Toi­mit­ta­jal­ta: Rapis­tu­vat taajamat

Kesä­lo­ma­reis­sul­la kan­nat­taa poi­ke­ta isom­mal­ta tiel­tä kat­so­maan lähei­sen kun­ta­kes­kuk­sen näky­miä. Kun­tia on man­ner-Suo­men puo­lel­la vie­lä yli 300, joten näh­tä­vää riit­tää. Kun­ta­lii­tos­taa­ja­mat ovat oma lukunsa.

Kun­ta­kes­kuk­sis­sa ja taa­ja­mis­sa voi ais­tia, mil­lais­ta on elä­män­me­no eri puo­lil­la Suo­mea. Onko taa­ja­mas­sa liik­keel­lä elä­ke­läi­siä vai nuo­rem­paa väkeä. Onko kaup­pa­liik­kei­tä usei­ta ja mitä mui­ta pal­ve­lu­ja on tar­jol­la. Onko ihan pan­kin kont­to­ri­kin vie­lä toi­min­nas­sa vai onko se muu­tet­tu kirpputoriksi.

Jos­tain ker­too myös taa­ja­man ylei­sil­me. Onko kiin­teis­tö­jä tyh­jil­lään ja onko niis­tä pidet­ty huol­ta vai onko ne pääs­tet­ty rapis­tu­maan. Sei­soo­ko kai­ken kes­kel­lä pur­ku­kun­toi­sel­ta vai­kut­ta­va raken­nus. Onko taa­ja­mas­sa ajet­ta­va kuop­pia väis­tel­len. Onko ruoho lei­kat­tu ja ros­kat sii­vot­tu. Mik­si tuo pala­nut raken­nus on jätet­ty purkamatta.

1970–1980-lukujen Ran­ta­poh­jia sela­tes­sa huo­maa, kuin­ka pal­jon alu­eel­la tuol­loin raken­net­tiin. Jokin pro­jek­ti oli aina aluil­laan tai val­mis­tu­mas­sa. Uut­ta ja parem­paa pykät­tiin. Asun­to­ja, lii­ke­ti­lo­ja ja jul­ki­sen pal­ve­lun raken­nuk­sia, ihan kun­nan­ta­lo­ja­kin. Myös teol­li­suus­hal­le­ja nousi. Kun­nat kil­pai­li­vat työl­lis­tä­vis­tä yrityksistä.

Uuden raken­ta­mi­nen tar­koit­taa tule­vai­suu­de­nus­koa ja sitä näh­tä­väs­ti oli 1970- ja 1980-luvuil­la pie­nem­mil­lä­kin paik­ka­kun­nil­la. Rahaa­kin raken­ta­mi­seen täy­tyi olla. Maan talou­den kas­vu ei ollut 1980-luvun lop­pua lukuu­not­ta­mat­ta hur­jaa, mut­ta kui­ten­kin parem­paa kuin täl­lä het­kel­lä. Yksi teki­jä koko­nai­suu­des­sa oli se, että suu­ret ikä­luo­kat oli­vat par­haas­sa työiässä.

Ajan ham­mas on purais­sut jo pahas­ti monia 1970–1980-lukujen raken­nuk­sia. Sen huo­maa myös Ran­ta­poh­jan alu­een taa­ja­mis­sa, kun kat­soo tar­kem­min sil­lä sil­mäl­lä. Aika on ikään kuin pysäh­ty­nyt vää­jää­mä­tön­tä raken­nus­ten rapis­tu­mis­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Moni raken­nus on niin sisäil­maon­gel­mai­nen, että tilo­jen käyt­tö on kyseenalaista.

Uut­ta tai uudis­ta­mis­ta tar­vit­tai­siin, mut­ta mis­tä rahat ja mis­tä halu ja tule­vai­suu­de­nus­ko sel­lai­sen teke­mi­seen löy­tyi­si. Jos­sain sen­tään toh­di­taan kuten Iis­sä, mis­sä on alet­tu ede­tä koh­ti esi­mer­kik­si uuden kir­jas­ton rakentamista.