Syk­syn ome­na­sa­dos­sa yllä­tyk­siä. Jää­li­läi­nen Sau­li Oja­leh­to odot­taa 500 kilon satoa

Alku­ke­sän koleus, run­saat sateet ja hei­nä­kuun pit­kä hel­le­kausi verot­ti­vat monin pai­koin ome­na­sa­toa, kun pölyt­tä­jät eivät kukin­ta-aikaan olleet aktii­vi­sia. Vaih­te­le­vis­ta sää­olois­ta huo­li­mat­ta sijain­nis­ta ja lajis­ta riip­puen odo­te­taan myös ilah­dut­ta­van run­sai­ta ome­na­sa­to­ja – jopa parem­pia kuin ete­läi­ses­sä Suomessa.

Jää­li­läi­nen eri ome­na­la­je­ja kas­vat­ta­va ja kokei­le­va Sau­li Oja­leh­to on ome­nan­vil­je­lyn expert­ti. Hän oli­si vähän pet­ty­nyt, jos ome­na­sa­to jäi­si tänä syk­sy­nä alle 500 kilon.

Ran­ta­poh­ja kysyi myös Oulun ja lähi­seu­dun kas­vi­har­ras­ta­jien Face­book-kana­val­la, mil­tä syk­syn sato­ti­lan­ne näyt­tää. Hau­ki­pu­taal­la perus­te­tus­sa ryh­mäs­sä on jäse­niä Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta ja lähi­seu­dul­ta, ja monil­la on suun­ni­tel­mis­sa loih­tia ome­nois­ta eri­lai­sia herkkuja.

Sau­li Oja­leh­to on har­ras­ta­nut ome­na­pui­den kas­va­tus­ta ja uusien lajien oksas­ta­mis­ta pari­kym­men­tä vuot­ta. Jää­lis­sä hänen oma­ko­ti­ta­lon piha­pii­ris­sä kas­vaa 40 ome­na­pui­ta ja 190 eri­lais­ta laji­ket­ta, jois­ta jokai­ses­sa on oma lami­noi­tu nimilappu.

– Olen tähän men­nes­sä mais­ta­nut 175 eri ome­na­puu­la­jin satoa, ja täl­le syk­syl­le on tulos­sa ensi­sa­to vii­des­tä uudes­ta lajikkeesta.

– Jot­kut kerää­vät van­ho­ja pos­ti­merk­ke­jä, mut­ta minus­ta mie­len­kiin­toi­sin­ta on keräil­lä ja kokeil­la eri­lai­sia ome­na­la­jik­kei­ta. Esi­mer­kik­si Viros­ta ja Lat­vias­ta on peräi­sin eri­koi­sem­pia laje­ja, jot­ka voi­vat menes­tyä tääl­lä­kin, ja Venä­jäl­tä löy­tyy monia hyviä kyl­mää kes­tä­viä lajik­kei­ta, Oja­leh­to kertoo.

Vii­me syk­syn ome­na­puu­tar­han sato jäi tavan­omais­ta pie­nem­mäk­si, noin 250 kiloon. Tänä syk­sy­nä Oja­leh­to oli­si pet­ty­nyt, jos sato jäi­si alle 500 kilon, tosin tark­kaa mää­rää on vie­lä vai­kea arvioida.

Ome­na­sa­to kyp­syy nyt noin kak­si viik­koa tavan­omais­ta myö­hem­min, ja ome­nat voi­vat jää­dä hie­man pie­nem­mik­si. Syy­nä ovat alku­ke­sän koleus sekä hei­nä­kuun kui­vuus ja “tap­po­hel­teet”, joi­ta kei­no­kas­te­lu ei pys­ty­nyt kompensoimaan.

– Ilmas­ton­muu­tos on vai­kut­ta­nut siten, että myös arem­mat ja har­vi­nai­sem­mat ome­na­la­jit voi­vat menes­tyä parem­min pohjoisessa.

Oja­leh­to pitää poh­joi­sen oloi­hin par­haa­na lajik­kee­na pir­jaa sekä kas­vun että maun puo­les­ta. Moni muu­kin syön­tio­me­na on erin­omai­nen, kun sen naut­tii oikeas­sa kypsyysvaiheessa.

– Täl­lä vii­kol­la tiis­tai­na söin ensim­mäi­sen pir­jan, ja se oli jo lähes kyp­sä, Oja­leh­to kertoo.

Lajik­keis­ta riip­puen ome­nat kyp­sy­vät eri tah­dil­la, ensik­si kesä­ome­nat ja sit­ten syy­so­me­nat. Tal­vio­me­nat eivät ehdi kyp­syä puussa.

Oja­leh­dol­la riit­tää puu­haa ome­noi­den paris­sa tule­vi­na viik­koi­na ja kuu­kausi­na, mut­ta hän ei koe sitä han­ka­lak­si – päinvastoin.

– Päi­väs­sä ei tar­vit­se kerä­tä mon­taa ämpä­riä, mut­ta tie­ten­kin sados­ta on oma hom­man­sa teh­dä hil­loa ja mehua.

Sau­li Oja­leh­to jakaa ome­noi­ta ystä­vil­le ja suku­lai­sil­le sekä myy satoa lähe­tys­työn hyväk­si. Osta­ja­kun­ta on vakiintunut.

– Nyt eläk­keel­lä on muka­vaa har­ras­taa ome­na­pui­ta omas­sa piha­pii­ris­sä, joka on täyn­nä pui­ta ja kas­ve­ja, mut­ta kul­ku­rei­tit riit­tä­vät – per­heen pojat ovat jo aikui­sia ja eivät enää pelaa jal­ka­pal­loa pihal­la, Oja­leh­to ker­too hymyillen.

Alu­een kas­vi­har­ras­ta­jat ker­to­vat: Ome­na­sa­dos­sa pal­jon vaihteluja 

San­na Kämä­räi­nen: Ome­na­sa­dos­ta on tulos­sa mää­räl­tään ihan taval­li­nen, mut­ta kovin pie­niä ovat.

Rai­ja Tik­ka­nen: Yli­kii­min­gis­sä kol­meen pir­jaan on tul­lut hyvin ome­nia. Bor­kovs­ko­je-puu on täyn­nä ome­nia. Pir­jois­sa on ome­na­ru­pia ja muu­mio­tau­tia. Teen ome­na­so­set­ta, kui­vaan vii­pa­lei­na kui­vu­ris­sa, pakas­tan vii­pa­lei­na, annan ystä­vil­le osan sados­ta ja osa syö­dään. Saa­tan vie­lä teh­dä hil­loa ja mui­ta säi­lyk­kei­tä sekä mehus­taa satoa mehustamossa.

Kat­jus­ka Kaup­pi­la: Hyvä omenavuosi!

Tuu­la Var­tiai­nen: Meil­lä pir­ja on aika täyn­nä ome­nia. Gren­ma­nis­sa vähem­män, mut­ta ihan hyvä sato sii­tä­kin on tulos­sa. Syö­dään ome­nat sel­lai­se­naan, nii­tä riit­tää pit­käl­le talveen.

Tai­na Sep­pä­nen: Tosi hyvin tul­lut pir­ja-puu­hun ome­nia. Näyt­ti vie­lä pari viik­koa sit­ten, että jää­vät aivan pie­nik­si, mut­ta nyt ovat kas­va­neet­kin kos­teu­den myötä.

Satu Pöhö: Tänä vuon­na tulee ihan kivas­ti ome­naa, mut­ta iki­nä eivät ole olleet noin pie­niä. Todel­la pal­jon myös madon syö­miä, mitä yleen­sä ei ole ollut.

Kirs­ti Leh­ti­nen: 10 vuot­ta sit­ten istu­tet­tuun Bor­kovs­ko­je-puu­hun tulee ensim­mäi­sen ker­ran pal­jon ome­nia. Myös nuo­rem­mis­sa pir­jas­sa ja Nor­man­dias­sa on hyvin ome­naa. Kaik­ki ovat kesä­la­jik­kei­ta. Syy­so­me­nis­sa ei ollut yhtään kuk­kaa­kaan. Tal­vio­me­naan Anto­nov­kaan on tulos­sa yksi ome­na. Teen aina­kin ome­na­so­set­ta ja ‑pii­rak­kaa.

Kat­ri Meri­läi­nen: Pir­ja tekee nyt pal­jon ome­noi­ta, vii­me vuon­na ei tul­lut yhtään. Ome­nat ovat nyt minul­la pie­niä ja pal­jon on myös rupisia.

Mel­la Par­ta­la: Vähem­män ja pie­nem­piä kuin vii­me vuon­na. Paris­ta puus­ta vain muu­ta­mat piirakat.

Vii­me vuon­na tein pal­jon hil­loa ja pii­ra­koi­ta, hil­loa ja syön­tio­me­noi­ta riit­ti pariin talouteen.

Mai­ja Moi­la­nen: Pir­jas­sa ja ana­nas­ka­ne­lis­sa ei kum­mas­sa­kaan yhtään ome­naa, vaik­ka kum­pi­kin kuk­ki ihan kivasti.

Hei­di Soik­ke­li: Iso sato tulee yhteen puu­hun ja toi­seen pie­nem­pi. Yleen­sä teen ome­na-kon­jak­ki­hil­loa, mehua, pii­ra­koi­ta ja omenapaistosta.

Vipi Hon­ka­nen: Vuon­na 2019 istu­te­tus­sa pir­jas­sa on todel­la hyvin ome­noi­ta ensim­mäis­tä ker­taa. Niin oli­si ollut min­nas­sa­kin, mut­ta myy­rä teki tuho­ja. Vii­me vuon­na istu­te­tus­sa kel­ta­ka­ne­lis­sa kas­vaa yksi omena.

Mim­mi Holap­pa: Teen ome­na­pii­ra­koi­ta murotaikinaan.

Sari Saven: Pie­ni ome­na­puu Huvi­tus tekee enem­män ome­naa kuin vii­me vuon­na, mut­ta ome­nat näyt­tä­vät ole­van matoi­sia ja pal­jon on hal­jen­nei­ta, ei hyväl­tä näy­tä. Ome­na­puu kuk­ki kyl­lä runsaasti.

Hen­na Ståh­le: Mum­mo­las­sa ome­na­puun oksat not­ku­vat ja hyvän näkö­siä omp­pu­ja tulol­laan! Mum­mo tekee var­maan­kin hilloa.

Lee­na Kok­ko: Naa­pu­rus­tos­sa on kol­mes­ta lajis­ta var­tet­tu ome­na­puu, joka on aiem­min teh­nyt vain muu­ta­mia ome­noi­ta, mut­ta nyt on tulos­sa tosi pal­jon satoa.

Auli Van­ha­la: Puut ovat aivan täyn­nä omp­pu­ja. Vii­me syk­sy­nä tein uunis­sa soke­ri­ton­ta hil­loa. Pakas­tan hil­lon aina säi­ly­vyy­den takia. Kun omp­pu­ja on pal­jon, riit­tää nii­tä ja hil­loa kave­reil­le­kin. Ome­na­pii­rak­kaa myös tehtailen.

Anna-Mai­ja Miet­ti­nen: Van­hem­mat ome­na­puut teke­vät joka toi­nen vuo­si ison sadon, meil­lä on nyt taas run­saan sadon vuo­si. Soset­ta, hil­loa, pii­rak­kaa tehdään!