Cap­pas-teat­te­ri veis­te­lee hul­va­ton­ta huu­mo­ria puhelinluettelosta

Kellonsoittaja Maunu Onnela (roolissa Juha Pitkänen) yrittää käännyttää Leila Lintusen (Emila Väänänen) naimisiinmenoaikeet. Kuvat: Cappas-teatteri

Cap­pas-teat­te­ri tuo hyker­ryt­tä­vän haus­kan Puhe­lin­luet­te­lo-näy­tel­män Teat­te­ri­kuo­pan näyt­tä­möl­le tule­va­na vii­kon­lop­pu­na. Kii­min­ki­läi­sen Oulu-opis­ton har­ras­ta­ja­teat­te­ri­ryh­män esit­tä­mä Puhe­lin­luet­te­lo sai ensi-iltan­sa vii­me kevää­nä Kii­min­gin Syk­kees­sä, ja toi­vei­den mukaan sii­tä näh­dään nyt kak­si lisäe­si­tys­tä Haukiputaalla.

Näy­tel­män on ohjan­nut Cap­pas-teat­te­ril­le tut­tuun ja var­maan tapaan hau­ki­pu­taa­lai­nen ohjaa­ja­gu­ru Rai­ja Päk­ki­lä, joka 80-luvun puo­li­vä­lis­sä perus­ti kii­min­ki­läis­ten teat­te­ri­har­ras­ta­jien kans­sa Cap­pas-teat­te­rin. Samal­la luo­tiin perus­ta Kii­min­gin­kin harrastajateatteritoiminnalle.

Nyt hil­jai­sem­man ajan­jak­son jäl­keen Cap­pak­seen tuli mukaan myös uusia innok­kai­ta har­ras­ta­jia, ja vii­me syk­sy­nä alet­tiin har­joi­tel­la Puhe­lin­luet­te­lo-näy­tel­mää. Vii­me kevää­nä Syk­keen laval­le astui näin monia ensi­ker­ta­lai­sia­kin, joi­ta arva­ten­kin jän­nit­ti kovasti.

– Roh­kai­sin hei­tä sano­mal­la, että se ensim­mäi­nen ker­ta on aina edes­sä ja sii­tä­kin oppii, ker­too Päkkilä.

Cap­pas-teat­te­rin esi­tyk­ses­sä Teat­te­ri­kuo­pal­la on muka­na rei­lut kym­me­nen näyt­te­li­jää, joil­la on myös kak­sois­roo­le­ja. Näy­tel­mä on koko­pit­kä kah­den tun­nin esi­tys väliajalla.

Puhe­lin­luet­te­lo on suo­sit­tu Tuo­mas Park­ki­sen vuon­na 2007 kir­joit­ta­ma kome­dia ihmi­sis­tä, ilmiöis­tä, yri­tyk­sis­tä ja ereh­dyk­sis­tä. Näy­tel­mää on esi­tet­ty monil­la näyt­tä­möil­lä kaut­ta Suo­men. Puhe­lin­luet­te­loon sisäl­tyy nos­tal­gi­aa, oli­han ennen aikaan puhe­lin­luet­te­lo mer­kit­tä­vä teos ja tie­don­läh­de kodeissa.

Näy­tel­mään on poi­mit­tu puhe­lin­luet­te­los­ta pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten nimiä, joi­den ympä­ril­le on kehi­tel­ty värik­käi­tä ja jän­nit­tä­viä tari­noi­ta ja sat­tu­muk­sia: Mik­si papil­la on puhe­lin­luet­te­lo raa­mat­tu­na? Mitä tapah­tuu, kun kyt­ty­rä­sel­käi­nen kel­lon­soit­ta­ja yrit­tää estää enti­sen rakas­tet­tun­sa avioi­tu­mi­sen? Tai kun Nei­ti Aika vuo­kraa avio­mie­hen, ja kai­voon pudon­neen opet­ta­jan vai­mo ei saa soi­te­tuk­si hätänumeroon?

Teat­te­ri­kuo­pan kak­si esi­tys­tä päät­tä­vät Cap­pak­sen syys­kau­den, mut­ta mikä­li innok­kuut­ta löy­tyy, ryh­mä voi jat­kaa kevätkaudella.

Alku­jaan Cap­pas-teat­te­ri aloit­ti Hau­ki­pu­taan työ­väen­opis­ton Kii­min­gin osas­ton ja sit­ten Kii­min­ki­joen opis­ton näy­tel­mä­ryh­mä­nä. Myö­hem­min toi­mit­tiin Kii­min­gin Cap­pas-teat­te­ri ry:nä, kun­nes nykyi­sin ryh­mä on Oulu-opis­ton sii­pien suojissa.

Cap­pak­sen edel­li­nen näy­tel­mä oli Pent­ti Hon­ka­sen ja Maa­rit Kan­gas­luo­man kir­joit­ta­ma Väi­nö-näy­tel­mä, joka ker­toi Kii­min­gin kylien elä­mäs­tä. Cap­pak­sen 30-vuo­tis­juh­la­näy­tel­mä oli Kak­si kita­raa, Topi Sor­sa­kos­ki ‑musiik­ki­näy­tel­mä vuon­na 2016. Cap­pas-teat­te­ris­sa on muka­na edel­leen pit­kään muka­na ollei­ta teat­te­ri­har­ras­ta­jia ja myös perus­ta­ja­jä­se­niin kuu­lu­va Rai­mo Unto­la.

Pian nel­jä vuo­si­kym­men­tä teat­te­ri­tai­teen ja ilmai­su­tai­don opet­ta­ja­na ja ohjaa­ja­na toi­mi­neel­la Rai­ja Päk­ki­läl­lä on edes­sä tii­vis syk­sy ja kevät­kau­del­le­kin on ohjelmaa.

– Teat­te­rin­teos­ta ei jou­da eläk­keel­le, sil­lä se on elä­män­ta­pa, Päk­ki­lä kuittaa.

Päk­ki­län 80-luvul­ta asti luot­saa­man ja ohjaa­man Hau­ki­pu­taan Nurk­ka­näyt­tä­mön Kek­ko­nen tulee ‑näy­tel­mä saa ensi iltan­sa 5.11. Teatterikuopalla.

Hau­ki­pu­taan Senio­ri­teat­te­rin Päk­ki­lä perus­ti kol­me vuo­si­kym­men­tä sit­ten. Esi­tet­tä­vä­nä on nyt Hoi­to­ko­ti Hii­ren­hil­ja, jol­le ale­taan har­joi­tel­la jat­koa “Juh­lien jäl­keen” esi­tet­tä­väk­si ensi keväänä.

Cap­pas-teat­te­ri, Puhe­lin­luet­te­lo: Esi­tyk­set: lau­an­tai­na 14.10 kel­lo 18 ja sun­nun­tai­na 15.10 kel­lo 16 Teat­te­ri­kuo­pal­la Haukiputaalla.