Tor­pan­mäen ja urhei­lu­ken­tän rat­kai­suis­ta saa­ta­neen vii­mein päätöksiä

Rat­kai­su Hau­ki­pu­taan Tor­pan­mäen alu­een suun­ni­tel­mien toteut­ta­mi­ses­ta tai nykyi­sen kes­kusur­hei­lu­ken­tän kun­nos­ta­mi­ses­ta nykyi­sel­le pai­kal­leen saa­ta­neen pää­tök­siä 12.12, jol­loin Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to päät­tää jat­ko­ko­kouk­ses­sa vuo­den 2023 talous­ar­vios­ta ja tule­vien vuo­sien inves­toin­neis­ta. Vai ote­taan­ko asias­sa vie­lä aikalisä?

Kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­sa maa­nan­tai­na kuul­tiin val­tuus­to­ryh­mien ryh­mä­pu­heen­vuo­rot vuo­den 2023 talous­ar­vio­esi­tys­tä, johon jätet­tiin 15 muu­tos­esi­tys­tä tai pont­ta. Kaik­kia esi­tyk­siä kan­na­tet­tiin, joten niis­tä äänes­te­tään talous­ar­vion jatkokokouksessa.

Eve­lii­na Les­ke­lä (kesk.) teki muu­tos­esi­tyk­sen, jon­ka mukaan Tor­pan­mäen urhei­lu- ja vir­kis­ty­sa­lu­een raken­ta­mi­nen tulee toteut­taa aiem­pien suun­ni­tel­mien mukai­ses­ti. Suun­ni­tel­ma sisäl­tää myös uuden urhei­lu­ken­tän Tor­pan­mäel­le. Täl­löin nykyis­tä urhei­lu­kent­tää ei kun­nos­tet­tai­si nykyi­sel­le pai­kal­leen eikä uut­ta huol­to­ra­ken­nus­ta sen vie­reen raken­net­tai­si, kuten kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää val­tuus­tol­le sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­nan lin­jauk­sen mukaisesti.

Asias­ta viri­si vil­kas kes­kus­te­lu. Esa Aal­to (vihr.) tote­si, että nykyi­sen urhei­lu­ken­tän kun­nos­tus mak­sai­si noin 2 mil­joo­naa euroa ja Tor­pan­mä­ki arviol­ta noin 6 mil­joo­naa euroa. Tor­pan­mäen rat­kai­sua hän pitää epä­rea­lis­ti­se­na niin kus­tan­nus­ten kuin aika­tau­lun­kin suh­teen. Lisäk­si maa­pe­rän sul­faat­ti­pi­toi­suu­det voi­vat vaa­ran­taa Kii­min­ki­joen vesis­töä. Maa­työt tuli­si­vat huo­mat­ta­van kal­liik­si Tor­pan­mäel­lä, jopa saman ver­ran kuin nykyi­sen urhei­lu­ken­tän kunnostaminen.

Aal­to teki esi­tyk­sen aika­li­sän otta­mis­ta: Hau­ki­pu­taan urhei­lu­ken­tän suun­ni­tel­mis­ta tulee jär­jes­tää yhtei­nen työ­pa­ja kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le, yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nal­le ja sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­nal­le alku­vuo­des­ta 2023, jol­loin käy­dään läpi eri vaih­toeh­to­jen mah­dol­li­suu­det, aika­tau­lut, kus­tan­nuk­set ja lin­ja­taan val­mis­te­lun jatko.

