Vapaa­eh­toi­nen keik­ka-apu aut­taa koto­na asu­via ikääntyviä

Oulun Dia­ko­nis­sa­lai­tok­sen Sää­tiö (ODL) jär­jes­tää vapaa­eh­tois­ten kans­sa asioin­tia­pua koto­na asu­vil­le yli 65-vuo­tiail­le Oulun alu­eel­la. Asioin­tia­pua voi tie­dus­tel­la ja vara­ta ODL:n vapaa­eh­tois­toi­min­nan koor­di­naat­to­ril­ta Mar­ja­lee­na Kyl­lö­sel­tä esi­mer­kik­si lää­kä­ri- tai sai­raa­la­käyn­nil­le, kir­jas­to- tai kaup­pa­reis­sul­le, kam­paa­jal­le tai kave­rik­si johon­kin tilaisuuteen. 

Kyl­lö­nen oli kut­sut­tu ker­to­maan keik­ka-avus­ta Hau­ki­pu­taan lii­ke­häi­riö­sai­raus­ker­hon kuu­kausi­ta­paa­mi­seen Hau­ki­pu­taan yhtei­sö­ti­laan vii­me kes­ki­viik­ko­na. Toi­min­ta herät­ti kiin­nos­tus­ta ja kysy­myk­siä. Keik­ka-avun tavoit­tee­na on tukea ikään­ty­vien koto­na asu­mis­ta sekä edis­tää sosi­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä ja vir­kis­täy­ty­mis­tä, jot­ta liik­ku­mi­sen haas­teet eivät muo­dos­tui­si ylit­se­pää­se­mät­tö­mik­si esteiksi.

Kyl­lö­sen mukaan keik­ka-avun tar­ve ja kysyn­tä ovat kas­va­neet. Vii­me vuon­na Oulun alu­eel­la toteu­tui 452 keik­kaa, kun edel­lis­vuon­na mää­rä oli yli puo­let pie­nem­pi. Val­tao­sa apu­kei­kois­ta teh­tiin Oulun kau­pun­kia­lu­eel­la, mut­ta tar­vet­ta on myös Hau­ki­pu­taal­la, jos­sa toi­mii myös muu­ta­mia vapaa­eh­toi­sia keikka-avustajia.

Myös sel­lai­nen jär­jes­te­ly on mah­dol­li­nen, että hau­ki­pu­taa­lai­nen keik­ka-avun tar­vit­si­ja mat­kus­taa oma­toi­mi­ses­ti kau­pun­kiin esi­mer­kik­si tak­sil­la, Onni-kyy­dil­lä tai lin­ja-autol­la, ja keik­ka-avus­ta­ja tulee vas­taan sovit­tuun määränpäähän.

Vapaa­eh­toi­sen keik­ka-avus­ta­jan teh­tä­vä­nä on toi­mia seu­ra­na ja var­mis­taa, että kodin ulko­puo­li­nen käyn­ti sujuu tur­val­li­ses­ti. Keik­ka tila­taan koor­di­naat­to­ril­ta ker­ta­luon­tei­ses­ti vähin­tään viik­koa etu­kä­teen, ja apu toteu­tuu, mikä­li sopi­va vapaa­eh­toi­nen löytyy.

Mar­ja­lee­na Kyl­lö­sen mukaan avus­ta­ja on saa­tu jär­jes­tet­tyä noin 90 pro­sen­til­le kei­kois­ta. Vapaa­eh­toi­set pereh­dy­te­tään teh­tä­vään, ja he saa­vat toi­min­taan tukea ja kou­lu­tus­ta. Keik­ka-avus­ta­jat voi­vat vali­ta itsel­leen sopi­via keik­ko­ja ja sitou­tu­vat nii­hin aina kertaluonteisesti.

Vapaa­eh­toi­set keik­ka-avus­ta­jat ovat taval­li­sia ihmi­siä, eivät hoi­toa­lan ammat­ti­lai­sia. Keik­ka-apua tar­vit­se­va voi käyt­tää pyö­rä­tuo­lia tai rol­laat­to­ria, ja avus­ta­ja tar­jo­aa tar­vit­taes­sa myös käsi­kynk­kää liik­ku­mi­sen tuek­si. Muis­ti­sai­raus tai koti­hoi­don asiak­kuus eivät ole este keikka-avulle. 

