Ja tapah­tui­ko nii­nä päi­vi­nä, että Euroo­pan ilmas­to­met­sät oli verol­le pan­ta­va? Vero­tus kyt­key­tyi­si puus­toon jo sitou­tu­nee­seen alkuai­ne­hii­leen ja sii­hen kyt­key­ty­viin hii­li­diok­si­din virtoihin.

Jos­sain ei aura­ta, Hau­ki­pu­taal­la kyl­lä­kin aura­taan, mut­ta sot­ke­taan sit­ten latu­ko­neel­la. Ti 15.2.-22 kone oli jau­ha­nut teloil­la Lid­lin koh­dal­la kevyen lii­ken­teen väy­lää jää­murs­kak­si. Mei­na­sin kaa­tua pyö­räl­lä. Kone oli myös aja­nut Kone­tien väy­lää jää­hal­lil­le päin. Vakio on myös, että tamp­paa 3 met­riä leveän latu­poh­jan Revon­tien ja Län­si­väy­län kevyen lii­ken­teen väy­län yli. Ei tai­tas onnis­tua Oulun baanoilla? 

Moni pit­kän työ­suh­teen koke­nut sai­raan­hoi­ta­ja lopet­taa alan työt. Osa siir­tyy eläk­keel­le, osa muut­taa töi­hin ulko­mail­le esi­mer­kik­si Nor­jaan. Suo­mes­sa on huo­no palk­ka ja työ­olo­suh­teet – kiire.

Kor­kea­kou­lu­lai­tok­sen kehit­tä­mi­seen liit­tyy erää­nä osa­na Oulun yli­opis­ton paik­ka­ky­syk­sen rat­kai­su. Maa­lis­kuus­sa 1965 ase­tet­tiin eri­tyi­nen nel­jän hen­gen minis­te­ri­va­lio­kun­ta tätä kysy­mys­tä sel­vit­te­le­mään. Tämä kysy­mys muo­dos­tui hyvin visaiseksi.

Hut­tu­ky­län­tien tal­vi­kun­nos­sa­pi­to ei täy­tä min­kään­lai­sia laa­tu­kri­tee­re­jä. Vuo­si toi­sen­sa perään on jou­dut­tu kär­si­mään täs­tä samas­ta ala-arvoi­ses­ta auraamisesta.Tie on vaa­ral­li­sen kapeak­si aurat­tu, polan­net­ta pai­koin 20 cm, syvät urat ties­sä. Mon­ta lähel­tä piti tilannetta.

Kun hoi­de­taan kun­nol­la, on niin help­po olla sai­rai­ta. Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että löy­tyy sekä-että ‑poruk­kaa. Toi­set ovat “vaan töis­sä tääl­lä”, eikä aikaa rii­tä edes kuun­nel­la, mitä poti­laal­la on sanot­ta­vaa. Sil­lä­kö se kii­re vähe­nee, että rien­ne­tään pää kol­man­te­na jal­ka­na toi­seen paik­kaan ja sano­taan, että on niin kii­re, ettei jou­da edes antaa tas­kus­ta sär­ky­lää­ket­tä. “Ei jou­da, ei jou­da, pyy­dä toi­sel­ta hoitajalta!”

Koro­na-aika on koe­tel­lut mei­tä monel­la tapaa. On hyvä, että nyt kun tilan­ne alkaa hel­lit­tää, niin Iis­sä­kin alkaa taas toi­mia seu­ra­kun­nan kuo­ro, joka on toi­mi­nut monel­le paik­ka­na, jon­ne on joka viik­ko ollut muka­va läh­teä. Se on kuin tär­keä suo­ja­paik­ka, vähän kuin pori­na­pii­ri, mut­ta lau­lul­la höys­tet­ty­nä. Se antaa uut­ta pot­kua elä­mi­seen ja ole­mi­seen. On ollut rank­kaa, kun kuo­ro on ollut pois toiminnasta.