Ii

No Picture

Ii 09.01.2025 00:00

Tuu­li­voi­maa raken­net­tiin pal­jon lisää

Suo­meen val­mis­tui uusia tuu­li­voi­ma­loi­ta vuo­den 2024 aika­na yhteen­sä 235 kap­pa­let­ta ja 1 414 megawat­tia, mikä tekee vuo­des­ta his­to­riam­me toi­sek­si vilk­kaim­man tuu­li­voi­ma­vuo­den. Tuu­li­voi­man koko­nais­ka­pa­si­teet­ti kas­voi Suo­mes­sa vuo­den aika­na perä­ti 20 prosenttia. 

Lue lisää
No Picture

Ii, Kuivaniemi 03.01.2025 15:16

Yksi van­git­tu Iin ampumisista

Oulun kärä­jä­oi­keus on van­gin­nut 29-vuo­­ti­aan oulu­lai­sen mie­hen toden­nä­köi­sin syin epäil­ty­nä kah­des­ta tapon yri­tyk­ses­tä sekä ampu­ma-ase­ri­kok­ses­ta. Van­git­se­mi­nen liit­tyy ampu­mi­siin Iin Olhavassa…

Lue lisää
ELOKUU. Tukkikarissa kartoitettiin lajeja ja torjuttiin vieraslajeja suppaillen. Eveliina Lampisen ei tarvinnut Tukkikarin rantavedessä pitkään pohjaa tähystää, kun kanadanvesiruttoa jo löytyi. Oikealla Anton Pajukoski. Kuva: Ritva Piri.

Ii, Kuivaniemi 03.01.2025 00:01

Ran­ta­poh­jan vuo­si 2024

Vuo­den vaih­tues­sa uuteen on aika muis­tel­la men­neen vuo­den tapah­tu­mia Ran­ta­poh­jan alu­eel­la. Täl­lä ker­taa vuo­ros­sa on Ii ja Kuivaniemi.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 03.01.2025 00:00

Uimaan vai hiihtämään?

Ran­ta­poh­jas­ta 13.7.1978: Isä jou­tui töi­den takia ole­maan pois kotoa useam­pia kuu­kausia. Sit­ten koit­ti se päi­vä, että isä tuli­kin kotiin. Poi­ka ei tun­te­nut isään­sä, vaan tuu­ma­si äidil­leen: “Aikoo­ko tuo ukko jää­hä meil­le yök­si?” A.V.Olhava

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

No Picture

Haukipudas, Ii 02.01.2025 08:45

Tör­keä ryös­tön yri­tys ja kak­si tapon yri­tys­tä työll­lis­ti­vät polii­sia vuo­den aluk­si Ran­ta­poh­jan alueella

Oulun polii­sil­le tuli kes­ki­viik­ko­na 1.1. kel­lo 03.17 aikaan teh­tä­vä, jos­sa ilmoit­ta­jan mukaan Iis­sä ammut­tua nais­ta kul­je­taan autol­la pois tapah­tu­ma­pai­kal­ta. Teh­tä­väl­le läh­ti usei­ta polii­si­par­tioi­ta Oulus­ta. Louk­kaan­tu­nut nai­nen tavat­tiin ja hänet kul­je­tet­tiin ensi­hoi­don toi­mes­ta saa­maan hoi­toa vammoihinsa.

Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen on todella huolissaan esitetyn valtionosuusmallin vaikutuksista Iin kunnan talouteen. Arkistokuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Oulu, Yli-Ii, Ylikiiminki 31.12.2024 00:03

Iin kun­ta menet­täi­si yli mil­joo­na euroa kiin­teis­tö­ve­ro­ja vuo­des­sa, Oulu puo­les­taan hyö­tyi­si rei­lus­ti– Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­tus­ra­port­ti sai tuu­li­voi­ma­kun­nat pöyristymään

Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­tuk­sen val­mis­te­lun tuek­si nime­tyt sel­vi­tys­hen­ki­löt Arto Sulo­nen ja Eero Laes­te­rä ovat luo­vut­ta­neet raport­tin­sa kun­ta- ja alue­mi­nis­te­ri Anna-Kai­sa Iko­sel­le. Raport­ti sisäl­tää sel­vi­tys­hen­ki­löi­den mal­lin uudek­si kun­tien perus­pal­ve­lu­jen valtionosuusjärjestelmäksi. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Haukipudas, Ii, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 31.12.2024 00:00

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suomenpystykorva

Suo­men­pys­ty­kor­va nimet­tiin vuon­na 1979 Suo­men kan­sal­lis­koi­rak­si. Sen eri­koi­suu­te­na ja vah­vuu­te­na on, että se on jalos­tet­tu luon­non­kan­nas­ta ilman ris­tey­tyk­siä mui­den rotu­jen kans­sa. Suo­men­pys­ty­kor­vaa pide­tään van­him­pa­na koi­ra­ro­tu­na Suo­mes­sa, ja se kuu­luu van­him­piin alku­koi­riin maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Anna-Maija Ojala kertoo: "Kuvassa isäni Lauri Tiiro Akolan kartanon kohdalla olevalla lohipadolla. Veljeni Jukka Tiiro (3-4vuotias) istuu veneessä."

Ii 31.12.2024 00:00

Muis­to­ja Iis­tä: Lap­suu­te­ni Poh­jois-Iis­sä 1950-luvul­la Iijoen lieppeillä

Sydä­mel­li­set onnit­te­lut sinä 650-vuo­tias syn­ty­mä­pi­tä­jä­ni Ii! Olet saa­vut­ta­nut kun­niak­kaan iän. Muis­taak­se­ni jou­lu­puk­ki ker­toi ikän­sä ole­van sato­ja vuo­sia. Mer­kit­tä­viä ikä­pyl­väi­tä ja arvos­tet­ta­via saa­vu­tuk­sia molem­mil­la. Jou­lu­puk­ki on tun­net­tu kaut­ta maa­il­man, mut­ta Ii ei niin­kään. Ker­ron mie­lel­lä­ni tur­val­li­ses­ta ja onnel­li­ses­ta lap­suu­des­ta­ni Poh­jois-Iis­sä, Pekan­rä­men “ran­nal­la” ja Iijoen törmillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Kirkkoherra Gustaf Fabriciuksen rakennuttama pappila, jossa kuningas Adolf Fredrik yöpyi kesällä 1752. Iin ensimmäisen tyttöjen kansakoulun opettaja Olga Nymanin piirros v. 1877. Museovirasto.

Ii, Kuivaniemi 31.12.2024 00:00

650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus