Alkukesän koleus, runsaat sateet ja heinäkuun pitkä hellekausi verottivat monin paikoin omenasatoa, kun pölyttäjät eivät kukinta-aikaan olleet aktiivisia. Vaihtelevista sääoloista huolimatta sijainnista ja lajista riippuen odotetaan myös ilahduttavan runsaita omenasatoja – jopa parempia kuin eteläisessä Suomessa.
Jääliläinen eri omenalajeja kasvattava ja kokeileva Sauli Ojalehto on omenanviljelyn expertti. Hän olisi vähän pettynyt, jos omenasato jäisi tänä syksynä alle 500 kilon.
Rantapohja kysyi myös Oulun ja lähiseudun kasviharrastajien Facebook-kanavalla, miltä syksyn satotilanne näyttää. Haukiputaalla perustetussa ryhmässä on jäseniä Rantapohjan alueelta ja lähiseudulta, ja monilla on suunnitelmissa loihtia omenoista erilaisia herkkuja.
Sauli Ojalehto on harrastanut omenapuiden kasvatusta ja uusien lajien oksastamista parikymmentä vuotta. Jäälissä hänen omakotitalon pihapiirissä kasvaa 40 omenapuita ja 190 erilaista lajiketta, joista jokaisessa on oma laminoitu nimilappu.
– Olen tähän mennessä maistanut 175 eri omenapuulajin satoa, ja tälle syksylle on tulossa ensisato viidestä uudesta lajikkeesta.
– Jotkut keräävät vanhoja postimerkkejä, mutta minusta mielenkiintoisinta on keräillä ja kokeilla erilaisia omenalajikkeita. Esimerkiksi Virosta ja Latviasta on peräisin erikoisempia lajeja, jotka voivat menestyä täälläkin, ja Venäjältä löytyy monia hyviä kylmää kestäviä lajikkeita, Ojalehto kertoo.
Viime syksyn omenapuutarhan sato jäi tavanomaista pienemmäksi, noin 250 kiloon. Tänä syksynä Ojalehto olisi pettynyt, jos sato jäisi alle 500 kilon, tosin tarkkaa määrää on vielä vaikea arvioida.
Omenasato kypsyy nyt noin kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin, ja omenat voivat jäädä hieman pienemmiksi. Syynä ovat alkukesän koleus sekä heinäkuun kuivuus ja “tappohelteet”, joita keinokastelu ei pystynyt kompensoimaan.
– Ilmastonmuutos on vaikuttanut siten, että myös aremmat ja harvinaisemmat omenalajit voivat menestyä paremmin pohjoisessa.
Ojalehto pitää pohjoisen oloihin parhaana lajikkeena pirjaa sekä kasvun että maun puolesta. Moni muukin syöntiomena on erinomainen, kun sen nauttii oikeassa kypsyysvaiheessa.
– Tällä viikolla tiistaina söin ensimmäisen pirjan, ja se oli jo lähes kypsä, Ojalehto kertoo.
Lajikkeista riippuen omenat kypsyvät eri tahdilla, ensiksi kesäomenat ja sitten syysomenat. Talviomenat eivät ehdi kypsyä puussa.
Ojalehdolla riittää puuhaa omenoiden parissa tulevina viikkoina ja kuukausina, mutta hän ei koe sitä hankalaksi – päinvastoin.
– Päivässä ei tarvitse kerätä montaa ämpäriä, mutta tietenkin sadosta on oma hommansa tehdä hilloa ja mehua.
Sauli Ojalehto jakaa omenoita ystäville ja sukulaisille sekä myy satoa lähetystyön hyväksi. Ostajakunta on vakiintunut.
– Nyt eläkkeellä on mukavaa harrastaa omenapuita omassa pihapiirissä, joka on täynnä puita ja kasveja, mutta kulkureitit riittävät – perheen pojat ovat jo aikuisia ja eivät enää pelaa jalkapalloa pihalla, Ojalehto kertoo hymyillen.
Alueen kasviharrastajat kertovat: Omenasadossa paljon vaihteluja
Sanna Kämäräinen: Omenasadosta on tulossa määrältään ihan tavallinen, mutta kovin pieniä ovat.
