Itse veis­tet­ty hir­si­mök­ki kes­tää suku­pol­vel­ta toiselle

Yhden mie­hen useam­man vuo­den pro­jek­tik­si hir­si­mök­ki­ään kut­su­van Tar­mo Timo­sen työ alkaa ole­maan jo voi­ton puo­lel­la. Puut pro­jek­tiin Timo­nen on kaa­ta­nut omal­ta ton­til­taan Väli-Olha­vas­ta, mihin kesä­mök­ki­kin val­mis­tut­tu­aan kootaan.

– Nau­lai­sia pui­ta ei voi­nut vie­dä sahal­le niin aloin itse töi­hin, Timo­nen hymyilee.

Hir­si­mök­kiä Timo­nen on työs­tä­nyt useam­man vuo­den ajan sään armoil­la omal­la pihal­la Hau­ki­pu­taan Mar­tin­nie­mes­sä. Hir­siä hän on työs­tä­nyt lamel­li­lai­kal­la. Hir­siä on mah­do­ton­ta hioa mär­ki­nä tai pak­ka­sel­la, mikä on hie­man vii­väs­tyt­tä­nyt projektia.

– Itsel­le kun tekee niin ei onnek­si ole aika­ra­jaa ja työ pysyy kiin­nos­ta­va­na, kun se ei tun­nu pakkopullalta.

Pui­den kaa­ta­mi­sen ja park­kaa­mi­sen eli kuo­ri­mi­sen jäl­keen hir­ret ovat olleet kui­va­mas­sa tapu­lin alla vuo­den ver­ran. Val­miik­si pro­jek­ti on tar­koi­tus saa­da ensi kesä­nä. Siir­toa var­ten hir­ret nume­roi­daan, jon­ka jäl­keen raken­nus pure­taan ja kul­je­te­taan useas­sa osas­sa koh­ti lop­pusi­joi­tus­paik­kaa 40 kilo­met­rin pää­hän. Väli-Olha­vas­sa hir­ret kasa­taan nume­ro­jär­jes­tyk­ses­sä, lisä­tään vil­lat ja lai­te­taan kat­to­huo­vat pai­koil­leen. Vaik­ka hir­si­mök­ki kuvas­taa­kin perin­ne­ra­ken­ta­mis­ta par­hail­laan, päre­kat­toa Timo­nen ei halun­nut mökkiin.

– Onpa­han aina­kin kes­tä­vä. Pel­ti­kat­to ei tul­lut kysy­myk­seen, kos­ka se pitää niin isoa ään­tä. Oma­ko­ti­ta­loon ver­rat­tu­na katol­la tulee ole­maan vähem­män vil­laa, joten se ei eris­tä ään­tä samal­la tavalla.

Ensim­mäi­se­nä kesä­nä puu­ta Timo­nen park­ka­si noin 500 met­riä ja lisää­kin täy­tyi myö­hem­min hakea. Yhteen­sä raken­nuk­seen tulee hie­man vajaat 200 hirt­tä tai lego­pa­lik­kaa, kuten Timo­nen itse kuvai­lee. Timo­sen puo­li­so Maree­na esit­te­lee pah­kais­ta tuki­tolp­paa, joka myös odot­taa vie­lä pää­sy­ään paraa­ti­pai­kal­le sisään­käyn­nin yhteyteen.

– Kyl­lä­hän tämä iso pro­jek­ti on omal­la pihal­la teh­dä, mut­ta voi­si­han sitä aikan­sa huo­nom­min­kin käyt­tää, Maree­na Timo­nen hymyilee.

Pin­ta-alal­taan hir­si­mök­ki tulee ole­maan 27,5 huo­neis­to­ne­liö­tä, jon­ka lisäk­si 5,5 met­riä kor­ke­aan raken­nuk­seen tulee ylä­ker­ta ja par­ve­ke. Raken­nuk­sen sisä­puo­len Timo­nen hioo tai soo­da­pu­hal­taa ja ulko­puo­lel­ta hir­ret laka­taan. Väriä hän ei ole kui­ten­kaan vie­lä valin­nut. Iso­ja ja mon­ta sataa kiloa pai­na­via hir­siä Timo­nen on käsi­tel­lyt trak­to­rin nosturi-kuormaimella.

– Jos pel­käl­lä mies­voi­mal­la täy­tyi­si teh­dä niin puo­li kylää sai­si tul­la tal­koi­siin, Timo­nen nauraa.

Raken­ta­ja toi­voo, että nuo­ret innos­tui­si­vat hir­ren veis­tä­mi­ses­tä, jot­ta pit­kät perin­teet ja perin­ne­tai­dot eivät katoai­si koko­naan. Timo­nen uskoo, että hir­res­tä raken­net­tu kesä­mök­ki tulee kes­tä­mään suku­pol­vel­ta toiselle.

Hir­sien lok­sah­ta­mi­nen sau­mat­to­mas­ti toi­siin­sa ei käy itses­tään, vaan Timo­nen käyt­tää apu­naan tark­kuus­hir­si­va­raa, jol­la hän saa piir­ret­tyä kaik­ki hir­ren muo­dot veis­tä­mis­tä var­ten. Työ­ka­lus­ta hyö­dyl­li­sen tekee sen kak­si vesi­vaa­kaa. Val­mis­tu­van hir­si­mö­kin nimeä kysyt­täes­sä Timo­nen nau­raa ja toteaa;

– Ei sii­tä aina­kaan mitään Tar­mon pesää tule.