Suu­rin osa keik­ka-apu­pyyn­nöis­tä tulee koti­hoi­don, omais­ten tai seu­ra­kun­nan kaut­ta, ja usein teh­dään yhteis­työ­tä aika­tau­lu­jen ja läh­tö­jär­jes­te­ly­jen suju­vuu­den varmistamiseksi.

Keik­ka-apua voi pyy­tää myös kotiin, mut­ta se ei kata var­si­nai­sia kodin­hoi­to­teh­tä­viä. Vapaa­eh­toi­nen voi kui­ten­kin aut­taa esi­mer­kik­si ver­ho­jen vaih­dos­sa tai muis­sa aska­reis­sa, joi­ta koto­na asu­va ei pys­ty teke­mään yksin. 

Apu on käyt­tä­jäl­le ilmais­ta, mut­ta avun­tar­vit­si­ja vas­taa avus­ta­jan mah­dol­li­sis­ta kyy­ti­mak­suis­ta tai tilai­suu­den pää­sy­li­puis­ta. Kei­kat sovi­taan yleen­sä arki­päi­vik­si, kes­tol­taan noin 2–3 tun­tia, mut­ta tark­ka aika­tau­lu sovi­taan aina tapauskohtaisesti.

Tie­toa keik­ka-avun mah­dol­li­suuk­sis­ta halu­taan levit­tää laa­jas­ti, ja myös uusia vapaa­eh­toi­sia toi­vo­taan mukaan. Keik­ka­va­paa­eh­toi­set haas­ta­tel­laan ja pereh­dy­te­tään teh­tä­vään, ja toi­min­ta on aina luot­ta­muk­sel­lis­ta sekä yksi­löl­li­syyt­tä kunnioittavaa.

ODL:n Sää­tiö on jär­jes­tä­nyt keik­ka-apua vuo­des­ta 2014 läh­tien. Toi­min­ta saa rahoi­tus­ta val­tion STEA:lta, eli Sosi­aa­li- ja ter­veys­jär­jes­tö­jen avus­tus­kes­kuk­sel­ta, ter­vey­den ja sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin edistämiseen.

Keik­ka-apua tar­vit­se­vat voi­vat ottaa yhteyt­tä Mar­ja­lee­na Kyl­lö­seen nume­ros­ta 050 312 5726. Hän aut­taa sel­vit­tä­mään, miten mak­su­ton saat­ta­ja tai tuki­hen­ki­lö voi olla apu­na arjes­sa, ja antaa tie­toa myös vapaa­eh­tois­työs­tä kiinnostuneille.

Keik­ka-avus­tus­teh­tä­väs­tä ei mak­se­ta tei­ki­jäl­le palk­kio­ta, vaan kyse on hyvän mie­len toi­min­nas­ta. ODL:n vapaa­eh­tois­ten yhtei­sös­sä jär­jes­te­tään yhtei­siä tilai­suuk­sia sekä tar­jo­taan kou­lu­tus­ta, ohjaus­ta ja ver­tais­tu­kea. Vapaa­eh­tois­toi­min­nan pii­riin kuu­luu myös muun muas­sa Koti­kum­mi-ystä­vä­toi­min­ta, sään­nöl­li­siin tapaa­mi­siin perus­tu­vaa ystävätoimintaa. 

Liik­ku­mi­sen haas­teet eivät saa estää osallistumista

Hau­ki­pu­taan lii­ke­häi­riö­sai­raus­ker­ho perus­tet­tiin vuon­na 2023 tar­joa­maan jäse­nil­leen, hei­dän lähei­sil­leen sekä vapaa­eh­tois­työs­sä muka­na ole­vil­le koh­taa­mis­pai­kan, ver­tais­tu­kea ja ajan­koh­tais­ta tie­toa. Ker­ho kokoon­tuu ker­ran kuus­sa Hau­ki­pu­taan yhtei­sö­ti­las­sa, seu­raa­van ker­ran 4. hel­mi­kuu­ta kel­lo 16.

Ker­hoon kut­su­taan usein eri alo­jen asian­tun­ti­joi­ta ker­to­maan ajan­koh­tai­sis­ta aiheis­ta. Pai­kal­li­nen ker­ho toi­mii Par­kin­son-lii­ton alai­suu­des­sa ja kat­taa nel­jä sai­raus­ryh­mää: MS-tau­din, Par­kin­so­nin tau­din, essen­ti­aa­li­sen vapi­nan ja dys­to­nian, jot­ka kaik­ki voi­vat aiheut­taa liik­ku­mi­sen haas­tei­ta. Jäse­niä on Hau­ki­pu­taal­ta, Oulus­ta ja Iis­tä. Ker­hon puit­teis­sa teh­dään myös ret­kiä ja osal­lis­tu­taan Jatu­lis­sa eri­tyis­ryh­mien liikuntaan.