Raija Tikkanen: Ylikiimingissä kolmeen pirjaan on tullut hyvin omenia. Borkovskoje-puu on täynnä omenia. Pirjoissa on omenarupia ja muumiotautia. Teen omenasosetta, kuivaan viipaleina kuivurissa, pakastan viipaleina, annan ystäville osan sadosta ja osa syödään. Saatan vielä tehdä hilloa ja muita säilykkeitä sekä mehustaa satoa mehustamossa.
Katjuska Kauppila: Hyvä omenavuosi!
Tuula Vartiainen: Meillä pirja on aika täynnä omenia. Grenmanissa vähemmän, mutta ihan hyvä sato siitäkin on tulossa. Syödään omenat sellaisenaan, niitä riittää pitkälle talveen.
Taina Seppänen: Tosi hyvin tullut pirja-puuhun omenia. Näytti vielä pari viikkoa sitten, että jäävät aivan pieniksi, mutta nyt ovat kasvaneetkin kosteuden myötä.
Satu Pöhö: Tänä vuonna tulee ihan kivasti omenaa, mutta ikinä eivät ole olleet noin pieniä. Todella paljon myös madon syömiä, mitä yleensä ei ole ollut.
Kirsti Lehtinen: 10 vuotta sitten istutettuun Borkovskoje-puuhun tulee ensimmäisen kerran paljon omenia. Myös nuoremmissa pirjassa ja Normandiassa on hyvin omenaa. Kaikki ovat kesälajikkeita. Syysomenissa ei ollut yhtään kukkaakaan. Talviomenaan Antonovkaan on tulossa yksi omena. Teen ainakin omenasosetta ja ‑piirakkaa.
Katri Meriläinen: Pirja tekee nyt paljon omenoita, viime vuonna ei tullut yhtään. Omenat ovat nyt minulla pieniä ja paljon on myös rupisia.
Mella Partala: Vähemmän ja pienempiä kuin viime vuonna. Parista puusta vain muutamat piirakat.
Viime vuonna tein paljon hilloa ja piirakoita, hilloa ja syöntiomenoita riitti pariin talouteen.
Maija Moilanen: Pirjassa ja ananaskanelissa ei kummassakaan yhtään omenaa, vaikka kumpikin kukki ihan kivasti.
Heidi Soikkeli: Iso sato tulee yhteen puuhun ja toiseen pienempi. Yleensä teen omena-konjakkihilloa, mehua, piirakoita ja omenapaistosta.
Vipi Honkanen: Vuonna 2019 istutetussa pirjassa on todella hyvin omenoita ensimmäistä kertaa. Niin olisi ollut minnassakin, mutta myyrä teki tuhoja. Viime vuonna istutetussa keltakanelissa kasvaa yksi omena.
Mimmi Holappa: Teen omenapiirakoita murotaikinaan.
Sari Saven: Pieni omenapuu Huvitus tekee enemmän omenaa kuin viime vuonna, mutta omenat näyttävät olevan matoisia ja paljon on haljenneita, ei hyvältä näytä. Omenapuu kukki kyllä runsaasti.
Henna Ståhle: Mummolassa omenapuun oksat notkuvat ja hyvän näkösiä omppuja tulollaan! Mummo tekee varmaankin hilloa.
Leena Kokko: Naapurustossa on kolmesta lajista vartettu omenapuu, joka on aiemmin tehnyt vain muutamia omenoita, mutta nyt on tulossa tosi paljon satoa.
Auli Vanhala: Puut ovat aivan täynnä omppuja. Viime syksynä tein uunissa sokeritonta hilloa. Pakastan hillon aina säilyvyyden takia. Kun omppuja on paljon, riittää niitä ja hilloa kavereillekin. Omenapiirakkaa myös tehtailen.
Anna-Maija Miettinen: Vanhemmat omenapuut tekevät joka toinen vuosi ison sadon, meillä on nyt taas runsaan sadon vuosi. Sosetta, hilloa, piirakkaa tehdään!