Men­nees­tä nykyi­syy­teen Pate­nie­men raitilla

Pate­nie­mi-seu­ra on teh­nyt mer­kit­tä­vää työ­tä tal­len­taes­saan pai­kal­lis­his­to­ri­aa kol­meen his­to­ria­teok­seen. Niis­tä uusim­mas­sa, Pate­nie­men his­to­ria ‑sar­jan kol­man­nes­sa osas­sa kes­ki­ty­tään ker­to­maan men­nees­tä ajas­ta valo­ku­vin. Kir­jas­sa on yli 400 valo­ku­vaa, joi­den kerää­mi­nen ja tie­to­jen tal­len­ta­mi­nen on vaa­ti­nut vuo­sien työn.

Valo­ku­vat ker­to­vat väläh­dyk­si­nä ihmis­ten arjes­ta ja juh­las­ta, työn­teos­ta ja ja vapaa-ajan har­ras­tuk­sis­ta. Yhtei­söl­li­syys oli vah­vaa, yhdis­tys­toi­min­ta vil­kas­ta ja lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­har­ras­tuk­set kukoistivat.

– Kir­ja val­mis­tui jo alku­vuon­na ja jul­kis­ta­mi­nen piti tapah­tua kevääl­lä, mut­ta koro­na­ti­lan­teen takia tapah­tu­ma piti perua. Nyt jär­jes­täm­me kir­jan esit­te­ly- ja myyn­ti­ta­pah­tu­man Hon­ka­pir­til­lä Pate­nie­mes­sä lau­an­tai­na 5. syys­kuu­ta, ker­too Pate­nie­mi-seu­ran ja his­to­ria­toi­mi­kun­nan puheen­joh­ta­ja Sep­po Barck.

Tilai­suu­des­sa nou­da­te­taan koro­naoh­jeis­tuk­sia. Pai­kal­la on his­to­ria­ryh­män jäse­niä, joil­ta kir­jaa voi tie­dus­tel­la myös mui­na aikoi­na. Kir­ja mak­saa 35 euroa.

Pate­nie­men his­to­ria­kir­jat herät­tä­vät kiin­nos­tus­ta. Nii­hin on saa­tu koot­tua kat­ta­vas­ti tie­toa kylän vaiheista.Henkilökuviin on myös saa­tu hyvin nimiä, mikä aina kiin­nos­taa. Monet löy­tä­vät­kin kuvis­ta tut­tu­ja ja suku­lai­sia. Kuvien myö­tä aina­kin van­hem­mal­la väel­lä muis­ti­ku­vat van­hois­ta raken­nuk­sis­ta ja kylän­rai­tis­ta palau­tu­vat mieleen.

Pate­nie­mi valo­ku­vi­na ‑teok­sen alku­pu­hees­sa FT Mau­no Hil­tu­nen kuvai­lee useam­paan jak­soon jakau­tu­vaa Pate­nie­men his­to­ri­aa. Vie­lä 1800-luvul­la ja 1900-luvun alus­sa Pate­nie­mi miel­let­tiin Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nan ja Kel­lon kylän osak­si. Ennen lai­va­var­vin perus­ta­mis­ta Pate­nie­men koh­dal­la oli vain muu­ta­ma talo ja torp­pa. Van­him­mat talot oli­vat Kui­vas ja Tas­ki­nen.

Kään­teen­te­ke­vä vai­he Pate­nie­men his­to­rias­sa oli Berg­hol­min sahan perustaminen1873. Vuon­na 1908 Pate­nie­meen val­mis­tui uusi saha­lai­tos. 1930-luvul­la Uleå Oy:n omis­tuk­ses­sa ole­va saha oli Poh­jois-Suo­men suu­rim­pia ja työl­lis­ti kiih­keim­pi­nä las­tausai­koi­na jopa 1300 hen­keä. Saha on ollut monen tun­ne­tun yhtiön omis­tuk­ses­sa kuten Uleå‑, Oulu‑, Kajaa­ni- ja Veitsiluoto-yhtiöt.

Pate­nie­men muo­dos­taes­sa teol­li­sen yhdys­kun­nan tämä näkyi myös “saha­lai­ses­sa” iden­ti­tee­tis­sä ja kult­tuu­ris­sa, kir­joit­taa Hil­tu­nen. Väkeä töi­hin tuli ympä­ri Suo­mea. Sahaa uudis­tet­tiin ja kehi­tet­tiin voi­mak­kaas­ti ja teh­tiin myös uusi satama.

Seu­raa­va mur­ros­vai­he ajoit­tuu vuo­teen 1965, jol­loin Pate­nie­mi lii­tet­tiin Hau­ki­pu­taan kun­nas­ta Oulun kau­pun­kiin. Puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den mur­rok­ses­sa myös Pate­nie­men sahal­le kävi huo­nos­ti, se lak­kau­tet­tiin 1990. Yksi kausi Pate­nie­men his­to­rias­sa päät­tyi, ja alu­ees­ta tuli vähi­tel­len tyy­pil­li­nen kau­pun­gin lähiö.

Pate­nie­mi valo­ku­vi­na ‑kir­jan kuvat hei­jas­ta­vat muu­tos­ta, siir­ty­mis­tä aika­kau­des­ta toiseen. 

– Toi­vot­ta­vas­ti vie­lä tänään­kin men­nei­syy­den tun­te­mus­ta ja ymmär­tä­mis­tä pide­tään jalo­na sivis­tyk­sel­li­se­nä arvo­na, kir­joit­taa Mau­no Hiltunen.

