Tort­tu­tai­ki­na saa uuden elä­män croissanteina

Ranskalainen croissant yhdistettynä suomalaiseen joulu- ja tähtitorttuun luo mukavan ja hieman eksoottisen yhdistelmän. Kuvat: Auli HaapalaRanskalainen croissant yhdistettynä suomalaiseen joulu- ja tähtitorttuun luo mukavan ja hieman eksoottisen yhdistelmän. Kuvat: Auli Haapala

Jos luu­mu­mar­me­la­dil­la täy­tet­ty­jen perin­teis­ten jou­lu­tort­tu­jen kiin­tiö tulee täy­teen, voi pakas­tee­seen jää­neet tort­tu­tai­ki­na­le­vyt hyö­dyn­tää myös toi­sin. Levyt voi täyt­tää suo­lai­sel­la tai makel­la hil­lol­la tai yhdis­tää makean ja suo­lai­sen pirt­sa­kak­si maku­pa­rik­si ja rul­la­ta crois­san­tin muotoon.

Herk­ku sopii mai­nios­ti myös väli­päi­vien nau­tis­ke­luun tai uuden vuo­den kattauksiin.

Tänä jou­lu­na jou­lu­tort­tu-crois­san­tien ohjei­ta on ollut tar­jol­la suo­ras­taan pil­vin pimein niin sosi­aa­li­ses­sa medias­sa kuin leh­tien ruo­kaoh­je­pals­toil­la­kin. Crois­sant eli suo­ma­lai­sit­tain krois­sant­ti, on rans­ka­lai­nen, leh­te­vä voisarvi. 

Tutut val­miit tort­tu­tai­ki­na­le­vyt tai­pu­vat mai­nios­ti myös crois­san­teik­si, ja täyt­teet voi vali­ta oman maun mukaan. Vie­lä leh­te­väm­piä herk­ku­ja syn­tyy voi- eli leh­ti­tai­ki­nas­ta. Ei muu­ta kuin kokeilemaan!

Ota val­miit tort­tu­tai­ki­na­le­vyt huo­neen­läm­pöön sula­maan toviksi. 

– Kau­li levyt hie­man pidemmiksi.

– Leik­kaa levyt kol­mion muo­toon. Leik­kaa kol­mion ala­reu­naan parin sen­tin pys­ty­viil­to, mikä hel­pot­taa rul­laus­ta ja täyt­teen pysy­mis­tä sisällä.

– Levi­tä hil­lo tai mar­me­la­di tasai­ses­ti koko kol­mion pin­nal­le. Sopi­va mää­rä on hie­man vajaa ruo­ka­lusi­kal­li­nen. Sopi­via ovat täh­ti­tort­tui­hin käy­tet­tä­vät mar­me­la­dit tai esi­mer­kik­si vii­ku­na­hil­lo tai omenamarmeladi.

– Lai­ta mal­til­li­nen mää­rä feta­juus­to­kuu­tios­ta lei­kat­tu­ja sii­vu­ja tai murus­tel­tua juus­toa kol­mion pin­nal­le, ala­reu­nas­ta vähin­tään puo­leen väliin koh­ti sui­pom­paa kär­keä. Voit käyt­tää myös mui­ta suo­lai­sia juus­to­ja kuten home­juus­toa tai mitä juus­toa jää­kaa­pis­ta sat­tuu löy­ty­mään. Juus­to­raas­te­kin käy.

Rul­laa tai­ki­na­kol­mio crois­san­tin muo­toon leveäm­mäs­tä, viil­le­tys­tä pääs­tä alkaen koh­ti suip­poa kär­keä. Nos­ta rul­lat lei­vin­pa­pe­ril­la vuo­ra­tul­le uuni­pel­lil­le sau­ma­koh­ta alaspäin. 

– Voi­te­le pin­nat kanan­mu­nal­la, jot­ta saat kau­niin pais­to­pin­nan. Pais­ta 225 astees­sa noin 15 minuut­tia, tai kun­nes crois­san­tit ovat kyp­siä ja kau­niin kullanruskeita.

Koke­muk­sia kokei­le­vas­ta kotikeittiöstä

Tort­tu­tai­ki­na on itses­sään mel­ko mie­to, joten tuju tai suo­lai­nen täy­te tuo lei­von­nai­siin muka­vas­ti lisä­ma­kua. Seu­raa­val­la ker­ral­la käyt­täi­sin enem­män feta­juus­toa tai kokei­li­sin sini­ho­me­juus­toa. Myös hil­loa uskal­tai­sin lait­taa hie­man run­saam­min, jot­ta maku tulee parem­min esiin.

Feta­juus­ton makeak­si kave­rik­si vali­koi­tui vii­ku­na­hil­lo, jon­ka ei mai­nit­tu ole­van pais­ton­kes­tä­vää. Se toi­mi kui­ten­kin yllät­tä­vän hyvin, eikä levin­nyt pel­lil­le – tai sit­ten sitä vain oli sopi­va määrä.

Erääs­sä ohjees­sa crois­san­tin makea­na täyt­tee­nä käy­tet­tiin ome­na­hil­loa, jos­sa oli muka­na pie­niä ome­na­kuu­tioi­ta. Se toi­mi­si var­mas­ti hyvin myös feta­juus­ton tai sini­ho­me­juus­ton kaverina.

Mikään ei estä käyt­tä­mäs­tä crois­sant-tor­tun täyt­tee­nä ohueh­ko­ja kink­kusii­vu­ja tai eri­lai­sia juus­to­ja, myös tuo­re­juus­tot sopi­vat mainiosti.

Voi­tai­ki­na­sar­vet ja muut voi­tai­ki­na­lei­von­nai­set ovat toki tut­tu­ja jo entuu­des­taan, mut­ta rans­ka­lai­nen crois­sant yhdis­tet­ty­nä suo­ma­lai­seen jou­lu- ja täh­ti­tort­tuun luo muka­van ja hie­man eksoot­ti­sen yhdistelmän.

Crois­sant-jou­lu­tor­tun voi tie­tys­ti täyt­tää ja kää­riä uuteen muo­toon myös perin­tei­sel­lä luu­mu­hil­lol­la, jol­loin täh­ti­tort­tu saa muka­vas­ti uut­ta ilmettä. 

Itse pidin lei­von­nai­sia ehkä hie­man lii­an pit­kään uunis­sa, mut­ta makua­sia sekin – omas­ta mie­les­tä­ni hie­man yli­kyp­sä on pie­nem­pi paha kuin raa’aksi jää­vä lei­von­nai­nen. Pais­toai­ka on usein lei­pu­rin käsis­sä, ja uunit­kin voi­vat vaih­del­la, joten kokei­le­mal­la oppii parhaiten!