- Kalevan suvun vaakuna. Vaakunaselitys: Vihreällä kilvellä kanto, yläpuolella kuokka sekä alennettu aaltokoroinen tyviö, kaikki hopeaa. Pistokypärä. Kypäränpeite: Vihreä, vuoripuoli hopeaa. Lakipunos: Hopeaa ja vihreää. Kypärän koriste: Hopeiset peuransarvet, joiden välissä kolme vihreää kasvavaa tähkää. Suunnittelija: Kari Levelä 2023.
- Kalevan suvun keskeiset tapahtumat koottiin aikajanalle vaakunan suunnittelua varten.
- Elsa ja Olavi Kaleva on haudattu Yli-Iihin Tannilan hautausmaahan. Kuvat: Kalevan suvun perhealbumi
- Elsa ja Olavi Kaleva vihittiin 6.11.1955.
Vuonna 2022 Hanne Rosenlund (os. Kaleva) sukulaisineen sai idean, joka lähti itämään koko suvun yhteisistä hetkistä ja vahvoista siteistä omiin juuriin. Ajatus sukuvaakunasta ei ollut vain koristeellinen tai historiallinen kunnianosoitus, se oli ennen kaikkea yhteinen symboli tiiviin suvun jäsenille.
– Sanotaan, että sukulaisuus on sanatonta yhteyttä. Meidän suvussamme se taitaa kyllä pikemminkin olla sitä, että puhumme innostuneesti, usein päällekkäin ja kovaan ääneen kun kokoonnumme yhteen. Sukuvaakunaprosessi on vahvistanut yhteenkuuluvuuttamme ja kiinnostustamme juuriimme, hankkeen yhdyshenkilönä toiminut Rosenlund kertoo.
Vaakuna on kunnianosoitus Hannen isovanhemmille, Elsalle ja Olaville, jotka rakensivat kotinsa Siuruanjoen rannalle ja loivat perustan perheen yhteiselle elämälle.
– Vaakuna on lupaus siitä, että heidän elämässään tärkeät asiat ja arvot jatkuvat myös tulevien sukupolvien elämässä, Hanne Rosenlund, Elsan ja Olavin lapsenlapsi sanoo.
Hänen mukaansa nyt tehty vaakuna ei ole vain menneisyyden muistomerkki vaan se on elävä, pysyvä merkki, joka yhdistää Elsan ja Olavin jälkeläiset nyt ja aina.
– Elämä jatkuu toisten poistuessa historiaan ja uuden sukupolven syntyessä, näin meistä muodostuu katkeamaton ketju, Rosenlund kiteyttää.
Vaakunaan valitut elementit kertovat Kaleva-suvun tarinaa monella tasolla. Kaleva on myyttinen hahmo itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa. Kaleva tunnettiin muinaisena jättiläisenä, mutta myös kuninkaana. Suullisessa runoudessa Kaleva on liittynyt monenlaisiin myyttisiin mielikuviin ja suoranaiseen kulttiin viittaavat vanhat käsitykset Kalevankuusesta (pyhä kuusi) ja Kalevan puusta (pyhä puu).
– Halusimme, että vaakunassa näkyisi tämä puu yhtenä elementtinä, Rosenlund kertoo.
Kantaäidin eli Elsan mukana perheeseen on tullut poroja ja poromerkki. Vanhan tavan mukaisesti poromerkki on periytynyt suvussa vanhimmalle pojalle.
– Suvussamme poromerkki periytyi perinteen mukaisesti Elsan isältä Väinö Kyrönniemeltä vanhimmalle pojalle eli Elsan ja Olavin esikoispojalle Reinolle. Pikkuhiljaa poroja ja poromerkkejä on hankittu sitten lisää suvun jäsenille.
Osa pojista hoitaa poroja vielä tänäkin päivänä ja tästä harrastuksesta sekä rakkaudesta lajiin kertoo varmasti myös hiljattain keväällä 2025 voitettu porokuninkuus. Niinpä toivoimme, että vaakunassa näkyisi tämä poroteema jylhinä sarvielementteinä.
Kalevan suvun tila sijaitsee Yli-Iissä Tannilan kylässä. Tila on ollut maanviljely- ja metsätila.
– Elsa ja Olavi olivat hyvin perhekeskeisiä ja viihtyivät hyvin kotona. Heillä oli maitokarjatila, ja tästä syystä toivoimme, että vaakunakilvessä olisi puu juurineen, mikä symboloi juurikin tuota perhekeskeisyyttä.
Elsalla ja Olavilla on yhteensä yhdeksän lasta, joilla on ollut ja on yhä poikkeuksellisen vahva yhteys ja sisaruussuhde. Tätä yhteyttä vaakunassa symboloivat puun juuret, joita on yhteensä yhdeksän.