Valo­ku­va­teok­sen lopus­sa on “Muis­ti­vä­läh­dyk­siä van­has­ta Pate­nie­mes­tä” ‑sivu­ja Oulu Osa­keyh­tiön jul­kai­se­mas­ta per­he­leh­des­tä, joka oli nimel­tään Hak­kei­ta. Vuon­na 1955 jul­kais­tus­sa leh­den artik­ke­lis­sa ker­ro­taan esi­mer­kik­si säh­kö­va­lo­jen tulos­ta Pate­nie­meen. Se tapah­tui kun saha­lai­tos valais­tiin vuon­na 1897. Asen­nus­töi­hin saa­pui ruot­sa­lai­nen sähköasentaja.

Pate­nie­men sahan aikaan yhtiö tar­jo­si asuk­kail­le työ­tä ja toi­meen­tu­loa, mut­ta huo­leh­ti myös laa­jal­ti ihmis­ten ter­vey­des­tä ja hyvin­voin­nis­ta. Kaup­po­ja ja pal­ve­lu­yri­tyk­siä syn­tyi myös alu­eel­le moni­puo­li­ses­ti kor­jaa­mois­ta vir­voi­tus­juo­ma­teh­taa­seen. Yhdis­tys­toi­min­ta ja lii­kun­ta­har­ras­tuk­set kukois­ti­vat. Myös maa­ta­lout­ta har­joi­tet­tiin jon­kin verran.

– Yhtiö huo­leh­ti työn­te­ki­jöis­tään ja sat­sa­si näin tule­vai­suu­teen. Näh­tiin, että työn­te­ko sujuu hyvin kun ihmi­set oli­vat kun­nos­sa ja virei­tä, poh­tii Sep­po Barck.

See­la­nis­ta syn­tyi­sin ole­va Barck oli itse kesä­töis­sä sahal­la tukin­nos­tos­sa 15-vuo­ti­aa­na vuon­na 1962. Tun­ti­palk­ka oli 63 pen­niä, mut­ta kun pää­si kek­sin kans­sa hei­lu­maan, tun­ti­palk­ka oli 2 mark­kaa 50 penniä.

Puu­ta­va­raa sahal­ta las­tat­tiin lai­voi­hin kul­je­tet­ta­vak­si maa­il­mal­le. Puu kul­ki myös rau­ta­teit­se ja maan­teil­lä. Puu­ta­lo­teh­das raken­net­tiin vuon­na 1943. Aluk­si teh­taal­la val­mis­tet­tiin parak­ke­ja armei­jal­le. Sodan jäl­keen tuo­tan­nos­ta val­tao­sa käy­tet­tiin Lapin ja Poh­jois-Suo­men jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen. Neu­vos­to­lii­tol­le mak­set­ta­vat sota­kor­vauk­set työl­lis­ti­vät teh­das­ta vuo­si­kausia. Myö­hem­min talo­ja myy­tiin myös ulkomaille. 

Kos­ke­lan, Pel­to­lan ja Top­pi­lan kau­pun­gi­no­sis­sa on vie­lä jäl­jel­lä Pate­nie­mes­sä val­mis­tet­tu­ja puu­ta­lo­ja. Pate­nie­mes­sä olleis­sa para­keis­sa asui inke­ri­läi­siä, sahan van­ki­la­työ­voi­maa, ja lopuk­si suomalaisperheitä.

Täl­lä het­kel­lä Pate­nie­men­ran­taan enti­sen sahan alu­eel­le raken­ne­taan uut­ta merel­lis­tä asui­na­luet­ta jopa 3000 uudel­le asuk­kaal­le. Pate­nie­men sahan museo sijait­see 1850-luvul­ta peräi­sin ole­vas­sa lai­va­var­vin eli lai­va­te­la­kan varas­to­ra­ken­nuk­ses­sa. Hon­ka­pirt­ti on edel­leen mer­kit­tä­vä toi­min­nal­li­nen ja tapah­tu­mien kes­kus. Saha­pe­rin­ne näkyy edel­leen Pate­nie­men tiennimistössä.

Väläh­dyk­siä menneestä

Pate­nie­mi-seu­ran jul­kai­su: Pate­nie­mi valo­ku­vi­na, 2020. His­to­ria­teos­sar­jan III-osa.

228 sivua, yli 400 valokuvaa.

His­to­ria­työ­ryh­mä: Sep­po Barck, Yrjö Luo­to, Mau­no Hil­tu­nen, Mar­jat­ta Hyvä­ri­nen, Ola­vi Kar­vo­nen, Pau­la Kes­ti, Esa Lau­no­nen, Ante­ro Mik­ko­nen, Ulla Nyyssönen.

Tait­to ja ulkoa­su: Emi­lia Kan­gas, Karo­lii­na Tsur­kin ja Pie­ta Kivari.

Kir­jan esit­te­ly- ja myyn­ti Hon­ka­pir­til­lä la 5.9. klo 11–14. Ei käsi­tel­lä käteis­tä rahaa, mak­su pank­ki­siir­rol­la. Kir­jaa myös his­to­ria­toi­mi­kun­nan jäseniltä.

Aiem­mat his­to­ria­teok­set: Ran­noil­la ja rai­teil­la, Pate­nie­men his­to­ri­aa osa I vuon­na 2006 ja osa II 2017.