Kalen­te­ris­sa muis­to­merk­ke­jä ja veis­tok­sia Ran­ta­poh­jan alueelta

LC Haukipudas/Kellon vuo­den 2026 kalen­te­ris­sa esi­tel­lään muis­to­merk­ke­jä ja veis­tok­sia Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta. 32-sivui­ses­sa luku­pa­ke­tis­sa on kuusi sivua his­to­riik­ke­ja­kin. Aihe sopii hyvin Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen. 

Kalen­te­ri toi­mii myös oppaa­na muis­to­merk­kien bon­gai­lus­sa. Muis­to­merk­ke­jä löy­tyy toi­sil­ta paik­ka­kun­nil­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin toi­sil­ta. Taus­tal­la voi olla paik­ka­kun­nal­la kun­nan his­to­ri­aan hyvin pereh­ty­nyt hen­ki­lö tai koti­seu­tu­yh­dis­tys, joka on halun­nut lait­taa jon­kin muis­ton men­nees­tä. Muis­to­merk­ki voi olla kivi, jos­sa on laat­ta, veis­tos, muis­to­laat­ta tai jokin rakennelma.

Kalen­te­ris­sa on kes­ki­tyt­ty lähin­nä muis­to­merk­ki­ki­viin ja veis­tok­siin. Nii­hin liit­tyy his­to­riik­kio­suus, jota löy­tyy kalen­te­ris­ta kuusi sivua. Ne mer­kit, joi­ta on esi­tel­ty tai mai­nit­tu, on myös paikallistettu. 

Viral­li­sis­ta Oulun kau­pun­gin, Kui­va­nie­men, Simon ja Iin muis­to­merk­ki­luet­te­lois­ta voi löy­tää myös pai­kan koor­di­naa­tit ja kart­ta­pai­kan kaut­ta kartankin. 

Ylei­sin muis­to­merk­ki on kivi, jos­sa on aihee­seen liit­ty­vä laat­ta. Muis­to­mer­kit saat­ta­vat sijai­ta myös met­sien kät­köis­sä, joten pää­sy nii­den luo vaa­tii suun­nis­tus­tai­toa. Luon­nol­li­ses­ti Oulun kau­pun­gin alu­eel­ta muis­to­merk­ke­jä ja veis­tok­sia löy­tyy run­saim­min. Mut­ta eri­tyi­ses­ti Iin kun­ta on niis­sä ansioitunut. 

Iihin kuu­lu­vas­sa Kui­va­nie­men kun­nas­sa voi van­han Kunin­kaan­tien tun­tu­mas­ta löy­tää useam­man­kin muis­to­mer­kin. Ne ovat pää­sään­töi­ses­ti muis­to­merk­ki­ki­viä, kuten esim. Suo­men sodan muis­to­merk­ki, Tuo­mas Hutun muis­to­merk­ki, Van­han kir­kon muis­to­merk­ki tai Koti­rin­ta­ma­nais­ten muistomerkki. 

Yli­kii­min­gis­tä löy­tyy ”Kuu­den kiven kier­ros”. Puo­let näis­tä sijait­se­vat kes­kus­tan ulko­puo­lel­la tai met­sien kät­köis­sä. Desant­ti­ki­viin liit­tyy jän­nit­tä­vä tari­na­kin. Kir­kol­la voi käy­dä bon­gaa­mas­sa Van­han kir­kon muis­to­mer­kin, Luk­ka­ri­lan muis­to­mer­kin ja Sotaan läh­dön muis­to­mer­kin. Sotaan läh­dön muis­to­merk­ki onkin aika yleinen. 

Kalen­te­riin on pyrit­ty myös löy­tä­mään vähem­män tun­net­tu­ja muis­to­merk­ke­jä tai veis­tok­sia, kuten esim. Läh­de-puis­ton Kum­mal­li­set kukat tai Yli­ran­nal­la sijait­se­va Mario­nin kau­ha. Toki hyvin­kin tun­net­tu­ja on otet­tu mukaan, kuten San­na Koi­vis­ton Iijoen uittomuistomerkki. 

Hau­ki­pu­taal­ta löy­tyy hau­ki­pu­taa­lais­ten tyk­ki­mies­ten muis­to­merk­ki, Hau­pit­si 155 H/17, jon­ka yhtey­des­sä ker­ro­taan tari­naa hau­ki­pu­taa­lai­sis­ta tal­vi­so­das­sa. Hau­ki­pu­taal­ta­han pal­vel­tiin tykis­tös­sä sekä jat­ko- että tal­vi­so­das­sa. Tähän liit­tyen ”löy­tyi” myös Suo­je­lus­kun­ta­ta­lon ja Lot­ta Svär­din muis­to­merk­ki suo­je­lus­kun­ta­ta­lon pihalta. 

Van­him­mat muis­to­mer­kit löy­ty­vät san­ka­ri­hau­taus­mail­ta. San­ka­ri­muis­to­mer­kit ovat­kin aivan oma lukun­sa ja useim­mil­le tut­tu­ja. Nii­den käsit­te­ly on jätet­ty kalen­te­ris­sa vähemmälle. 

Veis­tos sijait­see usein näky­väl­lä pai­kal­la, kuten esi­mer­kik­si Ari Koc­hin maan­nouse­mal­le omis­tet­tu veis­tos, Meren mer­kit, Kel­lon ostos­kes­kuk­sen tun­tu­mas­sa. Tämän­kään, kuten monen muun­kaan muis­to­mer­kin yhtey­des­tä ei löy­dy info­tau­lua tai­tei­li­jas­ta tai aihees­ta. Ari Koch jää siis useim­mal­le tun­te­mat­to­mak­si. Kalen­te­ris­sa onkin ker­rot­tu Ari Koc­his­ta taiteilijana.

Pate­nie­men uudeh­kon saha­muis­to­mer­kin yhtey­des­sä asiat ovat aivan erin­omai­sel­la mal­lil­la. Muis­to­mer­kin yhtey­des­sä on kuvil­la, teks­teil­lä ja qr-koo­deil­la varus­tet­tu info­tau­lu. Tau­lun yhtey­teen voi jää­dä kuun­te­le­maan tari­noi­ta ja kat­se­le­maan kuvia sahan his­to­rias­ta. Vas­taa­vaa info­tau­lua ei Mar­tin­nie­men saha­muis­to­mer­kis­tä löydy.