Yhtä varmasti kuin elokuun illat ja yöt alkavat joka vuosi pimentyä kohti syksyä, Suomessa käydään keskustelu koulujen kesälomien sijainnista kalenterissa. Olisiko niitä siirrettävä alkamaan myöhemmin vai onko ne ikuisesti naulittu nykyiseen ajankohtaan.
Usein keskustelun aloittaa joku elinkeinoelämän edustajista, mutta nyt tämän uutistilan otti ensi vaiheessa haltuunsa opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz, jonka mukaan koulujen kesälomien aloitusta tulisi siirtää kahdella viikolla eteenpäin. Itse asiassa ministeri tuli asian kanssa julkisuuteen jo keväällä, kun hän kertoi, että opetusministeriössä on aloitettu selvitys kesälomien siirtämisestä.
Yhtä varmasti kuin lomakeskustelu alkaa, tulee esiin myös muutosvastarinta kesälomien ajankohdan siirtämistä vastaan. Sen esittävät todennäköisimmin opettajien ammattijärjestö ja opiskelijajärjestöt.
Myös perustelut lomien siirtämiselle toistuvat vuosi toisensa jälkeen. Suomalaisten kesälomat eivät esimerkiksi ole samassa tahdissa eurooppalaisten lomakausien kanssa. Matkailuala kärsii tulonmenetyksiä, kun Suomessa on pantava paikkoja kiinni juuri silloin, kun Euroopan lomat vasta alkavat.
Koululaisten kesälomien sijainnilla kalenterissa on suuri merkitys sille, miten perheet järjestävät elämänsä. Aivan tuulesta temmattu ajatus ei ole, että koulujen lomat alkavat liian aikaisin, jos asiaa vertaa työssäkäyvien vanhempien lomajaksojen sijoittumiseen. Jos koulujen kesälomien aloitusta siirretään eteenpäin, lienee lukukauden pidentyminen otettava huomioon koululaisten ja opettajien jaksamisen kannalta.
Ilmeisesti koululaisten kesälomien alkaminen kesäkuun alusta on Suomessa ollut käytäntönä jo 1920-luvulta lähtien. Maailma on muuttunut aika lailla sadassa vuodessa. Ehkä asioita onkin jo aika pohtia uudella tavalla ilman jumittumista poteroihin.
Keskustelu koulujen loma-ajoista alkaa uudelleen, kun ministeriön selvitys asiasta valmistuu.