sa tur­val­li­sek­si. Poli­tiik­ko­jen tär­kein teh­tä­vä on var­mis­taa ihmis­ten tur­val­li­nen arki Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Suomessa.

Jo jon­kin aikaa van­hus­ten­hoi­dos­sa on ollut tavoit­tee­na vähen­tää lai­tok­sis­sa asu­vien mää­rää ja pai­not­taa koto­na asu­mis­ta. Aja­tus on kau­nis, kos­ka koto­na­han mei­dän kaik­kien on paras olla. On kui­ten­kin hyvä pysäh­tyä tar­kas­te­le­maan koti­hoi­dos­sa ole­vien ikäih­mis­ten tilan­net­ta kun­ta­koh­tai­ses­ti, asuu­ko koto­na lii­an huo­no­kun­toi­sia van­huk­sia ja mitä voi­si teh­dä koto­na pitem­pään pär­jää­mi­sen edistämiseksi.

Nuo­re­na lää­kä­ri­nä minul­la oli mah­dol­li­suus jal­kau­tua vii­koit­tain Tor­nion reu­na-alueil­le. Muis­te­len noi­ta vuo­sia kii­tol­li­se­na; ammat­ti­tai­toi­nen ter­vey­den­hoi­ta­ja ohja­si nuor­ta lää­kä­riä – tai­sim­me olla saman ikäi­siä, mut­ta Sei­ja tie­tys­ti pidem­pään jo työ­elä­mäs­sä ollut. Lisäk­si neu­vo­lan tilois­sa pää­si teke­mään nor­mi­neu­vo­lan ohes­sa monen­lais­ta toi­men­pi­det­tä, mikä näin jäl­keen­päin vähän hir­vit­tää. Onnek­si olen har­ras­ta­nut puu­töi­tä, joten pik­ku toi­men­pi­teet sujui­vat ilman suu­rem­pia haavereita.

Ran­ta­poh­ja Toimitus

ELY-kes­kus on laa­ti­nut Ala­ky­län ja Tirin­ky­län alu­eel­le tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­sen, joka estää lähes kai­ken raken­ta­mi­sen alu­eel­la. Mal­li ennus­taa sadan vuo­den ajal­le tul­va­hui­put. Tiet ja raken­nuk­set tulee olla jat­kos­sa aina­kin met­rin mal­lin mukai­sen veden pin­nan yläpuolella.

Onko tämä täs­sä, mitä elä­mäl­tä sain ja hain? Vai saan­ko vie­lä enem­män, kun huo­maan elä­nee­ni elä­mää­ni vää­rin päin polt­taen kynt­ti­lää molem­mis­ta päis­tä. Nyt­kö vas­ta huo­maan, kuin­ka oli­si pitä­nyt elää. Onko jo lii­an myöhäistä?

Eivät näy­tä iiläi­set autoi­li­jat tie­tä­vän, mitä tar­koit­taa kiel­let­ty ajo­suun­ta tai moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty. Näi­tä kiel­to­ja riko­taan päi­vit­täin Iin ter­veys­kes­kuk­sen alu­eel­la. Jopa tak­sit eivät tun­nu tie­tä­vän merk­kien tar­koi­tus­ta, ammattilaiset.

Tam­mi­kuus­sa käy­dään Suo­men his­to­rian ensim­mäi­set alue­vaa­lit, jois­sa vali­taan alue­val­tuus­tot uudis­ta­maan sosiaali‑, ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­ta. Perus­tet­ta­vat hyvin­voin­tia­lu­eet muo­dos­ta­vat vas­ta hal­lin­non. Sote-pal­ve­lu­jen var­si­nai­nen uudis­ta­mi­nen jää alue­vaa­lien jäl­kei­seen aikaan. Ei ole mer­ki­tyk­se­tön­tä, ket­kä näis­tä asiois­ta ovat päättämässä.

On tun­net­tu fak­ta, että oikeis­ton ja vasem­mis­ton ero on tämä: edel­li­nen haluai­si var­mis­taa, että yksi­tyi­set sote-alan yri­tyk­set pär­jää­vät uudis­tuk­ses­sa, vaik­ka suu­ri osa niis­tä on uhka koh­tuu­hin­tai­sil­le ja toi­mi­vil­le pal­ve­luil­le. Vasem­mis­to sen sijaan puo­lus­taa sekä työn­te­ki­jöi­tä, että var­sin­kin pie­ni­tu­loi­sia pal­ve­lun­tar­vit­si­joi­ta. Ilman poliit­tis­ta epä­koh­tien tor­jun­taa ja pie­ni­tu­lois­ten edun­val­von­taa, ter­vey­den­hoi­to- ja sosi­aa­lia­lan ”mark­ki­nat” kau­pal­lis­te­taan niin, että lom­pak­ko rat­kai­see, kuka pal­ve­lu­ja saa. Val­tion tuki kel­paa yksi­tyis­puo­len tuot­ta­jil­le, mut­ta voi­tot yksi­tyis­te­tään ja veron­kier­to kukois­taa. Miten pal­jon vaka­vam­pi tilan­ne oli­si­kaan ellei­vät vasem­mis­ton polii­ti­kot hil­lit­si­si pörs­si- ja piis­ka­ta­lou­den ahneutta.