– Liik­keel­le pää­se­mi­nen on tär­ke­ää pait­si arjen suju­mi­sen myös asioin­nin ja sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen kan­nal­ta, pai­not­taa ker­hon vetä­jä Lee­na Kok­ko. Monet tapah­tu­mat voi­vat jää­dä saa­vut­ta­mat­to­mik­si liik­ku­mi­sen haas­tei­den vuok­si. Sik­si ker­hon vii­me kokoon­tu­mi­ses­sa halut­tiin kuul­la ODL:n keik­ka-avus­ta. Muka­na oli jäse­nien ohel­la myös hei­dän lähei­si­ään ja vapaa­eh­tois­toi­mi­joi­ta, jot­ka ovat aina ter­ve­tul­lei­ta mukaan.

– Täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den tapah­tu­mat kut­su­vat mukaan, mut­ta monet poh­ti­vat, miten pääs­tä kau­pun­kiin, mis­sä suu­rin osa tilai­suuk­sis­ta jär­jes­te­tään, ja yksin ei uskal­la läh­teä liik­keel­le, Kok­ko selventää.

Ajan­koh­tais­ta on myös 65 vuot­ta täyt­tä­nei­den valin­nan­va­paus­ko­kei­lu, jos­sa ikään­ty­neet voi­vat käyt­tää yksi­tyi­siä yleis­lää­kä­ri­pal­ve­lu­ja jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon asia­kas­mak­sun hin­nal­la. Kokei­lus­ta oli ker­to­mas­sa lää­kä­ri Tuu­li-Mari­ja Pii­ro­nen.

Kokei­lu alkoi syys­kuus­sa 2025 ja jat­kuu vuo­den 2027 lop­puun. Tavoit­tee­na on paran­taa perus­ter­vey­den­huol­lon saa­ta­vuut­ta ja nopeut­taa hoi­toon pääsyä.

Kokei­luun osal­lis­tuu yksi­tyi­siä pal­ve­lun­tar­joa­jia, ja se kat­taa yleis­lää­kä­ri­käyn­nit. Kela-kor­vaus kat­taa myös osan ylei­sim­mis­tä tut­ki­muk­sis­ta, hoi­dois­ta sekä labo­ra­to­rio­ko­keis­ta ja kuvan­ta­mi­ses­ta, ja osal­lis­tu­jan mak­set­ta­vak­si jää puo­let kustannuksista.

Pii­ro­nen muis­tut­ti, että lää­kä­ri­käyn­nil­le ja muul­loin­kin on tär­ke­ää pitää muka­na tie­dot omis­ta sai­rauk­sis­ta ja käy­tös­sä ole­vis­ta lääk­keis­tä, sil­lä se suju­voit­taa vastaanottokäyntiä.

– Hyvä on myös miet­tiä etu­kä­teen, mihin kysy­myk­siin halu­aa lää­kä­ril­tä vas­tauk­sia, hän lisää.

Vuo­si­na 2026–2027 valin­nan­va­paus­ko­kei­lus­sa kor­vat­ta­via käyn­te­jä saa olla enin­tään kol­me ker­taa kalen­te­ri­vuo­des­sa, ja käyn­neis­tä kan­nat­taa pitää omaa kir­jaa. Yhdek­si käyn­ti­ker­rak­si las­ke­taan lää­kä­rin vas­taan­ot­to, mah­dol­li­set lää­kä­rin mää­rää­mät tut­ki­muk­set sekä puhe­lu tut­ki­mus­ten tulok­sis­ta. Mikä­li käyn­tien mää­rä ylit­tyy, voi jat­kaa nor­maa­li­hin­taan joko yksi­tyi­sel­lä lää­kä­ria­se­mal­la tai oman hyvin­voin­tia­lu­een terveyskeskuksessa.

Kes­kus­te­luis­sa nousi esil­le myös vii­me aikai­set ongel­mat Mat­ka­pal­ve­lu­kes­kuk­ses­ta tilat­tu­jen tak­si­kyy­tien kans­sa. Erääs­sä tapauk­ses­sa Hau­ki­pu­taal­ta Iihin tilat­tu ilta­kyy­ti seit­se­mäk­si saa­pui niin myö­hään, että kotiin pääs­tiin vas­ta kel­lo 21.30.