Kolum­ni: Suo­men raja­naa­pu­reis­ta his­to­rian valossa

Viro on meren­ta­kai­nen raja­naa­pu­ri, johon pää­see lai­val­la muu­ta­mas­sa tun­nis­sa. Se on ainoa val­tio, jon­ka kie­li muis­tut­taa suo­mea, kos­ka siel­lä asuu hei­mo­kan­sam­me. Yhteis­tä his­to­ri­aa oli men­nei­syy­des­sä pal­jon. Kan­sal­li­suusaa­te nousi 1800-luvul­la ja 1910-luvul­la ja se joh­ti molem­mat kan­sat vapaus­so­taan ja itse­näi­syy­teen, siten pois Venä­jän vallasta.

Myö­hem­min toi­sen maa­il­man­so­dan aikaan Viro jou­tui Neu­vos­to­lii­ton val­taan, jos­ta se vapau­tui ilman sotaa vuon­na 1990, mis­sä vai­hees­sa Suo­mi oli hyvä­nä taus­ta­tu­ke­na. Viro liit­tyi pian Natoon ja antoi mal­lia Suomelle.

Virol­la on ollut pal­jon kult­tuu­ri­vaih­toa Suo­men kanssa.Varsinkin sen kir­jal­li­suut­ta ja musiik­kia on Suo­mes­sa kor­kea­ta­soi­si­na hyvin arvos­tet­tu. Kes­kieu­roop­pa­lai­sia vai­ku­tuk­sia on vie­lä­kin pal­jon Viron mai­se­mas­sa muis­to­na enti­sil­tä ajoil­ta, mut­ta sitä kaik­ki suo­ma­lai­set eivät osaa pan­na sitä mer­kil­le, jos he eivät tun­ne riit­tä­väs­ti his­to­ri­aa ja kun luon­to on suun­nil­leen samanlaista.

Suo­ma­lais­ten mat­kai­lu Viroon on ollut vil­kas­ta, kos­ka siel­lä on hyviä loma­koh­tei­ta ja tut­ta­val­lis­ta väkeä. Moni toi­voo, että sin­ne pää­si­si sil­taa tai tun­ne­lia pit­kin ja sen läpi nopeas­ti etelään.

Ruot­si­kin on ete­lä­suo­ma­lai­sil­le meren­ta­kai­nen val­tio, mut­ta poh­joi­ses­sa joki on erot­ta­mas­sa. Maam­me sai Ruot­sin toi­mes­ta kris­ti­nus­kon ja län­si­mai­sen sivis­tyk­sen, mis­tä olem­me olleet kii­tol­li­sia, kui­ten­kin jou­tuen samal­la sen val­ta­kun­taan 1100–1300-luvuilla.

Ruot­sis­ta tuli väes­töä Suo­men­lah­den ja Poh­jan­lah­den ran­ni­kol­le sekä Ahve­nan­maal­le, mis­tä joh­tuen Suo­mi on kak­si­kie­li­nen val­tio. Lai­va­lii­ken­ne Ruot­sin­kin kans­sa on har­vi­nai­sen vilkasta.

Aluk­si ruot­si oli Suo­men viral­li­se­na ja hal­lin­non kie­le­nä aina vuo­teen 1863 asti. Maa­tam­me pyrit­tiin ruot­sa­lais­tut­ta­maan, mikä onnis­tui osak­si kol­men ylim­män sää­dyn (aate­lis­ton, papis­ton ja por­va­ris­ton) osal­ta. Ruot­sin val­lan aika­na Suo­meen perus­tet­tiin ensim­mäi­set yli 30 kau­pun­kia. Tur­ku oli hal­lin­nol­li­se­na kes­kuk­se­na, jos­sa asui­vat val­lan­pi­tä­jät ja sin­ne perus­tet­tiin yli­opis­to vuon­na 1640.

Kie­li­asioi­den vuok­si ei ole kui­ten­kaan tul­lut kes­ki­näi­siä sotia. Monis­sa muis­sa asiois­sa, kuten ruu­as­sa, käsi­töis­sä ja musii­kis­sa on todet­tu nyky­ään ole­van ruot­sa­lai­nen alku­pe­rä, vaik­ka nyt nii­tä on pidet­ty supi­suo­ma­lai­si­na. Suo­ma­lai­sil­la ja ruot­sa­lai­sil­la on nyt har­vi­nai­sen pal­jon yhteis­toi­min­taa mut­ta myös kes­ki­näis­tä kil­pai­lua, tun­ne­tus­ti ylei­sur­hei­lus­sa. Lai­va­ris­tei­lyt Ruot­siin olleet jopa maailmankuuluja.

