Hiki pin­taan ulkona!

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la riit­tää kesäl­lä­kin usei­ta eri laje­ja har­ras­tet­ta­vak­si ulko­na maksutta

Kesä on saa­pu­nut myös Ran­ta­poh­jan­kin levey­sas­teil­le ja monet suun­taa­vat liik­ku­maan ulos. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la on moni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia, eivät­kä ne mak­sa mitään.

Kel­lon Vir­pi­nie­men maas­to­rei­teil­lä pyö­räil­les­sä voi vali­ta itsel­leen sopi­van mit­tai­sia reit­te­jä kul­jet­ta­vak­si ja kart­ta­so­vel­lus­ta muka­na pitäes­sä voi tut­kail­la hel­pos­ti myös uusia rei­tis­tö­jä. Kaa­sa­ri Oy:n ja Bike & Fixin yrit­tä­jä Mar­kus Luk­ka­ri­la tun­tee Anna­lan­kan­kaan ja Vir­pi­nie­men maas­tot hyvin ja hän muis­tut­ti, että maas­toon pyö­räi­le­mään läh­ties­sä oli­si hyvä pukea väri­käs­tä vaa­tet­ta pääl­le, tar­kis­taa ennen läh­töä jar­rut, ket­jun kun­to, ren­gas­pai­neet, satu­la ja ohjaus­tan­ko sekä ottaa mukaan tar­peek­si juo­mis­ta ja jotain pur­ta­vaa nälän yllättäessä.

Vir­pi­nie­men ja Anna­lan­kan­kaan suun­taan on Luk­ka­ri­lan mukaan help­po läh­teä esi­mer­kik­si mustaniementieltä.

– Luon­nol­li­ses­ti myös kypä­rä kuu­luu olen­nai­siin varus­tei­siin ja mukaan kan­nat­taa ottaa pump­pu, paik­ka­ra­sia, ren­gas­työ­ka­lut, sisä­ku­mi, ensia­pu­pak­kaus ja työ­ka­lusar­ja, joka sisäl­tää ket­ju­työ­ka­lun ja ket­ju­liit­ti­men. Yksin ajaes­sa kan­nat­taa myös jakaa oma sijain­ti lähei­sel­le, Luk­ka­ri­la kertoi.

Hau­ki­pu­taal­la Län­si­tuu­len uudel­la kun­to­sa­lil­la on riit­tä­nyt käyt­tä­jiä. Ulko­kun­to­sa­lil­la pys­tyy teke­mään lait­tei­den avul­la moni­puo­li­sen koko kro­pan tree­nin vaik­ka käve­ly­len­kin yhtey­des­sä. Lii­kun­ta-alu­een perus­pa­ran­nus val­mis­tui vii­me syk­sy­nä ja teke­mis­tä löy­tyy koko per­heel­le tai isom­mal­le­kin poru­kal­le. Iis­sä toi­mi­van tree­nis­tu­dio Kun­nos­ta­mon yrit­tä­jä Anu Suo­tu­la-Tep­po ker­too­kin, että ulko­kun­to­sa­lin voi ottaa hel­pos­ti ohjel­maan käve­ly- tai juok­su­len­kin yhteyteen.

Tik­ka­mäen kun­to­por­tais­sa ja ulko­kun­to­sa­lil­la Iis­sä kun­non kohot­ta­mi­nen on taat­tua. Kun­to­por­tai­ta löy­tyy perä­ti kol­met, jois­ta kak­si ovat loi­vem­pia ja yksi on jyr­kem­pi. Jokai­sen kun­to­por­taat lael­ta löy­tyy myös hel­mi­tau­lu, johon omat kier­rok­set on help­po mer­ka­ta. Suo­tu­la-Tep­po ker­toi vink­ke­jä, miten aloit­taa liik­ku­mi­nen kun­to­por­tais­sa ja miten lisä­tä kuormitusta.

– Ensin pitäi­si tun­tea oma krop­pa, mitä se jak­saa ja kes­tää­kö pol­vet ja muut nive­let. Aloit­ta­mi­nen kan­nat­taa teh­dä rau­hal­li­ses­ti itse­ään kuun­nel­len. Naa­pu­rin ohjel­man peräs­sä pysy­mi­nen tai kave­rin nousu­jen mää­rää ei kan­na­ta seu­ra­ta. Kes­kit­tyy vain omaan suo­ri­tuk­seen, Suo­tu­la-Tep­po hymyili.

Tik­ka­mäen kun­to­por­tai­den reu­nat on mer­kat­tu eri värein, jot­ta reu­nat on hel­pom­pi erot­taa eikä jalat mene sol­muun por­tai­den vilis­tes­sä sil­mis­sä. Jos kun­to­por­ras­har­joit­te­lu on aivan uut­ta, Suo­tu­la-Tep­po suo­sit­te­lee otta­maan sen kun­toi­luoh­jel­maan mukaan ensin ker­ran vii­kos­sa tai kah­des­sa, jot­ta krop­pa ker­ke­ää tot­tu­maan uuden­lai­seen rasitukseen.

– Mones­ti into on kovem­pi kuin kro­pan vas­taan­ot­to­ky­ky ja sil­loin voi tul­la haa­ve­rei­ta, Suo­tu­la-Tep­po lisäsi.

