Maa­kun­nan suh­dan­ne­nä­ky­mät ovat hei­ken­ty­neet sel­väs­ti

Poh­jois-Poh­jan­maan alu­eel­la ylei­siä suh­dan­ne­nä­ky­miä kuvaa­va sal­do­lu­ku Pk-yri­tys­ba­ro­met­ris­sä on pai­nu­nut mii­nuk­sel­le (-9), kun se hel­mi­kuus­sa ennen koro­na­krii­siä teh­dys­sä vas­taa­vas­sa kyse­lys­sä oli vie­lä (+11). Arvio hen­ki­lö­kun­nan mää­räs­tä vuo­den pää­hän on myös pai­nu­nut nega­tii­vi­sek­si, sal­do­lu­vun olles­sa (-6), kevään kyse­lys­sä se vie­lä oli (+12).

Vaik­ka­kin Poh­jois-Poh­jan­maal­la arviot työl­li­syy­den ja inves­toin­tien kehit­ty­mi­ses­tä ovat Kai­nuu­ta lukuun otta­mat­ta lähia­luei­ta parem­mat, niin tilan­ne näyt­tää alu­een yri­tys­ten suh­teen var­sin huo­nol­ta.

– Sekä lii­ke­vaih­don kuin kan­nat­ta­vuu­den osal­ta sal­do­lu­vut ovat pai­nu­neet mii­nuk­sel­le, ensim­mäi­sen ker­ran sit­ten 2008 finans­si­krii­sin. Suun­ta on huo­no myös työl­li­syy­den kan­nal­ta. Vaik­ka 73% halu­aa pitää kiin­ni työ­voi­mas­taan, niin täl­lä näky­mäl­lä ja mii­nus­merk­ki­sil­lä sal­do­lu­vuil­la ollaan sel­väs­ti menos­sa koh­ti huo­nom­pia aiko­ja, tote­aa Poh­jois-Poh­jan­maan Yrit­tä­jien toi­mi­tus­joh­ta­ja Mar­jo Koleh­mai­nen.

Maa­kun­nan yri­tys­ba­ro­met­ri jul­kais­tiin tänään aamul­la.

Alu­een yri­tyk­set ovat edel­leen kas­vu­ha­kui­sia. Vas­taa­jis­ta perä­ti 45 % ilmoit­taa ole­van­sa kas­vu­ha­kui­sia, jois­ta 6% voi­mak­kaas­ti kas­vu­ha­kui­sia.

– Kas­vu­ha­kui­suus on kyse­lys­sä posi­tii­vi­nen asia alu­eem­me näkö­kul­mas­ta, sanoo Koleh­mai­nen.

Toi­saal­ta kas­vu­ha­kui­suus ei näy kyse­lys­sä inves­toin­tien lisään­ty­mi­se­nä, vaan päin­vas­toin. Inves­toin­tien sal­do­lu­ku on tipah­ta­nut -14. Lisäk­si vien­tiy­ri­tys­ten mää­rä on las­ke­nut -3%. Kas­vun moot­to­ri­na näyt­tä­vät toi­mi­van uudet inno­vaa­tiot ja tuo­tan­non sekä tuot­tei­den kehi­tys. Sal­do­lu­ku täl­le kehi­tyk­sel­le ensi vuon­na oli +13, tosin sekin vii­me vuo­des­ta hie­noi­ses­sa las­kus­sa.

– Kehi­tyk­sen suun­nan muu­tos vaa­tii luon­nol­li­ses­ti, että koro­nae­pi­de­mia ei vai­keu­ta jat­kos­sa yri­tys­toi­min­taa, kuten se on teh­nyt tänä vuon­na. Lisäk­si yri­tyk­sen on saa­ta­va tule­vai­suu­des­sa jous­ta­vat mah­dol­li­suu­det paran­taa kan­nat­ta­vaa yri­tys­toi­min­taa myös työ­pai­kal­ta käsin ja tär­keäs­sä roo­lis­sa on myös alu­een elin­kei­no­toi­min­ta. Meil­lä on olta­va huip­pu­ta­soi­set pal­ve­lut kas­vu­ha­kui­sil­le yri­tyk­sil­le, lis­taa Koleh­mai­nen.

Maa­il­man­mark­ki­noi­den kysyn­nän heik­ke­ne­mi­nen ja toi­saal­ta pan­de­mia ja sen myö­tä ase­te­tut rajoi­tuk­set vai­keut­ta­vat vien­nin kehi­tys­tä. Tar­vi­taan uusia kei­no­ja tukea vien­tiä ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä sekä asia­kas­suh­tei­den hoi­toa. Rahoi­tus­tuen lisäk­si myös täs­sä on muis­tet­ta­va digi­ta­li­saa­tion mah­dol­li­suu­det.

