Lää­kä­riin pää­syn kokei­lu yli 65-vuotiaille

Kan­san­edus­ta­ja Mer­ja Rasin­kan­gas (ps) kir­joit­ti 1.7.25 Ran­ta­poh­jas­sa hal­li­tuk­sen päät­tä­mäs­tä kokei­lus­ta, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on paran­taa ikään­ty­nei­den arkea hel­pot­ta­mal­la lää­kä­riin pää­syä ja hel­pot­taa ter­veys­kes­kus­ten hoi­to­jo­no­ja. Täs­sä ns. valin­nan­va­paus­ko­kei­lus­sa yli 65-vuo­tias voi hakeu­tua ter­veys­kes­kus­vas­taan­o­ton sijaan yksi­tyi­sen yleis­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le vuon­na 2025 kak­si ker­taa ja vuo­si­na 2026–2027 kol­me ker­taa vuodessa.

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lue Poh­de tote­si lausun­nos­saan laki­luon­nok­sen val­mis­te­lu­vai­hees­sa, että perus­ter­vey­den­huol­lon saa­ta­vuus ja kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suus ei tule mer­kit­tä­väs­ti para­ne­maan mää­rä­ai­kai­sel­la, ker­ta­luon­tei­sel­la Kela-kor­vaus­ten rahoi­tuk­sel­la. Lisäk­si lausun­nos­sa todet­tiin, että sen vai­kut­ta­vuu­des­ta ei ole tut­ki­muk­sel­lis­ta näyt­töä eikä mal­li edis­tä hoi­don jat­ku­vuut­ta. Mal­li voi esi­mer­kik­si vaan lisä­tä perus­te­le­ma­ton­ta pai­net­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toon yksi­tyi­sen yleis­lää­kä­rin lähet­teel­lä lisä­ten siel­lä hoi­to­jo­no­ja ja tuot­taa epä­tar­koi­tuk­sen mukais­ta ter­veys­pal­ve­lui­den käyt­töä ja aiheut­taa jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon suun­tau­tu­vaa häiriökysyntää.

Valin­nan­va­paus­ko­kei­lu hei­ken­tää mer­kit­tä­väs­ti kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suut­ta saa­da ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­ta, sil­lä pää­osin yksi­tyis­ten suur­pal­ve­lu­yri­tys­ten tuot­ta­mia ter­veys­pal­ve­lui­ta on saa­ta­vil­la vain suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Oulus­sa. Ter­veys­kes­kus­asia­kas­mak­sun suu­rui­sen käyn­ti­mak­sun lisäk­si asiak­kaan mak­set­ta­vak­si jää laboratorio‑, kuvan­ta­mi­sen ja mui­den tar­vit­ta­vien tut­ki­mus­ten mak­sut, jot­ka ovat huo­mat­ta­via mah­dol­li­ses­ti koro­tet­tu­jen Kela-kor­vaus­ten jäl­keen­kin. Har­val­la elä­ke­läi­sel­lä on nii­hin varaa.

Hal­li­tus on varan­nut kokei­luun 335 mil­joo­naa euroa vuo­den 2027 lop­puun. Tuol­la sum­mal­la hyvin­voin­tia­lu­eet oli­si­vat vah­vis­ta­neet mer­kit­tä­väs­ti perus­ta­son sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja, joil­la oli­si paran­net­tu koko väes­tön hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä. Hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen tavoit­tee­na oli yhte­näis­tää sir­pa­leis­ta, moni­ka­na­vai­ses­ti rahoi­tet­tua sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää. Suu­ri vaa­ra on, että kokei­lu tekee pal­ve­luis­tam­me vaan entis­tä mut­kik­kaam­pia ja tehot­to­mia. Hyvin­voin­tia tuke­vat sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut ovat por­taa­ton koko­nai­suus, jos­sa asiakas/potilas saa tar­vit­se­man­sa pal­ve­lun ja hoi­don. Myös yksi­tyi­sil­lä pal­ve­luil­la on sii­nä osan­sa, mut­ta ei tämän kokei­lun muo­dos­sa. Toi­voa sopii, että kokei­lun vai­kut­ta­vuu­des­ta saa­daan kat­ta­vaa, tut­ki­muk­sel­lis­ta tietoa.

Anne­li Näppä

Alue­val­tuu­tet­tu, Pohde