Mie­li­pi­de: Iijoen ener­gian­tuo­tan­to ja kalatalous

Kii­tos Ris­to Tolo­sel­le erin­omai­sen sel­vä­jär­ki­ses­tä kir­joi­tuk­ses­ta Iijoen lohi­kan­nan yllä­pi­dos­ta (Ran­ta­poh­ja 2.10.2025). Sii­nä aset­tui­vat ongel­mien ja suun­ni­tel­mien talou­del­li­set mit­ta­suh­teet hyvin kohdalleen.

On kulu­nut jo 80 vuot­ta sii­tä, kun Iijoen raken­ta­mi­nen käyn­nis­tyi. Nyky­ään meil­lä on tur­mel­tu jokiu­o­ma ja katoa­va kala­kan­ta mui­den eko­lo­gis­ten ongel­mien lisäksi.

Poh­jo­lan Voi­ma oyj omis­taa Iijoes­sa vii­si mer­kit­tä­vää vesi­voi­ma­laa. Net­ti­tie­to­jen mukaan nii­den yhtei­nen ener­gian­tuo­tan­to on 845 GWh/v. Jos las­ke­taan säh­kö­ener­gian kes­ki­hin­nak­si 8 c/kWh, niin tuo­tan­non arvo oli­si noin 64 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Ei ihme, että yksi­tyi­nen yhtiö halu­aa pitää kiin­ni jokai­ses­ta tuo­te­tus­ta säh­kö­eu­ros­ta ja jokai­ses­ta vir­taa­vas­ta vesikuutiosta.

Ener­gia­tuo­tan­tos­sa on aivan uusia tek­no­lo­gi­sia mah­dol­li­suuk­sia. On hyvä hie­man tar­kas­tel­la eri vaih­toeh­to­jen talou­del­li­sia mit­ta­suh­tei­ta. Par­hail­laan Pah­ka­kos­kel­le on nouse­mas­sa tuu­li­voi­ma­la­puis­to, johon tulee 30 myl­lyä, joi­den yhteis­tuo­tan­non odo­te­taan ole­van varo­vas­ti­kin arvioi­den 490 GWh/v. Nämä 30 myl­lyä vas­taa­vat näin säh­kön­tuo­tan­nol­taan Iijoen kol­men ylim­män vesi­voi­ma­lan (Haa­pa­kos­ki, Pah­ka­kos­ki ja Kie­rik­ki) yhteistuotantoa.

Vesi­voi­maa tar­vi­taan eri­tyi­ses­ti nopea­na sää­tö­voi­ma­na – mikä samal­la aiheut­taa Ris­to Tolo­sen kuvaa­mia han­ka­luuk­sia kala­ta­lou­del­le juok­su­tus­ten ja veden­kor­keu­den nopei­den muu­tos­ten takia. Tämä sää­tö­voi­man tar­ve toden­nä­köi­ses­ti on vähe­ne­mäs­sä kun­han kye­tään varas­toi­maan tuu­li- ja aurin­koe­ner­gi­aa nykyis­tä tehok­kaam­min. Teho­kas akku­tek­no­lo­gia, pump­pu­voi­ma­lat ja vety­ta­lous ovat lähitulevaisuutta.

Vesi­voi­mal­la ja tuu­li­voi­mal­la on hait­tan­sa ja hyö­tyn­sä. Iijo­kea voi­tai­siin elvyt­tää rat­kai­sul­la, jos­sa oli­si­vat sopi­vas­sa tasa­pai­nos­sa ympä­ris­tön ja talou­den näkökohdat.

Täs­sä idea­lis­ti­nen mal­li­ni: Pure­taan kol­me ylin­tä ja pie­ni­te­hoi­sin­ta vesi­voi­ma­laa, jot­ka on raken­net­tu suo­raan van­haan jokiu­o­maan. Anne­taan vael­lus­ka­lan nous­ta merel­tä van­haa uomaa Uis­ka­ris­ta Raa­sa­kan padol­le ja nos­te­taan siel­lä taval­la tai toi­sel­la padon yli. Tämän jäl­keen kalal­la on avoin­na van­ha jokiu­o­ma Tai­val­kos­kel­le saak­ka sekä usei­siin Iijoen sivu­jo­kiin. Mene­te­tään joen sään­te­lyyn käy­tet­tä­vää allas­ka­pa­si­teet­tia, mut­ta ei sie­tä­mät­tö­män pal­jon. Tar­peen on samal­la mää­rit­tää riit­tä­vän tasai­nen veden juok­su­tus Maa­lis­maan van­haan uomaan sekä Raa­sa­kan padol­ta van­haan uomaan.

Elä­mä on valin­to­ja. Kum­man ottai­sit koko­nais­hait­to­jen kan­nal­ta mie­luum­min: kol­me vesi­voi­ma­laa vain yhden 30 myl­lyn tuulipuiston?

Jou­ni Kaleva