Ait­ta­kum­pu toi­voo vakaam­pia aiko­ja pää­tök­sen­te­koon Suo­mes­sa – Niku­la jäi tois­ta­mi­seen vara­kan­san­edus­ta­jan paikalle

Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta pyr­ki vuo­den 2023 edus­kun­ta­vaa­leis­sa kan­san­edus­ta­jak­si yhdek­sän ehdo­kas­ta vii­des­tä eri puo­lu­ees­ta. Läpi pää­si toi­sel­le kau­del­le Kii­min­gin Pek­ka Ait­ta­kum­pu muh­keal­la 7 238 äänen saa­liil­la. Hän tais­te­li tasa­päi­ses­ti Tuo­mas Ket­tusen kans­sa kes­kus­tan suu­rim­mas­ta ääni­po­tis­ta jää­den vain niu­kas­ti toiseksi.

Vuo­den 2019 vaa­leis­sa Ait­ta­kum­pu sai 4 479 ään­tä, joten vuo­det kan­san­edus­ta­ja­na ovat poi­ki­neet pal­jon lisä-ääniä. Ait­ta­kum­mun äänis­tä noin 48 pro­sent­tia on peräi­sin Oulun kau­pun­gin alu­eel­ta. Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta Ait­ta­kum­pu sai rei­lut 1 100 ään­tä, jois­ta Kii­min­gin äänes­ty­sa­lueil­ta noin 370 ään­tä. Iis­tä hän sai lähes 300 ääntä.

Kii­min­ki­läi­nen toi­sen kau­den kan­san­edus­ta­ja ajat­te­lee, että hen­ki­lö­koh­tai­nen vah­va tulos antaa lujan sel­kä­no­jan jat­kaa työ­tä nii­den perus­ar­vo­jen ja perus­asioi­den eteen, joi­ta hän on pitä­nyt esillä.

– Kes­kus­tal­la on nyt puo­lu­ee­na ilman muu­ta itse­tut­kis­ke­lun paik­ka. Vaa­lien tulos ker­too sen, että puo­lu­een lin­jaa tulee sel­keyt­tää ja vies­tiä kir­kas­taa. Pitää pala­ta laa­jem­min perus­asioi­hin ja perus­ar­voi­hin, Ait­ta­kum­pu kommentoi.

Kes­kus­tal­le haas­tee­na on Ait­ta­kum­mun mukaan ollut myös se, että nykyi­ses­sä kär­jis­ty­nees­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa ilma­pii­ris­sä ja eri­lais­ten ääri­päi­den ajas­sa kes­kus­tan raken­ta­van isän­maal­li­nen vies­ti ei ole tavoit­ta­nut ihmi­siä. Hänen mukaan­sa on ris­ti­rii­tais­ta, että samat tahot, jot­ka ovat moit­ti­neet nel­jän vuo­den ajan kes­kus­tan hal­li­tuk­ses­sa oloa, vaa­ti­vat nyt kes­kus­taa hal­li­tuk­seen, vaik­ka hal­li­tus­poh­ja­kaan ei ole vie­lä edes kun­nol­la selvillä.

– Kyl­lä kan­sa on näyt­tä­nyt kes­kus­tal­le sel­keäs­ti suun­nan oppo­si­tioon. Vaa­lien voit­ta­jien on aika lunas­taa lupauk­sen­sa, joi­ta ovat anta­neet äänestäjille.

Seu­raa­vil­ta nel­jäl­tä vuo­del­ta Ait­ta­kum­pu toi­voo vakaam­pia aiko­ja Suo­men päätöksentekoon.

– Val­tion talous on yksi kes­kei­sis­tä tee­mois­ta. Tule­vis­ta vuo­sis­ta ei tule pää­tök­sen­teos­sa help­po­ja, kun maam­me talout­ta tasa­pai­no­te­taan koro­nan ja Ukrai­nan sodan aiheut­ta­mien haas­tei­den jäl­jil­tä. Se pitää teh­dä kas­vua ja yrit­tä­jyyt­tä tuke­mal­la sekä sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­väs­ti niin, että kaik­ki suo­ma­lai­set pide­tään mukana.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu uskoo, että pal­jon tule­vat ole­maan esil­lä myös sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toon, mie­len­ter­vey­teen, oma­va­rai­suu­teen ja tur­val­li­suu­teen liit­ty­vät asiat.

– Toi­von, että nyt kiin­ni­te­tään laa­jas­ti huo­mio­ta myös maam­me suu­rim­paan ongel­maan, alhai­seen syn­ty­vyy­teen, joka vai­keut­taa niin työ­voi­man saan­tia kuin elä­ke­jär­jes­tel­män rahoi­tus­ta. Tar­vit­sem­me maa­ham­me lisää lap­sia ja per­he­myön­teis­tä politiikkaa.

Ait­ta­kum­pu on ollut kulu­neel­la kau­del­la jäse­ne­nä sosi­aa­li- ja ter­veys­va­lio­kun­nas­sa sekä lii­ken­ne- ja viestintävaliokunnassa.

