Keskustelemme

Har­taus­kir­joi­tus: Rukous ja usko

Moni meis­tä muis­taa lap­suu­des­taan ja nuo­ruu­des­taan eri­lai­sia rukouk­sia. Minul­la on jää­nyt eri­tyi­ses­ti mie­leen ilta­ru­kous, Levol­le las­ken, Luo­ja­ni, joka toi tur­val­li­suut­ta nuk­ku­maan aset­tues­sa. Ala-asteel­ta muis­tan yhteen ääneen lausut­ta­van ruo­ka­ru­kouk­sen ja Isä meidän-rukouksen. 

Ensi sun­nun­tai­na kirk­ko­vuo­den aihee­na on rukous ja usko. Ne liit­ty­vät vah­vas­ti toi­siin­sa: rukous on sydä­men puhet­ta ja huo­kaus­ta Juma­lan puo­leen ja uskoa sii­hen, että Juma­la kuu­lee ja voi aut­taa. Usko taas näkyy sii­nä, että ihmi­nen luot­taa Juma­laan ja halu­aa kään­tyä hänen puo­leen­sa. Täs­tä mai­ni­taan psal­mis­sa­kin: ”Sinun puo­lee­si, Her­ra, minä kään­nyn. Juma­la­ni, sinun apuusi minä luo­tan.” (Ps. 25:6) Rukouk­ses­sa voi ker­toa Juma­lal­le elä­män surut, ilot ja kii­tok­sen aiheet tai pyy­tää apua, kun elä­mäs­sä on vaikeuksia.

Lue lisää

Mitä sinul­le kuuluu?

Hel­mi­kuun toi­nen tiis­tai vie­tet­tiin ystä­vän päi­vää. Minus­ta ystä­vyys on niin kal­lis asia, että sii­tä on syy­tä vie­lä jäl­ki­jät­töi­ses­ti­kin muis­tut­taa. Nimen­sä mukai­ses­ti päi­vän tee­mas­sa halu­taa tuo­da esil­le se, miten tär­keä ihmi­nen on ihmiselle.

His­to­rial­li­ses­ti ystä­vyys- ja rak­kaus­asiat ovat omi­neet aina­kin runoi­li­jat, lau­lun­te­ki­jät ja kir­jai­li­jat omis­sa tuo­tan­nois­saan. Kos­ket­ta­vas­ti he pyr­ki­vät vai­kut­ta­maan ihmi­sen her­kim­piin tun­tei­siin. Me tar­vit­sem­me näi­tä tun­tei­den tulk­ke­ja arki­seen elä­määm­me. Pak­ko tun­nus­taa, että oma­kin mie­li välil­lä her­kis­tyy sopi­van esi­tyk­sen tai hyvän kir­jan äärellä.

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Kiusat­tu ja ahdistunut

Kou­lu­maa­il­ma on ollut mur­rok­ses­sa vii­me vuo­det. Ope­tus­suun­ni­tel­mia on uudis­tet­tu tii­vii­seen tah­tiin. Herää kui­ten­kin kysy­mys, ovat­ko uudis­ta­jat olleet ajan tasal­la – vai ajas­taan edel­lä tai jäl­jes­sä. Ilmiö­poh­jai­nen oppi­mi­nen ja avoi­met oppi­mi­sym­pä­ris­töt ”sei­nät­tö­mi­ne” suur­kou­lui­neen sopi­vat oma­toi­mi­sel­le, kes­kit­ty­mis­ky­kyi­sel­le ja oppi­mis­ha­lui­sel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le. Val­tao­sa oppi­lais­ta onkin näi­tä ihan­ne­ta­pauk­sia, mut­ta yhä suu­rem­pi vähem­mis­tö ei ole. Onko siis uudis­ta­jien mie­les­sä ollut enti­nen kilt­ti ja tot­te­le­vai­nen hymy­poi­ka tai ‑tyt­tö, vai tule­vai­suu­den mul­ti­tas­kaa­va ylisuorittaja-superihminen.

Lue lisää

Vety­teh­das Olhavaan

Olha­va on yksi par­haim­pia paik­ko­ja uuden vety- tai metaa­ni­teh­taan sijoit­tu­mi­sel­le. Teh­das­han tar­vit­see pal­jon edul­lis­ta säh­köä, vet­tä ja hii­li­diok­si­dia. Edul­lis­ta säh­köä saa­daan tuu­li­voi­mal­la, jos kun­ta­päät­tä­jät ja kun­ta­lai­set näin halua­vat. Vedes­tä ei ole pulaa. Hii­li­diok­si­dia saa­daan teräs‑, puun­ja­los­tus- ja läm­pö­voi­ma­lai­tok­sis­ta. Ja junal­la kul­je­tus on edullisinta.


Piris­tys­ruis­ke

Ei, ei sel­lais­ta ruis­ket­ta, “piik­kiä” ole aina­kaan vie­lä kek­sit­ty. Mut­ta me senio­rit tie­däm­me, että yksi sel­lai­nen on tans­si. Näi­nä koro­nan jäl­kei­si­nä aikoi­na tun­tuu muka­val­ta tans­sia ilman pel­koa ja jäl­ki­seu­rauk­sia. Mie­li koho­aa jo sii­tä, kun kat­se­lee sopi­vaa hamet­ta pääl­le ja tans­si­ken­kiä jal­kaan. Vähän punaa huu­liin, eikä kut­re­ja­kaan sovi unoh­taa. Ja vaik­ka yksin tai ystä­vän kans­sa auton keu­la koh­ti tanssipaikkaa.


