Tekstarit
Voi, voi nuoret poliitikot, älkää kovin Venäjää pelätkö. Teette virheen. Se on iso maa meidän vieressä eikä maa mihinkään lähde.
Lue lisääVoi, voi nuoret poliitikot, älkää kovin Venäjää pelätkö. Teette virheen. Se on iso maa meidän vieressä eikä maa mihinkään lähde.
Lue lisääSeljänperän entisen leirintäalueen uimarannan kupeeseen on asennettu riistakamera, jonka omistajaa ei ole löydetty eikä kameran tarkoitusta kukaan tunnu tietävän. Kamera on kunnan mailla, ja kunta on luvannut asiaa selvittää, mutta kamera on edelleen siellä aiheuttaen rannan käyttäjissä huolta.
Lue lisääPääsiäinen on kristinuskon suurin ja vanhin juhla. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli ristillä sovittaakseen koko ihmiskunnan synnit. Pääsiäisenä hän nousi ylös kuolleista ja voitti synnin, kuoleman ja sielunvihollisen vallan.
Lue lisääPääsiäisen aikaan opimme paljon Jeesuksen kärsimyksestä. Vapahtajan katse pysähdyttää meitä. Hän katsoi Juudasta kiirastorstai iltana, Pietaria Getsemanen tuskanyönä ja äitiänsä ristiltä. Hän kärsi heidän kaikkien puolesta. Se katse oli rakkauden katse. Se kohdistui vihamieheenkin.
Lue lisääSitä sitä saa ihmetellä miten Jeesuksen ylösnousemuksen juhlan, pääsiäisen, ajankohta vaihtelee eri vuosina. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Aikaisintaan pääsiäistä voidaan viettää 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Otapa tuosta selvää.
Kulunut kevät on ollut historiallisen järkytyksen aikaa. Venäjän aloittama laajamittainen sota Ukrainassa 24. helmikuuta on mullistanut totuttua maailmanjärjestystämme. Viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet suomalaiset ja koko Euroopan kysymään kysymyksiä turvasta.
On huhtikuun alku. Miten tähän on tultu? Olin juuri sevinnyt omikronin aihettamasta koronasta, kun minuun vielä iski norovirus. Molemmat alkoivat hirvittävästä väsymyksestä, jonka syytä ei ensin tiennyt. Pian kuitenkin tiesi, kun siitä – koronasta siis – seurasi parin viikon makaaminen. Kuumetta oli neljänä päivänä, mutta senkin jälkeen piti vain maata. Kun sitten pääsi liikkeelle ja vähän asioille, kotiin tultuaan kaatui sänkyyn ja nukkui. Kului taas viikko. Iltapäiväunet loppuivat, muttei väsy ja makaaminen.
”Kerran sortuvat nämä tiellämme olevat esteet, joilla pahuus on sulkenut meidät verhontakaisen pyhätön ulkopuolelle, ja meidän luontomme lehtimaja kohoaa jälleen ylösnousemuksessa. Kaikki pahuuden tuoma turmellus katoaa olevaisen piiristä, ja silloin viettävät yhteistä juhlaa Jumalan kunniaksi kaikki ne, jotka ylösnousemus on peittänyt, silloin on kaikilla yksi ja sama ilo.” (Pyhä Makrina veljelleen Gregorios Nyssalaiselle)
Neiti kevät on saapunut, kirjoitti Hanhelan Ossi 7.4. Rantapohjassa huikentelevasti nostalgisoiden. Kirjoitus sai aatokseni lennolle, entiseen, luontoon, tulevaankin. Lennolle tulevaan aikaan, keväästä kesään ja loppukesän marjaretkiin. Muistamaan aikoja kuin silloin ennen. Haaveilemaan tulevaa.
Iissä on menossa työ uuden kuntastrategian laatimiseksi, sitä on valmisteltu useissa työpajoissa ja palautekyselyiden perusteella.
Voisiko tuonne Hanhiluotoon rakentaakin kaasuterminaalin. Maakaasua voi tuoda laivalla ja satama lähes valmis.
Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on kirjattu, että yhä useamman maaseudulla asuvan tulisi olla tunnin matkan päässä maakuntakeskuksesta ja että syrjäisimmästäkin kolkasta tulisi päästä ainakin kahdesti viikossa asioimaan kuntakeskukseen.
Yritin ennen Tehyn lakkoa varata ajanvarauksesta aikaa määräaikaislääkäritarkastukseen Haukiputaan hyvinvointikeskuksesta. Puheluun vastasi lähihoitaja, joka hoiti ajanvarausta. Usean tinkauksen jälkeenkään en saanut aikaa, vaan kehotuksen: “Täällä ajat menee todella pitkälle ja kannattaa mennä yksityiselle lääkäriasemalle.” Lääkäriaikaa en saanut.
Hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan. hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan, täällä taas, talven yli odotin (Sir Elwoodin Hiljaiset värit).
Viimeistään kuluneen alkuvuoden aikana on käynyt selväksi, että energia- ja raaka-ainehuoltomme ei voi perustua ulkomaisiin uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Oulun alueelle on tuotu Venäjältä mm. rautamalmia, öljyä, kivihiiltä ja energiahaketta. Erityisesti energiapuun tuonnille oli suunniteltu kasvua kotimaisen polttoturpeen korvaamiseksi. Oma lukunsa on Pyhäjoelle suunniteltu venäläisvalmisteinen ydinvoimala, jonka piti osaltaan varmistaa maakuntamme energiaomavaraisuus.
Hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan. hän on täällä taas, kuinka sua kaipaan, täällä taas, talven yli odotin. (Sir elwood-Hiljaiset värit)