Hyök­käyk­set toi­sen val­tion alu­eel­le eivät ole alka­neet ilman val­tioi­den pää­mies­ten tah­toa. Sen takia oli­si syy­tä aina mai­ni­ta sodan aiheut­ta­jat eikä käyt­tää vain sel­lai­sia löy­siä sana­muo­to­ja kuin ”sota syt­tyi”. Sotien syyt ovat vaih­del­leet tosi­asiois­ta val­hei­siin. Jäl­kim­mäi­ses­tä kak­si esi­merk­kiä: Ennen tal­vi­so­taa vuon­na 1939 Neu­vos­to­liit­to väit­ti, että Suo­men Mai­ni­las­ta oli ammut­tu val­ta­kun­nan­ra­jan yli, mikä ei pitä­nyt paik­kaan­sa, mut­ta näin saa­tiin syy tal­vi­so­taan. Aikai­sem­min 1700-luvul­la, kun Ruot­sin kunin­gas Kus­taa III ei lakien mukaan saa­nut aloit­taa hyök­käys­so­taa, hän puet­ti ruot­sa­lai­sia soti­lai­ta venä­läi­sik­si, jot­ka naa­mioi­vat vihol­li­sen tun­keu­tu­mi­sen. Tämä näy­tel­mä sai sodan käyn­tiin. Taval­li­ses­ti hyök­käys­so­dan motii­vi­na on alue­val­taus ja usein sii­nä on val­ta­kun­nal­le edul­li­sem­man rajan ottaminen.

Kau­nis kii­tos van­hus­ten­huol­to­yh­dis­tyk­sel­le Raa­hen teat­te­ri­ret­kes­tä. Jäi hyvä mieli.

Tän­ne ala­vil­le hal­la­mail­le on kulu­neen kesän aika­na vyö­ry­nyt har­vi­nai­nen hel­le­aal­to. Aurin­ko ei ole vain hymyil­lyt, vaan se on nau­ra­nut koko naa­mal­laan. Van­hat läm­pö­ti­laen­nä­tyk­set ovat pauk­ku­neet ja aurin­koi­set päi­vät seu­ran­neet toi­si­aan. Herä­tän­kin kysy­myk­sen, onko tämä nyt ollut sitä vuo­den paras­ta aikaa? Ei tar­vit­se rus­ke­tuk­sen peräs­sä mat­kus­taa Krei­kan saa­ris­toon. Väriä pin­taan saa pai­kal­li­sil­la ran­noil­la tai omal­la koti­pi­hal­laan. Ei siis pidä paik­kaan­sa van­ha väi­te, että Suo­men kesä on vain pelk­kää kärrykeliä.