Joki puolestaan valikoitui yhdeksi vaakunan elementeistä siitä syystä, että tila on Siuruanjoen rannalla.
– Elsa ja Olavi rakensivat ensimmäisen talonsa vuosina 1955–1957 jokinäkymällä, ja myöhemmin 1993–1995 eläkepäiviään varten he rakensivat samaan pihapiiriin uuden talon, joka sai nimekseen Koski-Kujala. Vesiteema oli tärkeä elementti vaakunaan myös siksi, että Olavi työskenteli aikanaan myös vesivoimalaitoksilla.
Elsa hoiti karjaa ja kotia, hän leipoi viikoittain leipää ja usein antoi sitä myös sukulaisille ja tutuillekin. Ihan viimeisiin elinpäiviin saakka hän leipoi leivinuunissaan maailman parhaita rieskoja koko suvulle.
– Tyttäret ovat jatkaneet tätä leipomisperinnettä Elsan kuoleman jälkeen. Vaakunan tähkät symboloivat perhekeskeisyyttä ja leivän tekoa.
Olavi työskenteli maanviljelytyön ohella myös kirves- ja rakennusmiehenä.
– Työpäivät olivat pitkiä sillä ihan alussa heillä ei ollut autoakaan ja hän kulki työmaille pyörällä, etäisyydet olivat pitkiä. Vaakunakilven kanto- ja siinä oleva kirveen lovi kuvastaa tätä kantaisä Olavin sinnikästä asennetta ja työtä.
Hanne Rosenlund kertoo, että hanke oli koko suvun yhteinen ponnistus.
– Haluan lähettää erityiskiitokseni isälleni Reinolle, tädeilleni Merville, Marja-Siskolle ja Mirjalle sekä sedälleni Heikille siitä, että he jaksoivat käydä pitkiä puhelinkeskusteluja, auttaa ideoinnissa ja tuoda tärkeitä havaintoja esiin tämän prosessin aikana. Iso kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Elsan ja Olavin yhdeksälle lapselle, siitä että jokainen suhtautui positiivisesti vaakunan hankintaprosessiin.
Sukuvaakunan synty – ajatuksesta valmiiksi vaakunaksi
Kalevan sukuvaakunan suunnittelu alkoi 19. lokakuuta 2022, kun Hanne Rosenlund otti yhteyttä helsinkiläiseen heraldikko Kari Levelään. Alustavien keskustelujen jälkeen 20. lokakuuta lähetettiin tarkat tiedot Kaleva-suvun historiasta ja toiveista vaakunan elementeiksi.
Suunnittelutyö käynnistyi 25. lokakuuta kestäen muutaman viikon ajan. Ensimmäinen vaakunavedos saapui 8. marraskuuta, ja siihen tehtiin muutosehdotuksia. 4. marraskuuta saapui toinen vedos, johon myös esitettiin muutoksia.
Vuoden 2022 marraskuun lopussa selvisi, että toinen vedos ei täyttänyt heraldisia sääntöjä. Kolmas vedos lähetettiin, ja 29. marraskuuta kypäräkoriste suunniteltiin uudelleen ja väritys muutettiin heraldisesti oikeaksi, väreiksi valittiin vihreä ja hopea. Vaakuna kävi ennakkotarkastuksessa, jolloin tuli myönteinen ennakkotieto rekisteröintikelpoisuudesta.
Vaakuna valmistui 3. joulukuuta 2022. Rekisteröintihakemus lähetettiin Suomen Heraldiselle Seuralle toukokuussa 2023, ja 18. kesäkuuta vaakuna rekisteröitiin virallisesti. Rekisteröintimaksu suoritettiin heinäkuun alussa 2023.
Helmikuussa 2025 selvisi, että vaakunadiplomi oli kadonnut postissa, tästä seurasi yhteydenotto Heinz Stürmeriin, joka toimi Suomen Heraldisen Seuran puheenjohtajana vuonna 2023, ja hän lupasi kirjoittaa uuden diplomin.
Toukokuussa 2025 uusi diplomi saapui postissa, ja näin monivaiheinen, lähes kolmen vuoden mittainen projekti saatiin päätökseen.
Vaakunan numero on 2212, ja sen nimi on Reino Kaleva vanhimman elossa olevan, Kalevan nimeä kantavan suvun jäsenen mukaan. Vaakunan käyttöoikeus on Olavi Kalevan (s.13.05.1929) ja hänen puolisonsa Anja Elsa (kutsumanimi Elsa) Kalevan (s.02.02.1935) lapsilla ja heidän jälkeläisillään.