Tuu­li­voi­ma­kaa­va ete­nee, vai­ku­tus poh­ja­ve­sia­luei­siin huolettaa

Erika Brusila osoittaa voimala nelosta, jonka voimala-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen tarkennettu Tiironkankaan pohjavesialueen rajan läheisyyden takia. Kartan oikeaan reunaan ulottuu Välikankaan pohjavesialue, jonka vuoksi myös voimala kuuden aluetta on kaavan luonnosvaiheeseen verrattuna muutettu. Kaava-alueen eteläraja noudattelee Oulun ja Iin välistä kuntarajaa. (Kuva: Ritva Piri)Erika Brusila osoittaa voimala nelosta, jonka voimala-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen tarkennettu Tiironkankaan pohjavesialueen rajan läheisyyden takia. Kartan oikeaan reunaan ulottuu Välikankaan pohjavesialue, jonka vuoksi myös voimala kuuden aluetta on kaavan luonnosvaiheeseen verrattuna muutettu. Kaava-alueen eteläraja noudattelee Oulun ja Iin välistä kuntarajaa. (Kuva: Ritva Piri)

Iin kes­kus­taa­ja­man kaak­kois­puo­lel­le suun­nit­teil­la ole­van Kova­sin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­puis­ton yleis­kaa­va on eden­nyt ehdo­tus­vai­hee­seen. Kaa­vaeh­do­tus­ta esi­tel­tiin ylei­söl­le Iin Mic­ro­po­lik­ses­sa vii­me per­jan­tai-ilta­na, ja kaa­vaan val­mis­te­lu­vai­heen jäl­keen teh­ty­jä muu­tok­sia esit­te­li Eri­ka Brusi­la FCG:stä. Ylei­sön kysy­myk­siin oli­vat lisäk­si vas­taa­mas­sa Kova­sin Tuu­li­voi­ma Oy:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Jaak­ko Lep­pi­nen sekä etäyh­tey­del­lä FCG:n ympä­ris­tö­asian­tun­ti­ja Mai­ja Ait­to­la.

Eri­ka Brusi­lan mukaan kaa­vaan on luon­nos­vai­heen jäl­keen teh­ty muu­ta­mia muu­tok­sia, jois­ta mer­kit­tä­vim­mät ovat alu­een saa­pu­mis­tien sijain­nin muu­tos sekä tar­ken­nuk­set voi­ma­loi­den nel­jä ja kuusi tuu­li­voi­ma­la-aluei­den sijain­tei­hin. Myös kaa­va­se­los­tus­ta ja luon­to­sel­vi­tyk­siä on vii­me kevää­nä suo­ri­te­tun maas­to­käyn­nin perus­teel­la päi­vi­tet­ty samoin kuin vai­ku­tus­te­nar­vioin­te­ja eten­kin poh­ja­ve­sien ja lii­ken­teen osal­ta. Saa­pu­mi­nen kaa­va-alu­eel­le tapah­tuu ehdo­tuk­sen mukaan alu­een ete­lä­puo­lel­ta Hau­ki­pu­taan Asemakylä–Jokikylä-tien kaut­ta, kun se kaa­va­luon­nok­ses­sa oli vie­lä lin­jat­tu alu­een poh­jois­puo­lel­la jo ole­mas­sa ole­vil­le metsäautoteille.

Tilai­suu­den kuu­li­joi­ta eivät kaa­vaeh­do­tuk­sen muu­tok­set vakuut­ta­neet, vaan huo­li tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta kaa­va-alu­eel­le ulot­tu­viin poh­ja­ve­sia­luei­siin on edel­leen suu­ri. Alu­eel­la sijait­se­vat Tii­ron­kan­kaan ja Väli­kan­kaan poh­ja­ve­sia­lu­eet, jois­ta Tii­ron­kan­kaan alu­eel­la sijait­see kak­si vede­not­ta­moa, ja Väli­kan­kaan poh­ja­ve­sia­lu­eel­la yksi.

