Jou­luis­ta tun­nel­maa uhku­vat myyjäiset

Myyntipöytien antimet kertoivat valtavasta kädentaitojen määrästä, jonka erilaisten käsitöiden ja askartelun tai leipomisen harrastajat omaavat. Myös asiakkaita riitti liki jokaisen pöydän antimiin tutustumaan heti tapahtuman alusta alkaen.Myyntipöytien antimet kertoivat valtavasta kädentaitojen määrästä, jonka erilaisten käsitöiden ja askartelun tai leipomisen harrastajat omaavat. Myös asiakkaita riitti liki jokaisen pöydän antimiin tutustumaan heti tapahtuman alusta alkaen.

Lem­peät jou­lu­va­lot sekä herk­ku­ja, käsi­töi­tä ja monen­mois­ta muu­ta tava­raa not­ku­vat myyn­ti­pöy­dät toi­vot­ti­vat kävi­jät ter­ve­tul­leik­si nuo­ri­so­seu­ran­ta­lo Sam­po­las­sa lau­an­tai­na pidet­tyi­hin jou­lu­myy­jäi­siin. Tapah­tu­man jär­jes­tä­mi­ses­tä vas­ta­si jo totut­tuun tapaan Oijär­ven kyläyh­dis­tys, jon­ka puheen­joh­ta­ja Emi­lia Joke­la ker­toi myy­jiä ole­van pai­kal­la noin kaksikymmentä.

– Vii­me vuo­teen ver­rat­tu­na lai­toim­me myyn­ti­pöy­tiä muu­ta­man vähem­män, kos­ka vii­mek­si tila uhka­si käy­dä hie­man ahtaak­si. Nyt on pik­kui­sen väl­jem­pää niin myyn­ti- kuin ostajapuolella.

Ahke­rien käsien tuo­tok­sia oli tar­jol­la lai­das­ta lai­taan – lei­von­nai­sia, suk­kia, havu­krans­se­ja ja koru­ja. Käsi­töi­tä oli toteu­tet­tu myös kier­rät­tä­mäl­lä esi­mer­kik­si van­ho­ja farkkuja.

Myy­jäis­ten eri­koi­sim­piin tuot­tei­siin lukeu­tui­vat Yli-Iin Tan­ni­las­sa asu­van Tui­ja Ste­niuk­sen val­mis­ta­mat hil­lot, joi­den jou­kos­ta löy­tyi niin kar­pa­lo- ja aro­nia­hil­loa kuin hen­non­kel­ler­tä­vää voi­ku­kan kukin­nois­ta val­mis­tet­tua hil­loa. Lisäk­si pöy­däs­tä löy­tyi muu­ta­ma pak­kaus Ste­niuk­sen omis­ta­mien har­ras­te­ka­no­jen munia sekä itse­teh­ty­jä kuk­ka-ase­tel­mia. Moni­puo­li­nen har­ras­ta­ja tun­nus­ti­kin yhdek­si amma­tik­seen puutarhurin.

Tapah­tu­man kävi­jät oli­vat tyy­ty­väi­siä näke­mään­sä, ja kyläyh­dis­tyk­sen myy­mät tort­tu­kah­vit, gril­li­mak­ka­rat ja arvat teki­vät kaup­pan­sa. Kah­vin äärel­lä tavat­tiin tut­tu­ja ja vaih­det­tiin kuulumisia.

– Muka­vaa, että täl­lai­nen tapah­tu­ma jär­jes­te­tään, tuo elä­mää ja valoa, kun muu­ten on kyläl­lä niin hil­jais­ta tähän aikaan vuo­des­ta, ihas­tel­tiin kah­vis­te­li­joi­den parissa.