Ruot­sa­lai­sil­la oli ennen val­ta­pyr­ki­myk­siä Kes­ki-Euroo­pan suun­taan, mis­tä syys­tä suo­ma­lai­set­kin tais­te­li­vat usein Euroo­pan sota­ken­til­lä, mut­ta kuu­lui­sat hak­ka­pe­liit­tam­me hak­kaa­mi­set siel­lä jäi­vät ruot­sa­lais­ten “piik­kiin”.

Jot­kut suo­ma­lai­set sano­vat, että Ruot­si on vie­lä­kin luok­kayh­teis­kun­ta, mitä en ole itse huo­mioi­nut. Ruot­sa­lai­set ovat hyvin ystä­väl­li­siä aina­kin suo­ma­lai­sil­le. Hei­dän kek­se­liäi­syy­ten­sä on ver­taan­sa vail­la, mitä Nobel-pal­kin­non perus­ta­mi­nen­kin osoit­taa. Nyt euro­vii­su­jen­kin aika­na he oli­vat kek­si­neet sau­na-aiheen, jol­le suo­ma­lai­set­kin anta­vat var­maan pal­jon kannatusta.

Venä­jä val­ta­si Suo­men vuon­na 1808 ja yrit­ti myös tun­keu­tua Ruot­siin, mut­ta se yri­tys epä­on­nis­tui. Venä­jän kei­sa­ri Alek­san­te­ri I lepyt­ti suo­ma­lai­sia anta­mal­la Suo­mel­le parem­man ase­man kuin mitä maal­lam­me oli ollut Ruot­sin yhtey­des­sä, kuten itse­hal­lin­non eli auto­no­mian vuon­na 1809. Suo­men pää­kau­pun­gik­si muu­tet­tiin Hel­sin­ki, joka oli lähem­pä­nä Venä­jän pää­kau­pun­kia Pie­ta­ria ja jos­sa asui­vat sit­ten kei­sa­rin edus­ta­jat eli ken­raa­li­ku­ver­nöö­rit. Sin­ne siir­ret­tiin myös yli­opis­to ja perus­tet­tiin monet val­tiol­li­set ja hen­kis­tä sivis­tys­tä edis­tä­vät lai­tok­set. Yhteis­tä maa­ra­jaa oli ja on yli 1300 kilometriä.

Auto­no­mian ajan alku­puo­li oli mones­ta syys­tä suo­ma­lai­sil­le mie­lui­nen: talous­e­lä­mä kehit­tyi, saa­tiin oma raha (mark­ka) ja lii­ken­ne vil­kas­tui kehit­tyi: noin 10 uut­ta kau­pun­kia perus­tet­tiin. Venä­jän vai­ku­tus näkyy pysy­väs­ti rau­ta­teis­sä, jois­sa on venä­läi­nen raideleveys.

Kan­sal­li­suusaa­te nousi Suo­mes­sa var­sin­kin kor­keal­le 1860-luvul­la. Venä­jän kei­sa­rit tuki­vat sitä­kin nousua, sil­lä se samal­la vähen­si Ruot­sin jät­tä­mää vai­ku­tus­ta. Kii­tok­sek­si kei­sa­ri Alek­san­te­ri II:n kuva­pat­sas on saa­nut jää­dä pai­koil­leen, mitä län­si­mai­set vie­rai­li­jat usein ihmettelevät.

Suo­mes­sa syn­tyi jo 1800-luvun alus­sa pal­jon käy­tet­ty isku­lause: ”Ruot­sa­lai­sia emme ole, venä­läi­sik­si emme tah­do tul­la, olkaam­me siis suo­ma­lai­sia”. Vuo­si­sa­dan lopus­sa alkoi­vat venä­läis­ten sor­to­kau­det, jot­ka joh­ti­vat Suo­men itse­näi­syys­ju­lis­tuk­seen vuon­na 1917 ja sitä seu­ran­nee­seen vapaussotaan.

Venä­jä muut­tui nimel­tään kom­mu­nis­tien hal­lit­se­mak­si Neu­vos­to­lii­tok­si, joka vuon­na 1939 pyr­ki tal­vi­so­das­sa val­taa­maan Suo­men takai­sin, ja sai­kin itä­ra­jaa siir­ret­tyä. Se joh­ti kak­si vuot­ta myö­hem­min Suo­men hyök­käyk­seen Venä­jän puo­lel­le. Lopul­ta Venä­jä voit­ti ja rau­han­te­ko oli hyvin kat­ke­ra Suomelle.

Vuon­na 1947 sol­mit­tiin ystä­vyys-ja avun­an­to­so­pi­mus, jon­ka jäl­keen mait­tem­me välil­lä val­lit­si viral­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen hyvä aika. Suo­mes­sa uskot­tiin ylei­ses­ti, että rau­han­omai­nen rin­nak­kai­se­lo jat­kuu. Neu­vos­toai­ka päät­tyi vuon­na 1990, mut­ta se ei olo­ja eikä rajo­ja muuttanut.