– Minul­le on eri­tyi­sen tär­ke­ää, että hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vis­ta pide­tään huol­ta ja että per­het­tä yhteis­kun­nan perus­yk­sik­kö­nä vah­vis­te­taan. Lii­ken­ne – tie­to­ver­kot, maan­tiet, radat, sata­mat ja len­to­ken­tät – ovat alu­eel­lem­me erit­täin tär­kei­tä ja nii­tä pitää kehit­tää. Näi­den syi­den vuok­si voi­sin aivan hyvin jat­kaa entis­ten valio­kun­tie­ni jäse­ne­nä, mut­ta nyt pitää kat­soa, mihin suun­taan asiat kääntyvät.

Kes­kus­tan toi­nen kii­min­ki­läi­seh­do­kas, Lau­ri Niku­la jäi jo toi­sis­sa perät­täi­sis­sä edus­kun­ta­vaa­leis­sa vara­kan­san­edus­ta­jan pai­kal­le, vaik­ka hän­kin sai ääniä 4 760. Niku­lan ääni­saa­lis kas­voi vuo­den 2019 vaa­leis­ta 530 äänel­lä. Oulun kau­pun­gin alu­eel­ta hän sai täl­lä ker­taa 2 931 ään­tä eli yli 60 pro­sent­tia äänistään.

Yli-Iis­sä Niku­laa äänes­ti 40 äänioi­keu­tet­tua, Jää­lis­sä 118, Kii­min­gis­sä 341, Hau­ki­pu­taan alu­eel­la 184, Kel­los­sa 120, Yli­kii­min­gis­sä 136 ja Iis­sä 224. Yhteen­sä Niku­la sai Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta 1 163 ään­tä. Täl­lä ker­taa Niku­lan saa­ma ääni­mää­rä esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gis­sä vähe­ni sel­väs­ti, lie­nee­kö syy­nä se, että kes­kus­tan läpi men­nyt Olga Oinas-Panu­ma sai alu­eel­ta run­saas­ti ääniä.

Jää­lis­tä edus­kun­ta­paik­kaa oli tavoit­te­le­mas­sa kak­si ehdo­kas­ta. Ensim­mäis­tä ker­taa ehdol­le aset­tui­vat Lii­ke Nytin Jus­si Arpo­nen ja dema­reit­ten Joni Meri­läi­nen.

Arpo­nen kerä­si 784 ään­tä. Hän oli puo­lu­een­sa eni­ten ääniä Oulun vaa­li­pii­ris­sä saa­nut ehdo­kas rei­lul­la erol­la seu­raa­vaan. Jää­lis­tä Arpo­nen sai 133 ään­tä ja Kii­min­gis­tä 132 ään­tä. Muu­al­ta Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta hän sai yhteen­sä muu­ta­mia kym­me­niä ääniä.

Meri­läi­nen sai yhteen­sä 1 450 ään­tä. Suu­rin osa (1 118) Meri­läi­sen äänis­tä tuli Oulun kau­pun­gin alu­eel­ta. Jää­lis­sä hän­tä äänes­ti 107 äänioi­keu­tet­tua. Hau­ki­pu­taal­ta hän kerä­si kaik­ki­aan 127 ään­tä ja muu­al­ta Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta yhteen­sä rei­lut 150 ääntä.

Hau­ki­pu­taan Eve­lii­na Les­ke­lä sai yhteen­sä 1 924 ään­tä. Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta hänen ääni­pot­tiin­sa tuli rei­lut 500 ään­tä. Hau­ki­pu­taan alu­eel­ta hän sai 248 ään­tä ja Kel­lon alu­eel­ta 93 ään­tä. Iis­tä ääniä tuli kes­kus­tan Les­ke­läl­le 63.

Hau­ki­pu­taa­lai­nen vasem­mis­ton ehdo­kas Suvi Rön­ty­nen kerä­si 236 ään­tä. Näis­tä Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta tuli vajaat sata, jois­ta rei­lut puo­let Haukiputaalta.

Kel­lo­lai­nen vih­rei­den Esa Aal­to sai 377 ään­tä. Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta hän sai rei­lut 60 ään­tä, jot­ka koos­tui­vat pää­osin hau­ki­pu­taa­lais­ten ja kel­lo­lais­ten äänistä.Eduskuntavaaleissa vuonna2019, Aal­to sai jokusen äänen tämän vuo­tis­ta enemmän.

Yli-Iis­tä ehdok­kaa­na oli vas­ti­kään alu­eel­le muut­ta­nut Vapau­den lii­ton Pent­ti Kupa­ri. Hän kerä­si yhteen­sä 225 ään­tä. Yli-Iis­tä ääniä hänel­le oli tul­lut 15, ja muu­al­ta Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta noin 30. Kii­min­gis­tä ehdol­la oli Lii­ke Nytin Hen­ri Lei­no­nen, joka jäi 38 ääneen.

Suo­si­tuin ehdo­kas koko­nai­suu­des­saan Ran­ta­poh­jan alu­eel­la oli Sebas­tian Tynk­ky­nen, joka kerä­si tasai­ses­ti ääniä alu­eel­ta suu­reen pottiinsa.