Kes­kus­tan Lau­ri Niku­la, Mer­ja Rasin­kan­gas ja kokoo­muk­sen Jar­mo Hus­so ja Jari Laru käyt­ti­vät puheen­vuo­rot Tor­pan­mäen raken­ta­mi­sen puo­les­ta. Tähän rat­kai­suun sisäl­tyy myös mah­dol­li­suus kaa­voit­taa nykyi­nen urhei­lu­ken­tän alue asun­to­ra­ken­ta­mi­seen kuten on suun­ni­tel­mat myös virei­sel­le, pure­tun Kivi­kou­lun ton­til­le. Maa­pe­rä ei muo­dos­ta ylit­se­pää­se­mä­tön­tä estet­tä raken­ta­mi­sel­le. Kysyt­tiin, mik­si Hau­ki­pu­taal­le ei teh­täi­si kun­nol­la ja ker­ral­la uusi ja hyvä urhei­lu- ja vir­kis­ty­sa­lue. Rasin­kan­kaan mukaan Tor­pan­mäel­le tulee raken­taa urhei­lu­kent­tä, joka pal­ve­lee kat­ta­vas­ti eri lajeja.

Jor­ma Les­ke­lä (kesk.) sanoi, että Tor­pan­mäen suun­nit­te­lu alkoi jo Hau­ki­pu­taan kun­nan aika­na. Kun kau­pun­ki ryh­tyi vie­mään han­ket­ta eteen­päin 2017, monet hau­ki­pu­taa­lai­set sanoi­vat, että se on paras­ta mitä alu­eel­le saa­daan sit­ten kun­ta­lii­tok­sen. Alu­een suun­ni­tel­mat ovat jo pit­käl­lä, joten työ­tä voi­daan jat­kaa. Tor­pan­mäen kus­tan­nuk­siin kau­pun­ki sai­si kom­pen­saa­tio­ta veto­voi­mais­ten joki­ran­ta­tont­tien myynnistä.

Aino-Kai­sa Man­ni­nen (vihr.) piti vas­tuut­to­ma­na, että talous­ar­vioon esi­te­tään 6 mil­joo­nan lisäystä.

SDP:n Kaa­ri­na Tor­ro ja Joni Meri­läi­nen ovat nykyi­sen urhei­lu­ken­tän kun­nos­ta­mi­sen kan­nal­la. Tor­ron mukaan Tor­pan­mäen alue ei sovel­lu raken­ta­mi­seen ja kus­tan­nuk­set oli­si­vat kor­keat. Meri­läi­nen sanoi, että Hau­ki­pu­taan aluet­ta pitää kehit­tää, mut­ta val­tuus­ton hyväk­sy­män maan­käy­tön toteut­ta­mis­oh­jel­man (MaTo) mukaan. Asun­to­ra­ken­ta­mi­seen riit­tää Tor­ron ja Meri­läi­sen mie­les­tä Kivi­kou­lun alue. Mikä­li nykyi­nen kes­kusur­hei­lu­kent­tä kun­nos­te­taan, se pal­ve­li­si aina­kin 15 vuot­ta, jon­ka jäl­keen voi­daan miet­tiä uusia­kin ratkaisuja.

Poh­jae­si­tyk­se­nä tule­vas­sa val­tuus­ton kokouk­ses­sa urhei­lua­luet­ta kos­ke­vis­sa äänes­tyk­sis­sä on kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen esi­tys kun­nos­taa nykyi­nen kenttä.

Talous, säh­kö, var­hais­kas­va­tus puhuttivat

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­ton kokous oli his­to­rial­li­nen, sil­lä ensim­mäis­tä ker­taa käsi­tel­tä­vä­nä on talous­ar­vio, jos­sa muka­na eivät ole enää sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut sekä palo- ja pelas­tus­toi­mi, jot­ka siir­ty­vät sote-uudis­tuk­sen myö­tä Poh­teel­le ensi vuo­den alussa.

Kau­pun­gin talous­ar­vion val­mis­te­lu ja hyvät talous­nä­ky­mät sai­vat val­tuu­te­tuil­ta kii­tos­ta. Talous­ar­vio on jää­mäs­sä 141 mijoo­naa euroa yli­jää­mäi­sek­si, vero­tu­lot muo­dos­tu­vat arvioi­tua suu­rem­mik­si, uut­ta lai­naa ei ole tar­ve ottaa ensi vuon­na eivät­kä verot nouse. Työl­li­syys­ti­lan­ne on paran­tu­nut, sote-kiin­teis­tö­jen myyn­nil­lä saa­daan lisä­tu­lo­ja ja talout­ta ovat vakaut­ta­neet val­tion koronakorvaukset.

