Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jat kysy­vät: Pää­ty­vät­kö Perä­me­ren kalat ihmis­ten vai hyl­kei­den suihin?

Perämeren hyljeongelmasta keskustelivat Iissä kunnanjohtaja Marjukka Manninen, europarlamentaarikko Nils Torvalds, Team Kalan Risto Tolonen ja Henri Kylli, kemiläinen aammattikalastaja ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton Timo Matinlassi sekä saman organisaation Vesa Rantanen ja ammattikalastajat Markku Sotisaari Kemistä ja projektin alkuun polkaissut Hannu Kaisto Iijokisuulta. Kuvasta puuttuu Ruotsin Guldhavenin edustaja Teija Aho.Perämeren hyljeongelmasta keskustelivat Iissä kunnanjohtaja Marjukka Manninen, europarlamentaarikko Nils Torvalds, Team Kalan Risto Tolonen ja Henri Kylli, kemiläinen aammattikalastaja ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton Timo Matinlassi sekä saman organisaation Vesa Rantanen ja ammattikalastajat Markku Sotisaari Kemistä ja projektin alkuun polkaissut Hannu Kaisto Iijokisuulta. Kuvasta puuttuu Ruotsin Guldhavenin edustaja Teija Aho.

Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jat ovat yhteis­voi­min päät­tä­neet lähes­tyä EU-päät­tä­jiä Perä­me­ren alu­een kala­kan­to­ja uhkaa­van hyl­je­kan­nan uudel­leen arvioimiseksi.

– Hyl­je­kan­nan kas­vua on seu­rat­tu jo rei­lut kym­me­nen vuot­ta, ja kan­nan­ot­to­ja­kin on kan­sal­li­sel­la tasol­la lähe­tet­ty moneen suun­taan, mut­ta mitään ei ole tapah­tu­nut, sanoo iiläi­nen ammat­ti­ka­las­ta­ja Han­nu Kais­to, joka on teh­nyt aloit­teen kah­den val­ta­kun­nan yhtei­ses­tä kir­jel­möin­nis­tä EU:n suun­taan sekä toi­mii pro­jek­tin vetäjänä.

Oleel­li­se­na toi­mi­ja­na Suo­men puo­lel­la on muka­na Perä­me­ren Kala­ta­lous­yh­tei­sö­jen Liit­to, jon­ka hal­li­tuk­seen Kais­to kuu­luu. Ruot­sin puo­lel­la vas­taa­va­na toi­mi­ja­na on Guldhaven.

Hyl­je­kan­nan voi­ma­kas kas­vu on joh­ta­nut alu­een kalas­ta­jien saa­lis­mää­rien hupe­ne­mi­seen ja ansio­ta­son las­kuun. Kais­to ker­too, että Luon­non­va­ra­kes­kus on arvioi­nut Perä­me­ren hyl­je­kan­nan koon ole­van noin 25 000 yksi­löä, jois­ta suu­rin osa on Itä­me­ren­norp­pia, mut­ta jou­kos­sa on myös kook­kaam­pia harmaahylkeitä.

Kun Luken arvioi­den mukaan yksi hyl­je syö kalaa kol­mes­ta nel­jään kiloon päi­väs­sä, pää­tyy hyl­kei­den sui­hin vuo­si­ta­sol­la noin 25 mil­joo­naa kiloa kalaa. Iso osa ravin­nos­ta myös koos­tuu arvo­ka­lois­ta kuten lohes­ta ja siiasta.

– Samaan aikaan ammat­ti­ka­las­ta­jien vuo­tui­nen saa­lis­mää­rä on 1,5 mil­joo­naa kiloa, eikä enää aivan sitä­kään, sil­lä eten­kin lohen ja sii­an kan­nat mure­ne­vat vauh­dil­la. Toki kalas­ta­jien saa­lis­mää­rään on kui­ten­kin lisät­tä­vä silak­ka- ja mai­va­saa­liit, jot­ka ovat mää­räl­li­ses­ti isom­pia, Kais­to toteaa.

Hyl­je­kan­nan kas­vu on joh­ta­nut myös eläin­ten levit­täy­ty­mi­seen ylem­mäs jokiin, min­ne ne voi­mak­kaim­min nouse­vat syk­syl­lä juu­ri samaan aikaan, kun sii­ka ja tai­men nouse­vat kudul­le jokiin.

– Hyl­kei­den ilmes­ty­mi­nen joel­le on uusi ilmiö, jota on tapah­tu­nut vas­ta vii­mei­sim­pien vuo­sien aikana.

Iijoel­la se tar­koit­taa sitä, että hau­to­moil­le saa­ta­van sii­an­mä­din mää­rä on pudon­nut kol­man­nek­seen aiem­min saa­dus­ta 700–900 lit­ras­ta, ja Kemi­joel­la pudo­tus on ollut vie­lä­kin rajum­pi. Suu­ri osa emo­ka­lois­ta pää­tyy hyl­kei­den ravinnoksi.

– Mitä vähem­män mätiä, sitä pie­nem­pi kala­kan­ta. Tun­tuu sil­tä, että hau­dom­me mätiä vain hyl­kei­den ravin­nok­si, ja mie­lek­kyys koko toi­min­taan uhkaa hii­pua, har­mit­te­lee Kais­to, joka myös tote­aa juu­ri ras­vais­ten mätiä kan­ta­vien emo­ka­lo­jen ole­van eri­tyi­ses­ti hyl­kei­den mieleen.

