Iin syn­ty­vyys kään­tyi nousuun, muu Ran­ta­poh­jan alue jyr­käs­sä laskussa

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la syn­ty­vyys on jyr­käs­sä las­kus­sa. Oulus­sa las­ten mää­rä las­kee nyt kai­kil­la muil­la alueil­la, pait­si Myllyoja–Hiukkavaarassa. Iis­sä syn­ty­vyys on las­ke­nut vuo­sit­tain vuo­des­ta 2014 asti, jol­loin lap­sia syn­tyi 156 ja vuon­na 2019 enää vain 86. Vii­me vuon­na syn­ty­vyys kui­ten­kin kään­tyi nousuun ja lap­sia syn­tyi 110, jois­ta 13 Kui­va­nie­meen. Myös vuo­si 2021 on alka­nut näil­tä osin hyvin. Kun­ta­lii­ton arvion mukaan myös Iin syn­ty­vyys tulee las­ke­maan tule­vi­na vuo­si­na, pysyen kui­ten­kin pit­kään yli 80 lapsessa.

Koko Poh­jois-Poh­jan­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin alu­eel­la syn­ny­tyk­set ovat vähen­ty­neet 2015 vuo­den 4 824 syn­ty­nees­tä lap­ses­ta 2019 vuo­den 3 309 lap­seen. Oulun kau­pun­gin koko­nai­suus­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on tyy­pil­li­ses­ti ollut koko maa­ta ja kaik­kia mui­ta suu­ria kau­pun­ke­ja huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi, mut­ta nyt ollaan kovaa vauh­tia lähes­ty­mäs­sä näi­den tasoa. Vuo­sit­tain Oulus­sa syn­tyy noin 2 000 lasta.

Kii­min­gis­sä ja Jää­lis­sä syn­ty­nei­den lap­sien mää­rä on las­ke­nut vuon­na 2011 syn­ty­nees­tä 222 lap­ses­ta vii­me vuo­den 138 lap­seen. Yli-Iis­sä lap­sia syn­tyi vuon­na 2011 31, vii­me vuon­na enää 12. Yli­kii­min­gis­sä syn­tyi vuon­na 2020 lap­sia 21, kun vie­lä vuon­na 2016 syn­ty­nei­tä oli 41. Yli­kii­min­gin luke­ma on siis puo­lit­tu­nut perä­ti nel­jäs­sä vuodessa.

– Oulus­sa ja myös Kii­min­gin hyvin­voin­ti­kes­kuk­sen alu­eel­la syn­ty­vyys on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti. Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, että jos syn­ty­vyys jää nykyi­sel­le tasol­leen, väes­tön­kas­vu kään­tyy las­kuun. Väes­töl­li­nen huol­to­suh­de heik­ke­nee, ja se ei ole hyvä kaik­kien väes­tö­ryh­mien ja pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta, Kii­min­gin hyvin­voin­ti­kes­kuk­sen pal­ve­lu­pääl­lik­kö Sirk­ku Kal­ta­ka­ri sanoo.

Vapaa­eh­toi­nen lap­set­to­muus on Suo­mes­sa mui­den Poh­jois­mai­den tapaan yleis­ty­nyt, ja taus­tal­ta löy­ty­vät usein kult­tuu­ri­set syyt kuten uran tär­keys ja van­hem­muu­den vaatimukset.

– Per­he­po­li­tii­kal­la on myös vai­ku­tuk­sia per­he­ko­koon. Esi­mer­kik­si Kii­min­gin alu­eel­le muut­taa aiem­paa vähem­män lap­si­per­hei­tä ja nuor­ta väkeä. Tääl­lä on lap­si­per­hei­den hyvä asua, mut­ta Oulun uudet asui­na­lu­eet vetä­vät enemmän.

– Las­ten mää­rä vähe­nee myös Hau­ki­pu­taal­la. Vuon­na 2019 Hau­ki­pu­taan alu­eel­la oli 0–6‑vuotiaita yhteen­sä 1859 ja vuon­na 2020 1782, ker­too pal­ve­lu­pääl­lik­kö Nina Kin­nu­nen Hau­ki­pu­taan hyvinvointikeskuksesta.

Lap­si­mää­rän vähe­ne­mi­nen ei kui­ten­kaan näy neu­vo­loi­den työ­mää­rän vähe­ne­mi­se­nä. Neu­vo­la­pal­ve­lut säi­ly­vät edel­leen koko Oulun alu­eel­la saman­ta­soi­si­na. Sirk­ku Kal­ta­ka­ri ker­too, että näin on myös Kii­min­gin, Yli-Iin ja Yikii­min­gin osalta.

– Tie­ten­kin lap­si­mää­rän vähe­tes­sä hen­ki­lös­tö­re­surs­se­ja tar­kas­tel­laan suh­tees­sa kau­pun­gin kas­va­vien aluei­den tar­pei­siin. Lap­si­per­hei­den pal­ve­lui­ta kehi­te­tään per­he­kes­kus­mal­lil­la ja alu­eel­li­sel­la yhteis­työl­lä yhä enem­män, esi­mer­kik­si neu­vo­lan laa­jo­ja ter­veys­tar­kas­tuk­sia teh­dään jo vakiin­tu­nees­ti päi­vä­ko­deil­la kehit­täen toi­min­taa edelleen.

