Vuonna 2024 riistanhoitomaksun suoritti noin 302 000 metsästäjää, eli suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2023. Riistanhoitomaksun maksaneiden miesten määrä on viimeisen 15 vuoden aikana ollut laskussa, kun taas riistanhoitomaksun maksaneiden naisten määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2024 noin kymmenesosa riistanhoitomaksun maksaneista oli naisia. Metsällä kävi noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista, eli 196 000 metsästäjää.
_ Riistanhoitomaksun suorittaneet miehet ovat kuitenkin keskimäärin naisia aktiivisempia käymään metsällä. Vuonna 2024 riistanhoitomaksun maksaneista miehistä metsästi kaksi kolmasosaa, mutta naisista vain puolet. Myös iällä on vaikutusta metsästysaktiivisuuteen, vanhemmissa ikäluokissa metsällä käyneiden osuus vähenee, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.
Vuonna 2024 pienriistaa metsästi 157 000 metsästäjää, joille kertyi yhteensä 2,2 miljoonaa pienriistan metsästyspäivää aktiivipyynnissä ja 0,7 miljoonaa päivää loukku- ja ansapyynnissä. Pienriistan metsästäjistä saalista sai vajaat kaksi kolmasosaa.
Saalista saaneiden metsästäjien määrässä mitattuna yleisimmät saalislajit olivat teeri, sinisorsa ja sepelkyyhky. Metsäkanalintuja metsästi lähes 100 000 metsästäjää, ja vesilintuja 61 000. Hirvieläinjahdissa käyneiden metsästäjien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, ja oli noin 120 000. Metsästyspäiviä hirvieläinjahdissa kertyi runsaat 1,6 miljoonaa.
Vuoden 2024 metsäkanalintusaalis oli pienin vuoden 2017 jälkeen. Teeriä saatiin saaliiksi 76 000, metsoja 22 000, pyitä 26 000 ja riekkoja 22 000. Metso- ja teerisaaliit vähenivät erityisesti eteläisessä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Metsäkanalintusaaliin kehitys heijastelee lintukantojen runsautta. Kesän 2024 riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintukannat kääntyivät laskuun.