Cli­ma­te Clock ‑teok­set ovat saa­neet olla pää­osin rauhassa

Euroo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den Cli­ma­te Clock ‑teos­sar­ja avat­tiin kesä­kuus­sa ympä­ri Oulua. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la teok­sia löy­tyy Yli-Iis­tä, Kel­lon Kivi­nie­mes­tä, Kii­min­gis­tä ja Ylikiimingistä.

Kivi­nie­mes­sä sijait­se­va Super Kel­lo ‑veis­tos jou­tui ilki­val­lan koh­teek­si lop­pu­ke­säs­tä ja asias­ta on teh­ty riko­sil­moi­tus. Teos kär­si ilki­val­lan joh­dos­ta laa­jo­ja vahin­ko­ja ja sen reu­nois­sa on nyt ympä­riin­sä suu­ria koloja.

Teos­sar­jan vas­taa­va tuot­ta­ja Ulla Vis­ka­ri-Pert­tu ker­too, että teok­set ovat saa­neet olla Kel­lon Kivi­nie­mes­sä sijait­se­vaa Super Kel­lo ‑teos­ta lukuu­not­ta­mat­ta rau­has­sa ilki­val­lal­ta. Hän lisää, että ilki­val­ta on ylei­ses­ti ja val­ta­kun­nal­li­ses­ti vaka­vas­ti otet­ta­va uhka jul­ki­sel­le tai­teel­le ja sii­hen on varau­dut­tu myös kyseis­ten teos­ten osal­ta ennal­ta. Kivi­nie­mes­sä val­von­taa on teh­ty yhteis­työs­sä pai­kal­li­sen lai­tu­riyh­dis­tyk­sen kans­sa, mut­ta val­von­taa on nyt lisät­ty ilki­val­lan tul­les­sa julki.

– Kivi­nie­meen on lisät­ty tal­len­ta­va kame­ra­val­von­ta var­tioin­ti­liik­keen yllä­pi­tä­mä­nä. Mui­hin teok­siin ei ole koh­dis­tu­nut ilki­val­taa, mut­ta kai­kis­sa koh­teis­sa on val­von­taa, Vis­ka­ri-Pert­tu kertoo.

Tuot­ta­ja ker­too, että monis­sa kau­pun­geis­sa on tapa­na, että jul­ki­seen tai­tee­seen koh­dis­tu­nees­ta ilki­val­las­ta ilmoi­te­taan polii­sil­le ja niin on teh­ty täs­sä­kin tapauksessa.

– Ilki­val­ta on yhtei­seen omai­suu­teen koh­dis­tu­va rikos, jos­ta koi­tuu riko­soi­keu­del­li­set seu­raa­muk­set teki­jäl­le tai teki­jöil­le, Vis­ka­ri-Pert­tu sanoo.

Oulun polii­si­lai­tok­sen vies­tin­tä­pääl­lik­kö Tero Väy­ry­nen ker­too, että asi­aan ei ole tul­lut tähän men­nes­sä vih­jei­tä eikä lisätietoja.

– Täs­tä syys­tä tut­kin­ta ei ole eden­nyt, Väy­ry­nen toteaa.

Suun­ni­tel­maa Kivi­nie­mes­sä sijait­se­van teok­sen kor­jauk­ses­ta ei ole vie­lä teh­ty. Vis­ka­ri-Pert­tu ker­too, että Oulun tai­de­museon rapor­toin­ti vahin­gos­ta on vie­lä kesken.

Kes­kus­te­lu on avat­tu myös tai­tei­li­ja­ryh­män kans­sa. Teok­sen on toteut­ta­nut tans­ka­lai­nen tai­tei­li­ja­ryh­mä Superflex.

Vis­ka­ri-Pert­tu ker­too tai­tei­li­ja­ryh­män kiit­tä­neen Oulun tai­de­museo­ta ja Oulun kult­tuu­ri­sää­tiö­tä sekä kyläyh­tei­söä aktii­vi­ses­ta tie­dot­ta­mi­ses­ta asian tiimoilta.