– Mei­dän on kul­jet­ta­va nyt etu­rin­ta­mas­sa, sil­lä mark­ki­nat jae­taan krii­sin myö­tä uudel­leen, kan­nus­taa Pet­ri Kerä­nen ELY-kes­kuk­ses­ta.

Pan­de­mia ja ase­te­tut rajoi­tuk­set koh­te­le­vat toi­mia­lo­ja eri taval­la ja sitä myö­tä työl­li­syys­vai­ku­tuk­set koh­dis­tu­vat eri­tyi­ses­ti nuo­riin, nai­siin ja ulko­maa­lais­taus­tai­siin. Vaik­ka työl­li­syys- ja lomau­tus­ti­lan­ne on paran­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti tou­ko­kuun alun tilan­tees­ta, meil­lä on ris­ki pit­kä­ai­kai­siin työl­li­syys­vai­ku­tuk­siin. Tar­vi­taan aktii­vi­sia toi­mia jo työt­tö­myy­den alku­vai­hees­sa osaa­mi­sen ja työ­mark­ki­na­kel­poi­suu­den paran­ta­mi­sek­si ja toi­saal­ta on huo­leh­dit­ta­va yri­tys­ten työl­lis­tä­mis­kyn­nyk­sen madal­ta­mi­ses­ta.

– Kas­va­nees­ta työt­tö­myy­des­tä huo­li­mat­ta meil­lä on kui­ten­kin edel­leen mer­kit­tä­vä ulko­maa­lai­sen työ­voi­man tar­ve useil­la toi­mia­loil­la, muis­tut­taa Pet­ri Kerä­nen.

Poh­jois-Poh­jan­maal­la yri­tys­ten rahoi­tus­tar­peet ovat kas­va­neet vii­me kevääs­tä sel­väs­ti. Yri­tyk­set ovat hake­neet käyt­tö­pää­oma­ra­hoi­tus­ta koro­nan aiheut­ta­man tiu­kan talous­ti­lan­teen paik­kaa­mi­sek­si ene­ne­vis­sä mää­rin. Tule­vat rahoi­tus­tar­peet koh­dis­tu­vat kui­ten­kin jo inves­toin­tei­hin, oman toi­min­nan kehit­tä­mi­seen sekä kas­vuun ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen.

Rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen suh­teen tilan­ne on paran­tu­nut vii­me vuo­des­ta. Yhä har­vem­pi yri­tys kokee rahoi­tuk­sen jär­jes­ty­mi­sen ongel­mak­si. Vie­lä vuo­si sit­ten yli puo­let ilman rahoi­tus­ta saa­neis­ta yri­tyk­sis­tä ker­toi pank­kien kirei­den vakuus­vaa­ti­mus­ten ole­van este rahoi­tuk­sen jär­jes­ty­mi­sel­le. Nyt enää noin kol­man­nes kokee tämän ongel­mak­si.

– Finn­ve­ra toi vuo­si sit­ten mark­ki­noil­le uuden pk-takauk­sen, joka näyt­tää hel­pot­ta­neen vakuuson­gel­mia Poh­jois-Poh­jan­maal­la aina­kin jon­kin ver­ran. Olem­me varau­tu­neet myös uuden kas­vun rahoit­ta­mi­seen, ker­too alue­joh­ta­ja Pasi Var­tiai­nen Finn­ve­ras­ta.

Koro­na­krii­si on aut­ta­nut ja opet­ta­nut mon­taa yri­tys­tä parem­min hyö­dyn­tä­mään digi­ta­li­saa­tio­ta. Sinäl­lään yri­tys­ten halu lisä­tä digi­taa­li­sia väli­nei­tä ei näy­tä lisään­ty­neen kyse­lyn mukaan edel­li­ses­tä mit­tauk­ses­ta.

– Täs­sä kyse­lys­sä yri­tyk­set ilmoit­ti­vat, että syi­tä toi­min­tan­sa digi­ta­li­soi­tu­mi­seen ovat eri­tyi­ses­ti yri­tys­ku­van paran­tu­mi­nen, uusien asiak­kai­den löy­ty­mi­nen ja asiak­kai­den pal­ve­lun paran­tu­mi­nen, mut­ta kaut­ta lin­jan yri­tyk­set pitä­vät digi­ta­li­saa­ton hyö­dyn­tä­mis­tä entis­tä tär­keäm­pä­nä, tar­ken­taa Koleh­mai­nen ja toi­voo, että yri­tyk­sis­sä panos­tet­tai­siin kun­nol­la näi­hin mah­dol­li­suuk­siin. Tähän työ­hön on saa­ta­vis­sa myös hyvin tukea eri­lai­sis­ta hank­keis­ta.