Kellossa vanhalla sukumaatilalla asuva Seppo Pietilä on jo vuosien ajan pyrkinyt saamaan muutosta Oulun Veden hinnoitteluun. Hänen mukaansa haja-asutusalueiden liittymämaksut asemakaava-alueiden ulkopuolella eivät ole kohtuullisia.
Hän kokee hinnoittelun epäoikeudenmukaiseksi, koska maksut määräytyvät kiinteistöllä olevien kaikkien rakennusten mukaan – myös sellaisten, jotka ovat vanhoja, käyttämättömiä eikä niissä ole vesipisteitä tai viemäriä eikä sellaisia ole tarkoitus asentaa. Tämän seurauksena liittymis- ja perusmaksut muodostuvat kohtuuttomiksi todelliseen tilanteeseen nähden ja näkyvät jokaisessa laskussa.
Pietilä uskoo ongelman koskettavan laajasti uuden Oulun alueen haja-asutusalueita nyt ja tulevaisuudessa. Vuosien aikana hän on vedonnut niin kaupunginvaltuutettuihin, kansanedustajiin kuin Oulun Veden johtoon, mutta turhaan.
Viimeksi asiaan tarttui yli-iiläinen Oulun kaupunginvaltuutettu Risto Päkkilä (kesk.), joka yhdessä valtuustoryhmänsä kanssa jätti tämän vuoden alussa valtuustoaloitteen hinnoittelun muuttamiseksi. Aloitteessa vaadittiin, että haja-asutusalueiden hinnoittelua muutetaan vastaamaan todellista tilannetta: liittymis- ja käyttömaksujen tulisi määräytyä vain niiden rakennusneliöiden mukaan, joissa on vesijohto ja viemäröinti – ei koko rakennuskannan perusteella.
Aloitteen mukaan epäoikeudenmukaiseksi hinnoittelun tekee se, että kiinteistön kaikki rakennukset luetaan rakennusneliöihin, olipa kyseessä uudisrakennus tai vanha sukutila, jossa on vuosisatojen saatossa rakennettu kylmiä rakennuksia, joissa ei ole minkäänlaista viemäriä tai vesijohtoa.
Oulun Vesi on käsitellyt valtuustoaloitteen ja antanut siihen vastauksen. Kaupungin Teknisten liikelaitosten johtokunta hyväksyi vastauksen helmikuun lopulla. Päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Vastaus etenee aikanaan valtuustoon.
Oulun Veden näkemyksen mukaan asemakaavan ulkopuolisen alueen liittymismaksuperusteet eivät ole epäoikeudenmukaiset. Liittymismaksujen määräytymisperusteet ovat johtokunnan hyväksymät. Oulun Veden hinnaston mukaan asemakaavan ulkopuolella liittymismaksu määräytyy kiinteistön kokonaiskerrosalan ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Kerrosalaan lasketaan kaikki rakennukset riippumatta siitä, onko niissä vesipistettä. Samantyyppinen maksuperuste on vesilaitoksilla yleisesti käytössä koko maassa.
Vastauksessa todetaan myös, että vesihuoltolaitoksella tulee olla liittymismaksujen määrittelyssä yksiselitteiset ja selkeät perusteet siten, että liittymismaksut pystytään määrittelemään yhteneväisin perustein kaikille kiinteistöille. Liittymismaksujen määritys ei voi perustua liittyjän ilmoittamiin tietoihin, vaan niiden perustuessa kiinteistötietojärjestelmän tietoihin varmistetaan mahdollisimman hyvin liittyjien yhdenvertainen kohtelu. Vesihuoltolaitoksen ei ole mahdollista saada mistään järjestelmästä luotettavaa tietoa, mitkä kiinteistön rakennuksista on liitetty vesihuoltoon.
Oulun Vedellä on liittymismaksujen osalta erilliset hinnoitteluperusteet asemakaava-alueelle ja asemakaavan ulkopuoliselle alueelle. Asemakaava-alueella pientalojen liittymismaksu määräytyy tontin rakennusoikeuden perusteella. Tontin rakennusoikeudesta käytetään usein vain osa eikä kaikkia rakennuksia liitetä yleensä vesihuoltoon.
Oulun Veden näkemyksen mukaan perusteita liittymismaksujen hinnoitteluperusteiden muuttamiselle ei ole, koska kiinteistön kokonaiskerrosala vaikuttaa kiinteistön potentiaaliseen vedenkulutukseen ja vaikuttaa siten vesihuoltojärjestelmien mitoitukseen sekä vesihuoltolaitoksen investointikustannuksiin.
Oulun Vesi peri liittymismaksuja viime vuonna 2024 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana vesihuoltolaitoksen investoinnit olivat 15,4 miljoonaa euroa, ja liittymismaksuilla katettiin investoinneista 15 prosenttia. Liittymismaksujen tasoa pidetään hyvin kohtuullisena suhteessa vesihuoltolaitostoiminnan investointeihin.
Kokonaisuutena vesihuollon vertailuhinnat sisältäen perus‑, käyttö- ja liittymismaksut ovat Oulussa noin 30 prosenttia maan keskiarvoa edullisemmat, todetaan Oulun Veden vastauksessa.
Asian puiminen mahdollisesti jatkuu
Vaikka asia olisi nyt tältä erää taputeltu, sen käsittely saattaa silti jatkua. Kaupunginvaltuutettu Risto Päkkilä toteaa, että ratkaisuun ei tyydytä.
– Tämä nykyinen käytäntö ei ole tasapuolinen miltään osin, ja siihen omasta mielestäni ja valtuustoryhmämme mielestä pitää saada muutos. Asia otetaan esille tulevassa talousarviokäsittelyssä ja varmaan uusi lautakuntakin joutuu pohtimaan asiaa, Päkkilä toteaa.
Haja-asutuksen viemäröinnin kehittämiskohteita on toteutettu Oulussa useilla eri alueilla, ja Oulun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2025–2035 mukaan viemäriverkosto laajentuu tulevaisuudessa entistä enemmän myös haja-asutusalueille. Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä kesäkuun alussa, jolloin myös jäsenet lautakuntiin ja kaupungin toimielimiin valitaan.
Seppo Pietilä on odottavalla kannalla, mitä tuleman pitää: Pitää toivoa parasta, mutta pelätä pahinta. Hän on myös pohtinut asian riitauttamista, mutta todennut, että yksittäisen ihmisen on mahdotonta lähteä taistelemaan yhteiskuntaa vastaan, sillä siihen eivät kenenkään pelimerkit riitä. Ainoa toivo on asetettava poliitikoille, jotka on valittu hoitamaan kuntalaisten yhteisiä asioita.
Pietilän tilalla ei ole enää ollut karjaa sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kylmä konehalli kuitenkin ehdittiin rakentaa, eikä sitä olisi lähdetty tekemään, jos olisi tiedetty, että se vaikuttaa myös viemäröinnin liittymis- ja perusmaksuun.
Viemäröinti tuli ajankohtaiseksi alueella Kellonkartanon alullepaneman viemäröintihankkeen myötä, jolloin muutama kiinteistö liittyi myös mukaan. Kiinteistökohtaiset kustannukset liittymisestä olivat huomattavat.