– Superflex on otet­tu sii­tä, kuin­ka kyläyh­tei­sö on otta­nut yhtei­sek­si tavoit­teek­seen ilki­val­lan kit­ke­mi­sen sata­ma-alu­eel­la. Myös alu­een kou­luis­sa kiin­ni­te­tään enem­män huo­mio­ta kult­tuu­ri­kas­va­tuk­seen ja ympä­ris­tö­tie­toi­suu­teen, Vis­ka­ri-Pert­tu sanoo.

Kel­lon kyläyh­dis­tys tote­si tie­dot­tees­saan, että ilki­val­ta ei koh­dis­tu vain teok­seen, vaan myös koko alu­een viihtyvyyteen.

Kyläyh­dis­tys toi­mii yhteis­työs­sä mui­den teok­sen koh­ta­los­ta huo­les­tu­nei­den taho­jen kans­sa asian sel­vit­tä­mi­sek­si ja muis­tut­taa, että ilki­val­taan liit­ty­vis­tä havain­nois­ta voi ilmoit­taa polii­sil­le myös nimettömästi.

Yhdis­tyk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja Mar­jo Lal­li toi­voo, että kaik­ki asuk­kaat pitäi­si­vät yhdes­sä huol­ta alu­een tur­val­li­suu­des­ta ja viihtyisyydestä.

– Var­mas­ti me kaik­ki toi­vom­me, että teos sai­si jat­kos­sa olla rau­has­sa ilki­val­lal­ta ja tuo­da alu­een asuk­kail­le ja vie­rai­li­joil­le iloa ja pai­kan pysäh­tyä kuun­te­le­maan teok­sen tari­naa, Lal­li sanoo.

Hän lisää kuul­leen­sa, että teos on hou­ku­tel­lut pai­kal­le vie­rai­li­joi­ta lähia­lu­een lisäk­si ulko­mai­ta myöten.

– Se on minus­ta aina mah­dol­li­suus pai­kal­lis­ten pal­ve­lui­den kysyn­nän kas­vul­le, alu­een tun­net­ta­vuu­den lisää­mi­sel­le ja elin­voi­mai­suu­den vah­vis­ta­mi­sel­le. Ran­ta-alue on var­mas­ti monel­le mer­ki­tyk­sel­li­nen paik­ka naut­tia meri­mai­se­man loput­to­mas­ta vaih­te­lus­ta, valoil­miöis­tä ja sää­e­lä­myk­sis­tä ympä­ri vuo­den, Lal­li jatkaa.

Super Kel­lo ‑teos soit­taa tasa­tun­nein kalas­ta­ja Eli­na Halo­sen luke­maa kat­kel­maa Home­rok­sen Odys­seias­ta. Kii­min­gin Koi­te­lis­sa saa naut­tia hau­ki­pu­taa­lais­läh­töi­sen Ant­ti Lai­ti­sen pui­den oksis­ta raken­ne­tuis­ta ikku­nois­ta, jot­ka suun­taa kat­seen ympä­röi­vään mai­se­maan ja luon­non yksityiskohtiin.

Yli­kii­min­gin kirk­ko­ran­nal­le sijoi­tet­tu japa­ni­lai­sen Taka­hi­ro Iwa­sa­kin ins­tal­laa­tio on saa­nut ins­pi­raa­tion­sa oulu­lai­ses­ta ter­va­pe­rin­tees­tä ja puu­tyn­ny­ri kät­kee sisään­sä sato­ja hoh­ta­via lumi­hiu­ta­lei­ta, joi­ta voi tut­kail­la pie­nis­tä aukoista.

Yli-Iis­sä brit­ti­läis­ni­ge­ria­lai­sen Ran­ti Bamin teos on osa Kie­rik­ki­kes­kus­ta ympä­röi­vää met­sää. Kah­dek­sas­ta 2,5 met­riä kor­keas­ta veis­tok­ses­ta koos­tu­va teos ammen­taa ins­pi­raa­tion­sa mui­nai­ses­ta saven­muo­toi­lu­tai­dos­ta ja sen hen­gel­li­ses­tä merkityksestä.