Kau­pun­gin­joh­ta­ja Päi­vi Laa­ja­la sanoi, että monia iso­ja hank­kei­ta on jalal­la ja val­lal­la on myön­tei­nen kehi­tys, mut­ta edes­sä on iso­ja inves­toin­te­ja, joi­hin pitää varautua.

Val­tuu­tet­tu­jen puheen­vuo­rois­sa perään­kuu­lu­tet­tiin talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sen tör­keyt­tä jat­kos­sa­kin. Sami Pik­kua­ho (Kok.) sanoi, että “uusi nor­maa­li” näh­dään vas­ta vuo­si­na 2024–25. Jat­kos­sa on kyet­tä­vä teke­mään huo­no­ja­kin pää­tök­siä ja tar­kas­tel­ta­va myös pal­ve­lu­verk­koa rohkeasti.

Pal­ve­lu­verk­ko ja pien­ten kou­lu­jen lak­kau­tusuh­ka Hau­ki­pu­taal­la ja Kii­min­gis­sä on herät­tä­nyt jo pal­jon kes­kus­te­lua ja huolta.

Suvi Hela­nen (kesk.) teki esi­tyk­sen, että pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tyk­ses­sä on huo­mioi­ta­va ulkoi­sen arvioin­nin laa­din­nan jäl­keen tapah­tu­neet toi­min­taym­pä­ris­tön muu­tok­set ja kaa­voi­tus­ti­lan­ne eri alueil­la, lisäk­si on teh­tä­vä ennak­ko­vai­ku­tus­ten arvioin­nit, joi­ta ei ole tehty.

Var­hais­kas­va­tuk­sen tilan­ne, huo­li hen­ki­lös­tön riit­tä­vyy­des­tä ja jak­sa­mi­nen nousi esil­le useis­sa puheen­vuo­rois­sa. Susa Vike­vä­kor­va (vihr.) esit­ti, että yksi­tyi­sen päi­vä­ko­ti­toi­min­nan ja var­hais­kas­va­tuk­sen osuut­ta pal­ve­lu­tuo­tan­nos­ta vähen­ne­tään nykyi­ses­tä, jol­loin kun­nal­li­sen pal­ve­lun osuus oli­si nykyis­tä suurempi.

Mik­ko Rau­das­kos­ki (vas.) esit­ti puo­len mil­joo­nan euron lisäys­tä var­hais­kas­va­tuk­sen työ­olo­suh­tei­den paran­ta­mi­seen ja samaa sum­maa urhei­luseu­ro­jen tila-avus­tuk­siin, kos­ka säh­kön hin­ta on nous­sut. Yrjö Har­ju (SDP) esit­ti kau­pun­gin ryh­ty­mis­tä sel­vit­tä­mään yli­opis­ton ja ter­vey­den­huol­lon kans­sa las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­den juu­ri­syi­tä. Joni Meri­läi­nen (SDP) esit­ti työn­te­ki­jän palk­kaa­mis­ta Pate­nie­men Honkapirtille.

Juk­ka Huo­ta­ri (ps.) teki esi­tyk­sen Mun Oulu ‑verk­ko­me­dian lopet­ta­mis­ta sääs­tö­syis­tä. Kau­pun­gin verk­ko­si­vut näh­dään riit­tä­vä­nä pal­ve­lu­na. Jan­ne Heik­ki­nen (Kok.) sanoi että esi­tys­tä on help­po kan­nat­taa, sil­lä hän on esit­tä­nyt Mun Oulun lak­kaut­ta­mis­ta aiem­min, mut­ta esi­tys hävi­si tuol­loin niu­kas­ti kaupunginhallituksessa.

