Elämä on lahja. Jokaisella ihmisellä on oman mittaisensa elämä. Joillakin se kestää vain muutaman hetken, joillakin useamman vuosikymmenen. Kukaan meistä ei tiedä elinaikamme pituutta. Ajan rajallisuus puhuttelee meitä. Elinaikamme on armon aikaa.
Jos ihminen eksyy elämässään Jumalan armon yhteydestä ja Jumalan valtakunnan osallisuudesta, hänellä on mahdollisuus elinaikanaan vastaanottaa Jumalan armo. Jumala haluaa armonsa ja anteeksiantamuksensa voimalla palauttaa eksyneen Isän kotiin, armovaltakuntaansa. Kun elinaika päättyy, ei ajan rajan toisella puolen ole enää mahdollisuutta parannukseen.
Ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa sanotaan etsikonajaksi. Tällainen aika voidaan antaa nuoruudessa. Elämässä koettu onnettomuus tai sairaus voi pysäyttää tutkimaan omaa sydämen tilaa. Jeesuksen luokse ei voi tulla kukaan, ellei taivaallinen Isä häntä vedä (Joh.6:44). Erityisesti Jumala kutsuu sanallaan eksynyttä ihmistä luokseen. Kutsuvan sanansa Jumala voi lähettää armosta osallisen, uskovan ihmisen välityksellä. Tuttu tai ennestään tuntematon ihminen voi olla tällainen viestin tuoja.
Olivatpa elämän tilanteet millaisia tahansa, tärkeintä on muistaa, että kun Jumala kutsuu, silloin on ”otollinen aika ja pelastuksen päivä” (2 Kor. 6:2). Vain silloin, kun Jumala tarjoaa armoansa, se on vastaanotettavissa. Etsikonpäivä ei ole aina. Tänään on kuitenkin uusi armon päivä. Jumalan valtakunnan evankeliumi on voimassa vieläkin. Sitä kuulutetaan niiden joukosta, jotka ovat armon saaneet. Jeesus sanoi kerran opetuslapsilleen: lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. Se on totta tänään. Jumala kutsuu vielä.
Kappalainen Matti Kinnunen Iin seurakunta