– Tuhan­sien iiläis­ta­louk­sien käyt­tö­ve­si tulee noil­ta poh­ja­ve­sia­lueil­ta, ja alu­eel­la sijait­see myös poh­ja­ve­si­lam­pia. Poh­ja­ve­sia­lue ei myös­kään ole tark­ka­ra­jai­nen, joten mie­les­tä­ni voi­ma­lat nel­jä ja kuusi ovat kaa­vas­sa yhä kriit­ti­sel­lä alu­eel­la, samoin voi­ma­la kuu­to­seen joh­ta­va tie. ELY-kes­kuk­sen tahol­ta­kin on lin­jat­tu, että voi­ma­loi­den etäi­syys poh­ja­ve­sia­lu­een rajaan tuli­si olla vähin­tään voi­ma­lan mak­si­mi­kor­keu­den ver­ran, ja se ei täs­sä kaa­vas­sa toteu­du, lin­ja­si Aila Paa­so.

Paa­son kans­sa samoil­la lin­joil­la oli enti­nen Oulun yli­opis­ton tut­ki­ja Teu­vo Per­nu, joka itse­kin on kysei­sel­lä poh­ja­ve­sia­lu­eel­la maa­pe­rä­luo­tauk­sia teh­nyt. FCG:n mukaan vesien vir­taus ei suun­tau­du voi­ma­loi­den suun­nal­ta poh­ja­ve­sia­lu­eel­le. Per­nu mai­nit­si poh­ja­ve­den vir­tauk­sen ole­van itä-län­si ‑suun­tai­nen, ja poh­ja­ve­sia­lu­eet ovat myös yhtey­des­sä toisiinsa.

– Poh­ja­ve­sien luo­taus­ten teke­mi­nen ei ole aikaa vie­vä hom­ma, ja sen hoi­ta­mi­seen on tie­dos­sa myös luo­tet­ta­va puo­lu­ee­ton taho, rova­nie­me­läi­nen yri­tys, joka tekee vas­taa­via luo­tauk­sia työk­seen, Per­nu valotti.

Hän ja Aila Paa­so myös luo­vut­ti­vat mai­ni­tun yri­tyk­sen yhteys­tie­dot Jaak­ko Lep­pi­sel­le eväs­tyk­sel­lä, että tär­kei­den poh­ja­ve­sia­luei­den olles­sa kysees­sä on kaik­ki ris­kit syy­tä ottaa huo­mioon. Lep­pi­nen kom­men­toi asi­aa koros­ta­mal­la jo teh­ty­jä muu­tok­sia voi­ma­loi­den sijain­tei­hin sekä sitä, että FCG:n tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu voi­ma­la-alu­een pin­ta­ve­sien valu­van pois­päin pohjavesialueelta.

– Kaik­ki raken­ta­mi­nen tapah­tuu poh­ja­ve­sia­lu­een ulko­puo­lel­la, ja mah­dol­li­set ris­kit on kar­toi­tet­tu sekä nii­den tor­jun­taan varau­tu­mis­suun­ni­tel­mat tar­vit­ta­vi­ne toi­men­pi­tei­neen teh­ty, hän ilmaisi.

Poh­ja­ve­sia­luei­den lisäk­si ylei­sön kes­kuu­des­ta nousi esiin maan­vuo­kraus­ta kos­ke­via kysy­myk­siä, sil­lä ympä­ri Suo­mea ovat vuo­kra­so­pi­muk­set olleet mel­ko vaih­te­le­via. Oleel­li­sek­si näh­tiin ylei­sön pii­ris­sä myös se, mitä tapah­tuu vuo­kra­so­pi­muk­sen tai tuu­li­voi­ma­lan käyt­töiän päät­tyes­sä. Jaak­ko Lep­pi­sen mukaan lai­tok­set pure­taan ja kier­rä­tet­tä­vät mate­ri­aa­lit toi­mi­te­taan uudel­leen käy­tet­tä­vik­si. Vas­tuu pur­ka­mi­ses­ta kuu­luu voi­ma­lan omis­ta­jal­le. Monia maa­no­mis­ta­jia kui­ten­kin epäi­lyt­tää mah­dol­li­suus, että yri­tyk­sen ajau­tues­sa kon­kurs­siin saat­taa lai­tok­sen pur­ka­mi­nen jää­dä maa­no­mis­ta­jan harteille.

Kova­sin­kan­kaan tuu­li­voi­ma­puis­ton osay­leis­kaa­vaeh­do­tuk­seen on mah­dol­lis­ta jät­tää muis­tu­tuk­sia vie­lä 12.9. asti.