Kun Venä­jä hyök­kä­si Ukrai­naan vuon­na 2022, kävi pian sel­väk­si, että Suo­mi­kin on vaa­ras­sa ja liit­tyi Naton jäse­nek­si. Nyt välim­me ovat kiris­ty­neet ja raja sul­je­taan aidal­la kokonaan.

Nor­ja on Jää­me­ren reu­nal­la ole­va poh­joi­nen naa­pu­ri, nato­val­tio jo var­hain, nyky­ään vau­ras öljy­val­tio. Sen kau­niin kan­sal­lis­lau­lun sävel­tä lau­le­taan Suo­mes­sa myös toi­sil­la sanoilla.

Suo­men itse­näi­syy­den alku­vai­heis­sa väle­jäm­me kiris­ti Pet­sa­mon kysy­mys, sil­lä Nor­ja suh­tau­tui viha­mie­li­ses­ti Suo­men haluun saa­da Pet­sa­mon alue Venä­jäl­tä, kos­ka se piti Suo­mea Venä­jää Jää­me­ren kalas­tuk­ses­sa vaa­ral­li­sem­pa­na kil­pai­li­ja­na kuin Venä­jää. Pian välit kui­ten­kin läm­pe­ni­vät ja suo­ma­lai­sia­kin muut­ti Pet­sa­moon, kuten oli tapah­tu­nut aikai­sem­min katovuosina.

Suo­ma­lais­ten ja nor­ja­lais­ten epä­vi­ral­li­sis­sa kes­kus­te­luis­sa ilme­ni vie­lä 1900-luvul­la se, että me molem­mat olem­me olleet Ruot­sin ns. pik­ku­vel­jiä. Kil­paur­hei­lun alal­la vii­me aikoi­na me suo­ma­lai­set olem­me kateel­li­si­na seu­ran­neet ja ihme­tel­leet nor­ja­lais­ten parem­paa menes­tys­tä, vaik­ka hei­dän väki­lu­kun­sa on pienempi.

Nor­jaan on vii­me aikoi­na men­ty Suo­mes­ta ihai­le­maan kor­kei­ta tun­tu­rei­ta ja eri­kois­ta Jää­mer­ta, jol­loin samal­la on näh­ty Poh­jois-Nor­jan kau­nii­ta kau­pun­ke­ja. Poh­jois­nor­ja­lai­set ovat tul­leet kesäi­sin Suo­meen läm­pi­män veden ja peh­meän hie­kan houkuttelemina.

Nor­ja on vuo­si­sa­to­ja sulan jää­me­ren takia ollut kalas­ta­jien suo­sios­sa ja myös hou­ku­tel­lut maa­han­sa suo­ma­lai­sia pysy­väk­si väes­tök­si sato­jen vuo­sien ajan. Niin­pä Poh­jois-Nor­jas­sa näkee vie­lä­kin pal­jon suo­ma­lai­sia pai­kan­ni­miä, joi­ta on vähän myös muis­sa naapurimaissa.

On pai­kal­laan sanoa jotain myös Skan­di­na­vian alku­pe­räis­kan­sas­ta saa­me­lai­sis­ta, joi­ta asuu vie­lä­kin sup­peil­la alueil­la poh­joi­ses­sa Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa sekä Venä­jäl­lä. Saa­me­lai­sil­la on pal­jon rajo­jen yli ulot­tu­vaa yhteis­toi­min­taa ja he pyr­ki­vät var­je­le­maan enti­siä etuoi­keuk­si­aan ja paran­ta­maan ase­maan­sa, mitä val­ta­väes­töt eivät tar­peek­si ymmär­rä. Saa­me­lai­sil­la on kuu­lui­sa joi­ku­lau­lu­jen perin­ne, myös yhtei­nen kansallislaulu.

Lisäk­si vähem­mis­töil­lä naa­pu­ri­mais­sa ja meil­lä­kin on viral­li­si­na kie­li­nä nii­den omat kie­let, kuten meän­kie­li Tornionjokilaaksossa.

Suo­men tele­vi­sios­sa on raja­naa­pu­reis­ta on pal­jon uuti­sia, joi­ta itse kat­son mie­lel­lä­ni. Saa­men­kie­li­sis­tä uuti­sis­ta näkyy myös Poh­jois-Nor­jan ja Ruot­sin ja jopa Oulun sää­ti­lat, sil­lä saa­me­lai­sa­lue Skan­di­na­vias­sa ulot­tuu kau­em­mak­si ete­lään kuin Suo­mes­sa. Naa­pu­rei­den­han, myös naa­pu­ri­val­tioi­den, tuli­si olla hyvis­sä väleissä.

Mart­ti Asunmaa