Kolum­ni: Arvaa­ma­ton Venäjä

Venä­jän arvaa­mat­to­muus ja sen joh­don kar­mea dik­ta­tuu­ri ovat tämän päi­vän huo­len- ja puhee­nai­hei­ta kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Yri­tän taus­toit­taa nii­tä kir­ja­tie­doil­la ja omil­la koke­muk­sil­la­ni Venä­jäs­tä 1940-luvul­ta lähtien.


Päät­tä­jäl­tä: Vaa­leis­sa voit vaikuttaa

Suo­men perus­tus­lain mukaan ”val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta”. Samai­nen perus­tus­lain toi­nen pykä­lä tote­aa: ”Kan­san­val­taan sisäl­tyy yksi­lön oikeus osal­lis­tua ja vai­kut­taa yhteis­kun­nan ja eli­nym­pä­ris­tön­sä kehittämiseen.”


Har­taus: Jee­sus, kiusaus­ten voittaja

Ensi sun­nun­tain aihee­na on Jee­sus, kiusaus­ten voit­ta­ja. Ensim­mäi­sen vuo­si­ker­ran evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä ker­ro­taan sii­tä, miten Juma­lan vas­tus­ta­ja Paho­lai­nen kiusaa Jee­sus­ta. Paho­lai­sen tavoit­tee­na oli saa­da Jee­sus rik­ko­maan isän Juma­lan tah­toa vastaan.


Rent­ta­he­lek­ku: Hur­ja tule­vai­suus, jep!

Pitäis sii­vo­ta! Arvaap­pa onko intoa? EI! Kei­tin kah­vet ja tulin kir­joit­ta­maan. Eikä tämä huus­hol­li kyl­lä hir­veän sii­vot­to­mal­ta näy­tä. Ker­toi­sin, jos näyt­täis. Ja toi­saal­ta, olen oman itse­ni her­ra eli “pääl­lik­kö”. Se kyl­lä vaih­te­lee; jos­kus jous­ta­ma­ton, jos­kus hyvin­kin jous­ta­va päällikkö. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

O U L U ‑kir­jain­ten paik­kaa mie­ti­tään kuu­mei­ses­ti par­hail­laan. Aja­tus oli­si ilmei­ses­ti nii­den ole­van näky­väl­lä jul­ki­sel­la pai­kal­la kau­pun­gis­sa. Miten oli­si Raa­tin sta­dio­nin katol­la?! Lois­ta­va paik­ka “luon­non­pei­lien” äärel­lä, joka näkyy kau­as ja moneen suuntaan.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Kun­ta­po­li­tii­kan pyör­teis­sä 10 vuo­den ajan

Iin Vih­reät juh­li­vat vii­kon­lop­pu­na 10 ‑vuo­tis­ta tai­val­taan kun­ta­po­li­tii­kas­sa. Juh­la­päi­vääm­me kun­nioit­ti­vat läs­nä­olol­laan sisä­mi­nis­te­ri Kris­ta Mik­ko­nen, kan­san­edus­ta­ja Jen­ni Pit­ko ja lukui­sa jouk­ko Oulun pii­rin Vih­rei­den edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­ta ja toimijoita. 



Har­taus: Toi­sen­lais­ta paas­toa minä odotan

Ensi sun­nun­tai­na vie­te­tään las­kiais­sun­nun­tai­ta, sit­ten tulee las­kiais­tiis­tai ja sit­ten tuh­ka­kes­ki­viik­ko. Sii­tä alkaa paas­ton­ai­ka. Mitä paas­tol­la tar­koi­te­taan? Mihin se mei­tä kutsuu? 


Teks­ta­rit

Kyl­lä vaan sää­lit­tää nuo häk­ki­koi­rat. Siel­lä ne viki­see ja iki­see ikä­vään­sä: ensin isännän/emännän työ­päi­vän ver­ran ja hän­tä hei­luen odo­te­taan, että omis­ta­ja edes kävi­si ter­veh­ti­mäs­sä, mut­ta tur­ha pyyn­tö. Sisään äkkiä ja ehkä sit­ten myö­hem­min ruo­kaa ja sekin äkkiä häkin ovea raot­taen ja taas koi­ra hän­tää hei­lut­taen haluai­si jo pääs­tä sisäl­le läm­mit­te­le­mään. Har­val­la häk­ki­koi­ral­la tai­taa olla edes läm­mi­tet­ty kop­pi. Illal­la taas sydän­tä­sär­ke­väs­ti koi­ra itkee kopis­saan odot­taen oman lau­man­sa joh­ta­jaa eli emän­tää tai isän­tään­sä, tur­haan. Ohi kul­kee­kin mui­ta koi­ra­nul­koi­lut­ta­jia. Mik­si ihmi­set otta­vat koi­ria, jos ei niil­le anne­ta aikaa? Ei koi­ran tar­koi­tus ole olla päi­väs­tä toi­seen ulkohäkissään.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Puut­tu­kaa var­hain ja vahvasti

Kou­lu-uhkaus jode­lis­sa. Ylä­kou­lui­käi­set ryös­tä­vät ikä­to­ve­ril­taan puhe­li­men ja rahaa puu­kol­la uhkaa­mal­la. Välin­pi­tä­mä­tön kave­ri­po­ruk­ka aiheut­taa tois­tu­vaa har­mia oppi­lai­tok­ses­sa. Ala­kou­lui­käi­sil­tä löy­tyy terä­asei­ta ja huu­mei­ta kou­lus­sa, säh­kö­tu­pa­kas­ta tai nuus­kas­ta puhumattakaan.