Iis­sä jär­jes­tet­tyyn kalas­tus­pa­la­ve­riin osal­lis­tui myös euro­par­la­men­taa­rik­ko Nils Tor­valds, joka ker­toi kalas­ta­jia ja kala­kan­to­ja kos­ke­van hyl­jeon­gel­man nous­seen esiin liki­pi­täen heti ensim­mäi­ses­tä päi­väs­tä läh­tien, jona hän par­la­men­tis­sa työn aloitti.

– Näi­tä yhtei­siä kokoon­tu­mi­sia ja yhtey­den­pi­toa on tar­koi­tus jat­kaa kuu­kausit­tain, jot­ta saam­me aikaan sel­vi­tyk­sen, jon­ka sit­ten toi­mi­tam­me Brys­se­liin. Kun siel­tä aika­naan saa­daan vas­taus, se tulee suo­ma­lais­ten viran­omais­ten pöy­däl­le, ja sii­nä vai­hees­sa hei­dän on pak­ko sii­hen myös vas­ta­ta, Tor­valds linjasi.

Vaik­ka mikään ei EU:ssa tapah­du kovin nopeas­ti, ker­toi Tor­valds asias­sa edet­tä­vän siten, että ensi vuo­den edus­kun­ta­vaa­leis­sa ehdok­kaa­na ole­vat jou­tu­vat kalas­ta­jien kysy­myk­seen kan­taa otta­maan. Vas­tuul­li­se­na komis­saa­ri­na EU:ssa on liet­tua­lai­nen Vir­gi­ni­jus Sin­ke­vicius, jon­ka Tor­valds sanoi asian hyvin ymmär­tä­vän ja ole­van yhtä lail­la kalas­ta­jien tilan­tees­ta ja tule­vai­suu­des­ta huo­lis­saan, sil­lä ongel­ma kos­kee Liet­tuan­kin kalastajia.

– EU:n sään­tö­jen­kin puit­teis­sa asias­ta päät­tä­mi­nen kuu­luu suo­ma­lai­sil­le viran­omai­sil­le, eli EU:n selän taak­se ei täs­sä voi­da pii­lou­tua, kuten usein hel­pos­ti teh­dään, euro­par­la­men­taa­rik­ko korosti.

Hyl­kei­den hän tote­si hakeu­tu­van jokiin sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, ettei ulko­na merel­lä ole riit­tä­väs­ti ravin­toa yhä kas­va­val­le kan­nal­le. Toi­saal­ta Tor­valds lähes­tyy aihet­ta myös poh­ti­mal­la, mitä mei­dän yli­pää­tään tuli­si jat­kos­sa syö­dä, jot­ta luon­non moni­muo­toi­suus säi­lyi­si ja ilmas­ton­muu­tok­sen ete­ne­mi­nen pysähtyisi.

– Väis­tä­mät­tä vas­taus on koti­mai­nen ruo­ka, jon­ka kul­jet­ta­mi­nen rasit­taa mah­dol­li­sim­man vähän ilmas­toa. Punai­sen lihan syö­mis­tä taas pitäi­si vähen­tää, mitä siis tilal­le — vas­taus on kala — ja mis­tä se tulee, tulee­ko “len­to­ka­la­na” Aasias­ta vai lähei­ses­tä merestämme.

Kalas­ta­jia ärsyt­tä­vät myös rau­hoi­tus­mää­räyk­set, joi­den vuok­si he eivät pys­ty täy­si­pai­noi­ses­ti ammat­ti­aan har­joit­ta­maan, ja samal­la hyl­keet kui­ten­kin pis­te­le­vät pos­keen­sa rau­hoi­tet­tu­ja laje­ja sekä tal­teen ote­tus­ta mädis­tä hau­to­moil­la tuo­tet­tua kalaa.

Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jien ja kala­ta­lous­jär­jes­tö­jen tavoit­tee­na on käyn­nis­te­tyn yhteis­työn myö­tä saa­da hyl­kei­den met­säs­tys­tä sekä niis­tä saa­ta­vien raa­ka-ainei­den hyö­dyn­tä­mis­tä lisät­tyä, jot­ta hyl­je­kan­nan vähen­tä­mi­nen mah­dol­lis­tui­si. Hyl­kei­den met­säs­tyk­sen har­joit­ta­mi­nen vaa­tii lisäk­si kou­lu­tus­ta, jot­ta sen tavoi­te täyt­tyy ja toteut­ta­mi­nen tur­val­li­ses­ti onnistuu.

– Pro­jek­tin tar­koi­tuk­se­na on saa­da ongel­ma tie­toon myös suu­rel­le ylei­söl­le, sil­lä asi­aa ei ymmär­re­tä, eikä sitä, että täs­sä on tosi kysees­sä. Joka kevät syn­tyy Perä­me­rel­le muu­ta­ma tuhat uut­ta “kalas­ta­jaa”. Päät­tä­jien­kin oli­si syy­tä herä­tä vii­meis­tään nyt, Kais­to painottaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.