Koi­vu­kui­tu­puun kysyn­tä on not­kos­sa, vaih­toeh­to­ja etsitään

Talven hakkuut ovat Iin metsissä vauhdissa, ja pakkasten ansiosta penkkatiet ja metsäautoteiden pohjat ovat hyvässä kunnossa. Iin mhy:n toiminnanjohtaja Henri Turtinen on myös hyvillään, että vaihtoehtoja koivukuitupuun menekkiin on alkanut löytyä. Kotimaan hintoja halvemmalla ei koivukuitua kuitenkaan ulkomaillekaan myydä.Talven hakkuut ovat Iin metsissä vauhdissa, ja pakkasten ansiosta penkkatiet ja metsäautoteiden pohjat ovat hyvässä kunnossa. Iin mhy:n toiminnanjohtaja Henri Turtinen on myös hyvillään, että vaihtoehtoja koivukuitupuun menekkiin on alkanut löytyä. Kotimaan hintoja halvemmalla ei koivukuitua kuitenkaan ulkomaillekaan myydä.

13.01.2022 00:00

Ii

Sto­ra Enson lak­kau­tet­tua Kemin Veit­si­luo­don teh­taan on koi­vu­kui­tu­puun kysyn­tä Poh­jois-Suo­mes­sa pudon­nut rajus­ti. Veit­si­luo­don sel­lu- ja pape­ri­tuo­tan­to käyt­ti vuo­sit­tain noin puo­li mil­joo­naa kuu­tio­ta koi­vu­kui­tua, joten suu­rel­le mää­räl­le koi­vua on tämän tal­ven aika­na etsit­tä­vä uusia markkinoita.

Oulus­sa jat­ka­va Sto­ra Enson kar­ton­ki­teh­das käyt­tää aina­kin tois­tai­sek­si vain havupuuta.

Iin met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Hen­ri Tur­ti­nen ker­too­kin, että poh­joi­sen Suo­men met­sän­hoi­to­yh­dis­tys­ten yhtei­nen puun mark­ki­noin­tiyh­tiö Poh­jois-Suo­men Met­sä­mark­ki­nat on ryh­ty­nyt aktii­vi­ses­ti etsi­mään koi­vu­kui­dul­le uut­ta menekkiä.

– Tal­via­jan hak­kuut koh­dis­tu­vat pää­osin kos­teil­le mail­le, joil­le ei sulan maan aikaan pääs­tä. Kos­teil­la mail­la koi­vun osuus puus­tos­ta on iso, joten koi­vu­kui­tu­puu­ta ker­tyy hak­kuis­sa väis­tä­mät­tä runsaasti.

Tur­ti­sen mukaan koi­vu­kui­tua menee täl­lä het­kel­lä jon­kin ver­ran ener­gia­puuk­si. Koi­vu­kui­dun kul­je­tus merit­se Oulus­ta sekä mah­dol­li­ses­ti myös Raa­hes­ta Kes­ki-Ruot­sin sel­lu­teh­tail­le on myös käynnistymässä.

– Näil­lä näky­min ensim­mäi­nen koi­vu­las­ti läh­tee Orit­ka­rin sata­mas­ta Oulus­ta tam­mi­kuun lopul­la. Lai­vat­ta­vak­si on Iis­tä­kin jou­lu­kuus­sa jo vie­ty pie­ni erä koivupuuta.

Myös ammat­ti­mai­set polt­to­puu­yrit­tä­jät osta­vat koi­vu­kui­tu­puu­ta kla­pien raa­ka-aineek­si, ja esi­mer­kik­si Iis­sä met­sän­hoi­to­yh­dis­tys välit­tää koi­vu­ran­kaa suo­raan yksi­tyi­sil­le polttopuuksi.

– Isom­mas­sa kuvas­sa polt­to­puu­kau­pal­la ei kui­ten­kaan ole suur­ta mer­ki­tys­tä puun kysyntään.

Tur­ti­nen koros­taa koi­vu­kui­dun menek­kiin syn­ty­neen kuo­pan ole­van väliai­kai­nen, vaik­ka se pari vuot­ta saat­taa­kin kes­tää, sil­lä Kemis­sä raken­teil­la ole­van Met­sä Fibren uuden bio­tuo­te­teh­taan val­mis­tu­mi­sen myö­tä koi­vu­kui­dun kysyn­tä taas lisään­tyy koko Poh­jois-Suo­men alueella.

Kos­teil­la mail­la koi­vu on ollut suo­sit­tu puu­la­ji myös met­sien uudis­ta­mi­ses­sa, kos­ka se havu­pui­ta var­mem­min kos­teah­kol­la kas­vua­lus­tal­la menes­tyy. Tur­ti­sen mukaan käy­tän­tö toi­mii edel­leen koi­vun tila­päi­ses­tä mene­kin heik­ke­ne­mi­ses­tä huolimatta.

Perin­tei­ses­ti lyhyt­kui­tui­nen koi­vusel­lu on ollut käy­tet­tyä eten­kin kor­kea­laa­tui­sen hie­no­pa­pe­rin ja kar­ton­gin val­mis­tuk­ses­sa. Met­sä­teol­li­suu­den mur­rok­sen myö­tä pape­ri on kui­ten­kin pudon­nut met­sä­teol­li­suu­den pää­tuot­teis­ta pie­nim­mäk­si vien­tiar­vol­la mitat­tu­na. Toi­saal­ta sel­lun käy­töl­le kehi­tel­lään usei­ta uusia inno­vaa­tioi­ta, ja puu­kui­dus­ta val­mis­te­tuil­la tuot­teil­la pys­ty­tään jo nyt kor­vaa­maan joi­ta­kin aiem­min muo­vis­ta teh­ty­jä tuotteita.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.

JAA TWIITTI PIN JAA