Pain­opis­te kehit­tä­mi­ses­sä on kevyis­sä, ennal­taeh­käi­se­vis­sä var­hai­sen tuen pal­ve­luis­sa. Esi­mer­kik­si Oulun­kaa­rel­la kehi­te­tään per­he- ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­joh­ta­ja Mir­va Sal­me­lan mukaan edel­leen aktii­vi­ses­ti per­he­kes­kus­ten toi­min­taan, eikä äitiys- tai neu­vo­la­pal­ve­lui­hin ole tulos­sa muu­tok­sia. Lisäk­si tänä vuon­na Oulun­kaa­ren alu­eel­la ote­taan käyt­töön mak­su­ton lap­si­per­hei­den koti­pal­ve­lu, jos­ta tie­do­te­taan lisää myöhemmin.

Panos­tus ennal­taeh­käi­se­vään työ­hön var­mis­taa sitä, että per­he saa tukea ajois­sa, eikä ras­kaam­pia pal­ve­lui­ta tarvita.

– Yhteis­kun­nan monen­lai­set haas­teet näky­vät per­hei­den elä­mäs­sä ja siten myös neu­vo­lan vas­taa­no­toil­la. Kun per­hei­den tar­peet muut­tu­vat myös neu­vo­la­työ kai­paa päi­vit­tä­mis­tä. Myös koro­nan vai­ku­tuk­set näky­vät var­mas­ti myös pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, Nina Kin­nu­nen sanoo.

Hänen mukaan­sa Hau­ki­pu­taal­la näkyy sel­väs­ti tukea tar­vit­se­vien asiak­kai­den mää­rä äitiys- ja las­ten­neu­vo­las­sa. Kyse on val­ta­kun­nal­li­ses­ta ilmiös­tä, kuten Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos tilan­ne­kat­sauk­ses­saan vii­me mar­ras­kuus­sa totesi.

– Neu­vo­la­pal­ve­lui­ta kehi­te­tään yhdes­sä eri toi­mi­joi­den kans­sa. Kehi­te­tään muun muas­sa eri­lai­sia ryh­mä­toi­min­to­ja, digi­taa­li­sia pal­ve­lui­ta ja vas­taan­ot­toai­ko­ja vas­taa­maan parem­min per­hei­den tar­pei­ta, ker­too Kinnunen.

– Suu­rin osa lap­si­per­heis­tä voi hyvin, mut­ta jos­kus on tar­vet­ta eri­tyi­sel­le tuel­le. Esi­mer­kik­si kou­lu­lais­ten mie­lia­la­häi­riöi­den hoi­toon on alet­tu kou­lut­taa kou­lu­ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­töä nuor­ten lievän/keskivaikean masen­nusoi­rei­lun hoi­toon lyhyt­te­ra­pial­la. Näin pys­ty­tään tuke­maan nuor­ta mah­dol­li­sim­man var­hain ja estää vaka­vam­pi oirei­lu, Sirk­ku Kal­ta­ka­ri kertoo.

Suo­mes­sa syn­ty­vyys on las­ke­nut suh­teel­li­ses­ti kaik­kia mui­ta Poh­jois­mai­ta jyr­kem­min vuo­des­ta 2010 alkaen. Sii­nä, mis­sä vuon­na 2010 suo­ma­lais­nai­nen sai 1,87 las­ta, hän saa nyt 1,35 las­ta. Syn­ty­vyys Suo­mes­sa ei ole mil­loin­kaan 1900-luvun tai 2000-luvun aika­na ollut näin alhainen.

Tammi–marraskuussa vuon­na 2020 Suo­mes­sa syn­tyi 42 776 las­ta, joka on kui­ten­kin koko­nai­suu­des­sa 742 las­ta enem­män kuin vuon­na 2019 vas­taa­va­na aika­na. Nousua syn­ty­vyy­des­sä on ollut tuo­na aika­na ensim­mäis­tä ker­taa kym­me­neen vuo­teen Uudellamaalla.

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan maa­seu­tua­lueil­la on kau­pun­kia­luei­ta kor­keam­pi syn­ty­vyys, mut­ta kau­pun­kia­lueil­la on mää­räl­li­ses­ti enem­män syn­ty­nei­tä. Tämän sei­kan mer­ki­tys on kui­ten­kin kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä pie­nen­ty­nyt koko maan syn­ty­vyyt­tä ajatellen.

Maa­seu­tua­lueil­la asu­van per­heiäs­sä ole­van väes­tön osuus koko maan per­hei­käi­ses­tä väes­tös­tä on las­ke­nut tasai­ses­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Vuon­na 2000 maa­seu­tua­luei­den 15–49-vuotiaan väes­tön osuus koko maan vas­taa­van ikäi­ses­tä väes­tös­tä oli 30 pro­sent­tia, kun vuon­na 2019 tuo osuus oli las­ke­nut jo 22 prosenttiin.

Muok­kaus 21.1. klo 8.07 tar­ken­net­tu Iin syntyvyysluvut