Juk­ka­pal­mu innos­tui kuk­ki­maan Sii­ka­saa­res­sa Haukiputaalla

Kirsti Kauppilan jukkapalmu kasvaa huristaa vanhoilla päivillään vauhdilla ja intoutui kukkimaan ensimmäistä kertaa.Kirsti Kauppilan jukkapalmu kasvaa huristaa vanhoilla päivillään vauhdilla ja intoutui kukkimaan ensimmäistä kertaa.

13.11.2025 00:00

Haukipudas

– 20 vuot­ta van­ha juk­ka­pal­mu alkoi yllä­tyk­sek­si kuk­kia koto­nam­me Sii­ka­saa­res­sa, ker­too Kirs­ti Kaup­pi­la. Kai­ken kuk­ku­rak­si juk­ka­pal­mun vaa­leat kukat tuok­su­vat hyvin voi­mak­kaas­ti ‚kuin jasmiininkukka.

– Aloim­me ihme­tel­lä talos­sa lei­jai­le­vaa tuok­sua, ja sit­ten huo­ma­sim­me, että juk­ka­pal­mu kuk­kii, Kirs­ti Kaup­pi­la ihmettelee.

Alun­pe­rin juk­ka­pal­mu oli ala­ker­ras­sa kodin viher­huo­nees­sa, mis­sä se kas­voi hana­kas­ti kor­keut­ta ja sitä lyhen­net­tiin use­aan ottee­seen. Kun kat­to tuli jäl­leen vas­taan, juk­ka­pal­mu läh­ti kipua­maan valoi­saa por­taik­koa pit­kin uusiin ulot­tu­vuuk­siin, ja teki sen kun­niak­si run­saas­ti kukin­to­ja. Juk­ka­pal­mun val­koi­set, ker­man­vaa­leat kukat kukois­ta­vat parin vii­kon ajan.

Juk­ka­pal­mu on nyt kol­men nel­jän met­rin kor­kui­nen, ja näh­tä­väk­si jää, tulee­ko kat­to jäl­leen vastaan.

Kas­ve­ja har­ras­ta­va Kirs­ti Kaup­pi­la ei muis­ta tar­kal­leen, mis­tä kas­vi on alun­pe­rin han­kit­tu, mut­ta se oli jo Kaup­pi­loi­den aiem­mas­sa kodis­sa ja säi­lyi muu­tos­sa uuteen paik­kaan. Juk­ka­pal­mu on help­po­hoi­toi­nen, se tar­vit­see vain vet­tä, mut­ta niu­kan­lai­ses­ti. Kas­vi kai­paa run­saas­ti valoa.

– Jos­kus olen anta­nut sil­le jota­kin lan­noi­tet­ta, mut­ta en vii­me aikoina.

Kaup­pi­lan viher­huo­neen eri­koi­sim­piin ihmei­siin kuu­luu banaa­ni, joka on teh­nyt myös hedelmiä.

Juk­ka­pal­mu on alun­pe­räi­sin ete­lä­ame­rik­ka­lai­nen, kui­vil­ta alueil­ta kotoi­sin ole­va kas­vi, joka kas­vaa koti­seu­dul­laan jopa 14 met­rin kor­kui­sek­si. Puutarhat.net ‑sivus­ton mukaan Suo­men olois­sa juk­ka­pal­mun kuk­ki­mi­nen on harvinaista.

Juk­ka­pal­mua on ole­mas­sa eri lajik­kei­ta. Kiil­to­juk­ka (Y. elep­han­ti­pes) nousi suo­si­tuim­mak­si huo­ne­kas­vik­si suo­ma­lais­ko­deis­sa 1970-luvul­la, jol­loin se tuli mark­ki­noil­le ensim­mäi­sen ker­ran. Kiil­to­juk­kaa luon­neh­di­taan erit­täin kes­tä­väk­si viher­kas­vik­si, joka voi elää hyvin vanhaksi.

Viher­kas­vi­na myy­tä­vät jukat ovat alun perin kat­kais­tu­ja run­gon kap­pa­lei­ta, jois­ta nii­tä voi lisätä.

JAA TWIITTI PIN JAA