Poh­jois-Poh­jan­maan kir­joit­ta­jien syn­ty­sa­nat lausut­tiin 16.6.1990 Ruu­kis­sa, joten yhdis­tys täyt­ti 30 vuot­ta vii­me vuon­na. Vii­me syk­syk­si suun­ni­tel­lut 30-vuo­tis­juh­lat Alek­sis Kiven päi­vä­nä siir­tyi­vät koro­nan vuok­si pidet­tä­vik­si 9.10. tänä syk­sy­nä Ouluun Alek­sin­kul­man juhlasaliin.

Sir­pa Hie­ta­la on luot­san­nut Lah­ja­ta­va­ra & Luon­tais­tuo­te Putiik­kia Hau­ki­pu­taan Kirk­ko­tiel­lä 15 vuotta.

– Aika tun­tuu vain muu­ta­mal­ta vuo­del­ta, sil­lä niin läheis­tä ja rakas­ta on tämä työ, jota saan teh­dä täy­del­lä sydä­mel­lä. Koen putii­kin­pi­don elä­mä­ta­vak­si, sil­lä täs­sä “aar­re­ai­tas­sa” kaik­ki on mie­luis­ta. Asiak­kaat ovat iha­nia ja koen arvok­kaak­si voi­des­sa­ni pal­vel­la ja aut­taa heitä.

Val­ta­kun­nal­lis­ta hei­jas­tin­päi­vää vie­tet­tiin vii­me per­jan­tai­na. Päi­vän kun­niak­si Mar­tin­nie­men koti­kou­lu­toi­mi­kun­ta­lai­set jakoi­vat yhdes­sä kou­lun oppi­las­kun­nan hal­li­tuk­sen edus­ta­jien kans­sa hei­jas­ti­met kai­kil­le kou­lun oppilaille.

Hei­jas­ti­mien jaka­jat huo­ma­si­vat, että hei­jas­ti­met ilah­dut­ti­vat saa­ji­aan. Kos­ka jaos­sa oli eri yri­tys­ten jaka­mia eri­nä­köi­siä hei­jas­ti­mia, teh­tiin niis­tä myös vaih­to­kaup­paa kou­lun portilla. 

Maa­il­man­laa­jui­nen pan­de­mia on mou­ka­roi­nut elo­ku­va-alaa jo pian parin vuo­den ajan. Tun­ne­lin pääs­sä näkyy kui­ten­kin vih­doin valoa, kun vii­mei­set­kin ylei­sö­ra­joi­tuk­set pois­tu­vat elo­ku­va­teat­te­reis­ta loka­kuun alus­sa. Tus­kin mikään elo­ku­va sopii juh­lis­ta­maan tätä parem­min kuin har­taas­ti odo­tet­tu uusi James Bond ‑agent­ti­seik­kai­lu.

Suu­ri­ko­koi­set vas­ta­me­lu­kuu­lok­keet kuu­lu­vat jo lähes jokai­seen akti­vi­teet­tiin yhtä tii­viis­ti kuin kän­nyk­kä kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sen käteen. Kaik­ki uudet tek­no­lo­giat näky­vät jos­sain vai­hees­sa myös lii­ken­tees­sä, niin­pä kuu­lok­keet pääs­sä on nyt alet­tu ajaa myös autoa.

Ran­ta­poh­jas­ta 8.2.1979: Poh­jo­lan Kaa­pe­li siir­tyi kela­puo­lel­la sel­lai­seen robot­tiin, joka otti tyh­jän kelan, aset­ti sen pai­koil­leen, odot­ti sen täyt­ty­mis­tä ja nos­ti sit­ten pois. Yksi mies, oli tätä tou­hua val­vo­mas­sa. Sat­tui kui­ten­kin niin, että ”robot­ti” ei las­ke­nut­kaan täyt­tä kelaa pois, vaan läh­ti vie­mään sitä uudel­leen täy­tet­tä­väk­si. Sil­loin mies alkoi huu­ta­maan: – Hei, sehän on täy­si, vaih­da tyh­jään. Sit­ten hän huo­ma­si, että saa sitä kuu­rol­le huu­taa. E.M.P. Oulu