Las­ten ja nuor­ten uima­tai­don heik­ke­ne­mi­nen on vaka­va riski

Suo­mes­sa enää vain 55 pro­sent­tia kuu­des­luok­ka­lai­sis­ta osaa uida – vie­lä vuon­na 2016 luku oli 76 pro­sent­tia. Kulu­neen hel­le­jak­son on sat­tu­nut todel­la pal­jon huk­ku­mis­kuo­le­mia, ja moni huk­ku­neis­ta on ollut lap­si tai nuori.

Vii­me viik­ko­jen aika­na on nous­sut use­aan ottee­seen kes­kus­te­luin las­ten val­vo­mi­nen uima­ran­nal­la. Muun muas­sa Oulun polii­si on pai­not­ta­nut jul­kai­suis­saan van­hem­pien huo­leh­ti­mis­vas­tuu­ta lap­sis­ta veden äärellä.

Suo­mes­sa teh­ty pit­kä­jän­teis­tä työ­tä huk­ku­mis­ten ehkäi­se­mi­sek­si, mut­ta edel­leen Suo­mi kol­kut­te­lee huk­ku­mis­ti­las­tois­sa Euroo­pan kärkisijoja.

Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:n mukaan Suo­mes­sa huk­kui arviol­ta 2,1 ihmis­tä 100 000 asu­kas­ta koh­den vuon­na 2021. Tämä on sel­väs­ti enem­män kuin monis­sa muis­sa EU- ja Poh­jois­mais­sa. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tans­kas­sa vas­taa­vat kuol­lei­suus­lu­vut oli­vat 0,6–1,4 ja Sak­sas­sa vain 0,5.

Uima­tai­don heik­ke­ne­mi­nen on Suo­men Uimao­pe­tus- ja Hen­gen­pe­las­tus­lii­ton mukaan vaka­va tur­val­li­suus­ris­ki maas­sa, jos­sa vesis­töt ovat kaik­kial­la läs­nä. Nyt sii­hen hae­taan muu­tos­ta val­ta­kun­nal­li­sen Pysy pin­nal­la ‑hank­keen ja sii­hen liit­ty­vän kan­sa­lais­aloit­teen avulla.

Han­ke täh­tää sii­hen, että tule­vai­suu­des­sa 90 pro­sent­tia perus­kou­lun päät­tä­vis­tä lap­sis­ta on uima­tai­toi­sia. Hank­keen aika­na vuo­si­na 2025–2027 on tavoit­tee­na opet­taa vähin­tään 10 000 las­ta vuo­sit­tain uimaan, sekä saman aikai­ses­ti saa­da aikaan muu­tok­sia uin­nin­ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen sekä kou­luis­sa että vapaa-ajalla.

Uima­tai­to vai­kut­taa jopa maan­puo­lus­tuk­seen. Suo­mea on vai­ke­aa puo­lus­taa, mikä­li soti­laam­me ovat uintitaidottomia.

– Uima­tai­to pitää ehdot­to­mas­ti saa­da nousuun. Täs­sä on las­ten van­hem­pien lisäk­si tär­keä roo­li kun­nil­la, joi­den vas­tuul­la on ope­tuk­sen jär­jes­tä­jä­nä tar­jo­ta riit­tä­väs­ti ope­tus­ta, että kai­kil­la lap­sil­la on mah­dol­li­suus saa­vut­taa ope­tus­suun­ni­tel­man tavoit­teet, sanoo SUH:n toi­min­nan­joh­ta­ja Kris­tii­na Hei­no­nen.

Oulun polii­sin vin­kit rannalle

• Val­vo lap­sia her­keä­mät­tä ran­nas­sa. Eten­kin pien­tä tai uima­tai­do­ton­ta las­ta täy­tyy val­voa käden mitan päässä.

• Unoh­da puhe­lin ran­ta­kas­siin uima­reis­sun ajak­si. Sopi­kaa myös, kuka aikui­sis­ta mil­loin­kin vah­tii lapsia.

• Ase­tu itse niin, että lap­set leik­ki­vät sinun ja ran­nan välis­sä. Ker­ro lap­sil­le, että ran­nal­la uidaan aina ran­taa koh­ti tai ran­nan suuntaisesti.

• Käy las­ten kans­sa sään­nöt läpi: ei ilman aikuis­ta ran­taan eikä kos­kaan yksin uimaan, ilmoi­ta aina min­ne menet.

• Näy­tä hyvää esi­merk­kiä ja tur­val­li­suus­a­sen­net­ta – lap­set oppi­vat mallista!

• Huk­ku­mis­vaa­ra kos­kee aivan jokais­ta, eten­kin jos kysees­sä on pie­ni lap­si, uima­tai­do­ton tai päih­ty­nyt hen­ki­lö. Syvän­teet ja vir­tauk­set voi­vat yllät­tää myös koke­neen uima­rin. Huo­leh­di­taan siis itses­tä ja toi­sis­tam­me veden äärellä.

• Huk­ku­va hen­ki­lö ei yleen­sä huu­da apua, sil­lä puhu­mi­nen on tois­si­jais­ta, kun hen­gi­tys ei toi­mi. Huk­ku­van pää voi olla syväl­lä vedes­sä ja suu veden­pin­nan tasol­la hauk­ko­mas­sa happea.

• Sil­mät voi­vat olla lasit­tu­neet ja hiuk­set valu­neet otsal­le ja sil­mien pääl­le. Hädäs­sä ole­va on pys­ty­asen­nos­sa, eikä käy­tä jal­ko­jaan. Sano­taan, että huk­ku­va voi näyt­tää sil­tä, kuin kii­peäi­si näky­mät­tö­miä tik­kai­ta vedessä.

• Jos havait­set huk­ku­mas­sa ole­van hen­ki­lön, aloi­ta pelas­tus­toi­met välit­tö­mäs­ti. Huu­da heti apua tai soi­ta itse hätä­nu­me­roon 112, jos et pys­ty pelas­ta­maan huk­ku­vaa itse. Pai­kan­na tar­kas­ti koh­ta, jos­sa hen­ki­lö on näh­ty vii­mek­si pin­nal­la. Tar­kas­ti pai­kan­net­tu vajoa­mis­koh­ta hel­pot­taa pelas­ta­jien etsintöjä.