Säh­kön hin­ta puhut­ti. Kokouk­ses­sa kuul­tiin kon­ser­ni­joh­ta­ja Ari Ala­tos­sa­van sel­vi­tys voi­ko kau­pun­ki vai­kut­taa Oomi Ener­gian hin­toi­hin ja aut­taa asuk­kai­ta sel­viy­ty­mään säh­kö­las­kuis­ta. Asias­ta oli jät­tä­nyt val­tuus­toa­loit­teen Sai­ja Hyvö­nen (ps.), joka ehdot­taa, että hin­to­jen koh­tuul­lis­ta­mi­seen voi­tai­siin käyt­tää Oulun Ener­gian kaut­ta kau­pun­gil­le tulou­tet­ta­via myyntivoittoja.

Tilan­tee­seen ei voi­da kui­ten­kaan puut­tua, ilme­ni Ala­tos­sa­van vas­tauk­ses­ta. Säh­kön myyn­nis­tä vas­taa kulut­ta­jien kans­sa teh­dyin eri­lais­ten sopi­muk­sin Oomi, johon kuu­luu vii­si verk­ko­yh­tiö­tä mukaan­lu­kien kau­pun­gin omis­ta­ma Oulun Ener­gia. Kau­pun­ki omis­taa val­ta­kun­nal­lis­ta Oomis­ta 23,9 prosenttia.

Perus­on­gel­ma­na on, että säh­kön­ku­lu­tus isom­paa kuin tuo­tan­to koko maas­sa ja Oulus­sa. Säh­kön sääs­tä­mi­nen on nyt avai­na­se­mas­sa. EU on sää­tä­nyt mm. säh­kön tuot­ta­jil­le tulo­ka­ton, mut­ta vie­lä ei ole tie­toa, miten Suo­mes­sa tätä nou­da­te­taan. Lisäk­si val­tio myön­tää hin­toi­hin vai­kut­ta­vaa veron­alen­nus­ta. Oulun Ener­gia ei ole Ala­tos­sa­van mukaan hyö­ty­nyt säh­kön hinn­an­nousus­ta, sil­lä myös tuo­tan­to­ku­lut nousevat.

Oulun Ener­gia tulout­taa kau­pun­gil­le osin­koi­na 3–7 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Jos tämä jaet­tai­siin tuke­na säh­kön­käyt­tä­jil­le, teki­si se noin 60 euroa säh­kö­asia­kas­ta koh­ti. Ongel­mak­si tuli­si­vat jako­pe­rus­teet. Oomi on tuot­ta­nut 37 mil­joo­naa euroa kah­te­na vii­me vuotena.

Val­tuu­tet­tu Lyly Raja­la (kok.) kysyi, mitä jär­keä Oulul­la on omis­taa Oomia, eikö sii­tä pitäi­si pyr­kiä eroon. Sai­ja Hyvö­nen (ps.) perään­kuu­lut­ti edel­leen, mitä Oulun kau­pun­ki voi­si teh­dä. Mart­ti Kor­ho­nen (vas.) kuvai­li tilan­net­ta Tun­te­mat­to­mas­sa soti­laas­sa esiin­ty­vin sanoin: Mees valit­taan näl­kää, etees lyö­dään rätin­ki, ettei sul­la voi olla näl­kä. Mark­ki­noi­den pitäi­si Kor­ho­sen mukaan toi­mia myös alas­päin, ja onko kau­pun­ki vaa­ti­nut tulou­tus­ta kau­pun­gil­le riittävästi.

Ari Ala­tos­sa­van mukaan omis­tus­ta Oomiin ei ole kiveen­ha­kat­tu, vaan on kau­pun­gin pää­tös­val­las­sa. Kaik­ki säh­kön­ku­lut­ta­jat eivät ole tasa-arvoi­ses­sa ase­mas­sa eri­lai­sis­ta kah­den­vä­li­sis­tä säh­kö­so­pi­muk­sis­ta riip­puen. Nor­maa­lit toi­meen­tu­lo­tuen kana­vat ovat käy­tök­ses­sä. Oulun Ener­gian ja mui­den säh­kön­tuot­ta­jien pitäi­si pys­tyä tuot­ta­maan enem­män ener­gi­aa, mikä alen­tai­si säh­kön hintaa.