Hyvinvointikoordinaattorit kokoavat Oulussa alueellisia toimijaverkostoja, joissa järjestöt, yhdistykset, seurakunnat ja kaupungin toimijat tekevät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä käytännössä.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle, kunnille jäi yhä lakisääteinen vahva tehtävä tukea kuntalaisten hyvinvointia, ehkäistä yksinäisyyttä, vahvistaa osallisuutta ja edistää arjen turvallisuutta. Alueellisen hyvinvoinnin edistäminen ja toimijaverkostotyö on yksi osa Oulun kaupungin hyvinvointikoordinaattoreiden laajaa tehtävänkuvaa.
Hyvinvoinnin edistämistä seurataan myös kansallisilla mittareilla, ja parempi tekeminen voi näkyy kunnan saamassa, valtiolta tulevassa THL:n hyte-rahoituksessa. Oulun saama rahoitus tälle vuodelle kasvoi edelliseen verrattuna.
Rantapohjan alueella toimijaverkostot ovat koonneet erittäin hyvin osallistujia. Toimijaverkostot kokoontuvat alueittain, ja mukaan voi tulla sekä pitkän linjan yhdistystoimijoita että kokonaan uusia tekijöitä.
Hyvinvointikoordinaattorit vetävät tapaamisia, kokoavat ajankohtaista hyvinvointitietoa ja auttavat löytämään kumppaneita, jotta ideat saadaan toteutettua yhdessä.
– Alueellisten verkostojen on tarkoitus lisätä sekä kaupungin ja alueiden välistä keskinäistä yhteistyötä, että paikallista yhteistyötä eri alueilla kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, itäisen alueen hyvinvointikoordinaattori Vanamo Vilokkinen kertoo.
Paikalliset esimerkit kertovat, miten verkostotyö on jo synnyttänyt toimintaa alueille. Haukiputaan suunnalla on syntynyt isien iltakahvila, ikäihmisten tuolijumppa, ja luontohyvinvointiin liittyviä tapahtumia on ollut eri alueilla.
Itäisellä alueella on liikutettu lapsia ja nuoria pihapelitoiminnalla esimerkiksi Yli-Iissä ja Kiimingissä sekä koottu kylien väkeä yhteen yhteisissä joulujuhlissa Ylikiimingissä.
Eteläisellä alueella on toteutettu ikäihmisille sydänturvallisuutta vahvistavia kursseja.
Usein jo pieni idea, muutama toteuttaja ja selkeä kohderyhmä riittävät käynnistämään toiminnan.
Ajankohtaiset huolet näkyvät verkostoissa entistä useammin. Viime aikoina esille on noussut lapsiperheiden taloudellinen ahdinko. Konkreettinen esimerkki on koulujen loma-aikoihin järjestetty ruokailu lapsille ja nuorille Haukiputaalla.
– Toiminta keräsi syyslomalla viikon aikana noin 400 käyntiä. Ruoka on usein syy tulla paikalle, mutta sen lisäksi lapset ja nuoret saavat viettää aikaa yhdessä ja osallistua mukavaan tekemiseen loma-aikana. Samalla he kohtaavat aikuisia ja vapaaehtoisia, ja heidän välilleen rakentuu luontevasti yhteys, joka voi kantaa pidemmällekin, pohjoisen alueen hyvinvointikoordinaattori Marika Erkkilä kertoo.
Myös Yli-Iissä on helmikuussa käynnistymässä iltapalatoiminta, jonka pyörittämiseen osallistuvat Yli-Iin alueen toimijat. Ensimmäinen iltapala tarjoillaan Yli-Iin seurakuntakodilla keskiviikkona 11.2. kello 18–19.
Alueellinen idearaha on verkostotyön käytännön työkalu. Se ei ole perinteinen avustus, vaan matalan kynnyksen kannuste kokeilla ja toteuttaa nopeasti paikallisia ideoita, jotka edistävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Tänä vuonna idearahaa on jaossa 15 000 euroa per alue. Rahalla voidaan käynnistää esimerkiksi ryhmätoimintaa, tapahtumia, kampanjoita tai kohtaamisia, kunhan tekeminen syntyy yhteistyössä ja palvelee alueen tarpeita.
Idearahasta järjestetään yhteinen tilaisuus, jonka jälkeen alueilla pidetään idearahailtoja ja sovitaan tapaamisten rytmistä. Painopisteitä ohjaavat kaupungin hyvinvointisuunnitelman teemat kuten lapsiperheiden tuki, yksinäisyyden vähentäminen, nuorten ja ikäihmisten osallisuus, sydänturvallisuus ja luontohyvinvointi, mutta ideat nousevat arjesta.
Tavoite on, että hyvä, paikallinen ajatus ei kaadu byrokratiaan, vaan pääsee nopeasti kokeiluksi ja parhaimmillaan pysyväksi toiminnaksi.
– Toivomme, että yhä useampi toimija löytää verkostojen kautta kumppaneita ja kuntalaiset matalan kynnyksen tekemistä ja tukea omalta alueeltaan, Vanamo Vilokkinen sanoo.
Idearaha
• Alueellinen idearaha on matalan kynnyksen tuki paikallisiin hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vahvistaviin tekoihin.
• Idearahaa voivat hakea rekisteröityneet yhdistykset ja järjestöt.
• Sitä voi hakea esimerkiksi tapahtumiin, ryhmätoimintaan ja yhteisiin tempauksiin, jotka syntyvät alueen toimijoiden yhteistyönä.
• 15 000 euroa/alue. Alueet ovat itäinen, eteläinen, keskinen ja pohjoinen.
• Idearahaa esitellään yhteisessä etäinfossa 5.2. kello 17–18 ja sen jälkeen alueellisissa idearahailloissa.
• Lisätietoa ja linkki etäinfoon löytyy kaupungin verkkosivuilta: https://www.ouka.fi/hyvinvoinnin-edistaminen “Alueelliset toimijaverkostot ja idearaha”