Kun­to­por­tais­sa liik­ku­mi­sen voi aloit­taa aluk­si kävel­len ja tah­tia voi kiris­tää kun­non kohe­tes­sa. Suo­tu­la-Tep­po muis­tut­ti, että tah­din ei tar­vit­se olla Eri­kois­jouk­ko­jen tasol­la ja välil­lä on suo­si­tel­ta­vaa huo­kais­ta ja rau­hoit­taa hen­gi­tys­tä. Varus­teis­ta kes­kus­tel­les­sa Suo­tu­la-Tep­po tote­si, että kun­to­por­tais­sa nais­ten oli­si hyvä käyt­tää tar­peek­si tuke­via urheiluliivejä.

– Por­tai­siin ei kan­na­ta tul­la myös­kään huo­noil­la ken­gil­lä, vaan luot­to­ken­gät jal­kaan. Mukaan sit­ten vain aurin­ko­ras­vaa, hyt­tys­myrk­kyä ja tar­peek­si juo­mis­ta. Suo­mes­sa ei olla niin totut­tu läm­mös­sä tree­naa­mi­seen, joten eten­kin aurin­koi­sel­la ja kuu­mal­la kelil­lä nes­tey­tyk­ses­tä huo­leh­ti­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, Suo­tu­la-Tep­po kertoi.

Kun­to­por­taat ja ulko­kun­to­sa­li löy­tyy myös Kii­min­ki­puis­ton urhei­lua­lu­eel­ta ja Iis­sä toi­set kun­to­por­taat löy­ty­vät Liesharjusta.

Kun käve­ly ja hölk­kää­mi­nen on por­tais­sa hal­lus­sa, har­joi­tus­ta voi höys­tä­mään otta­mal­la mukaan eri­lai­sia vari­aa­tioi­ta kul­ke­mi­ses­ta. Por­tais­sa voi liik­kua tasa­hy­pyin, yhden jalan hypyin, loik­kien sivuil­le, vuo­ro­tel­len toi­nen kyl­ki edel­lä, teke­mäl­lä askel­kyyk­ky­jä, kar­hu­kä­vel­len tai mil­lä tahan­sa muul­la ete­ne­mis­tyy­lil­lä, kun­han muis­taa, ettei nil­kat vään­ny. Yläk­rop­paa­kin saa tree­nat­tua samal­la teh­den tois­to­jen välis­sä esi­mer­kik­si pun­ner­ruk­sia. Suo­tu­la-Tep­po tote­si­kin, että kun­to­por­ra­stree­ni sopii niin alku­läm­mit­te­lyyn kuin lop­pu­ru­tis­tuk­sek­si len­kin jälkeen.

– Kun­to­por­ra­stree­ni paran­taa eri­tyi­ses­ti hapen­ot­to­ky­kyä ja hien sii­nä saa ehdot­to­mas­ti pin­taan. Tik­ka­mäes­sä on kyl­lä puit­teet nyt kun­nos­sa, kun tääl­lä on valot­kin ja tääl­lä voi tree­na­ta koko per­heen kans­sa. Lopuk­si voi pais­tel­la vaik­ka mak­ka­rat tuli­pai­kal­la, Suo­tu­la-Tep­po naurahti.

Fris­bee­gol­fra­to­ja löy­tyy pit­kin Ran­ta­poh­jan aluet­ta. Lyhyem­piä 9‑väyläisiä rato­ja on muun muas­sa Yli-Iis­sä, Hau­ki­pu­taal­la ja Jää­lis­sä. Vir­pi­nie­mes­tä löy­tyy 18-väy­läi­nen rata ja Kii­min­gin Hon­ki­maal­la väy­liä on perä­ti 21.

Kel­los­ta kotoi­sin ole­va lajin pit­kän lin­jan har­ras­ta­ja ja tänä­kin vuon­na Euro­pean Ama­teur Ope­nis­sa kisaa­va Toni Sipo­la ker­toi lajis­sa pää­se­vän hel­pos­ti alkuun. Lajis­sa kehit­ty­mi­nen vaa­tii mui­den lajien tapaan pal­jon pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja toistoja.

–Alkuun pää­see hyvin hank­ki­mal­la esi­mer­kik­si aloi­tus­pak­kauk­sen, jos­sa on kol­me aloit­te­li­jays­tä­väl­lis­tä kiek­koa, Sipo­la kertoi.

Sipo­la jat­koi, että radoil­le saa men­nä sil­loin kuin se itsel­le sopii, eikä rato­ja voi eikä tar­vit­se vara­ta omaan käyt­töön. Oulun alu­eel­la kaik­ki radat ovat ilmai­sia, pait­si Pik­ka­ra­lan rata, jon­ne voi ostaa päi­vä­li­pun tai vuo­si­kor­tin. Mikä­li lajiin hurah­taa ja halu­aa tutus­tua mui­hin har­ras­ta­jiin niin Oulun alu­eel­la on muu­ta­mia seu­ro­ja, joi­hin voi liittyä.

– Heit­tä­mään oppii heit­tä­mäl­lä. Lii­ke­ra­dan sisäis­tä­mi­nen on alkuun vai­ke­aa, sil­lä saman­lais­ta lii­ket­tä tulee har­voin muu­ten teh­tyä. Se ottaa aikan­sa, että suun­ta alkaa löy­ty­mään ja räjäh­tä­vyys lisään­tyy. Tek­nii­kas­sa on pal­jon liik­ku­via osia, mikä vaa­tii kär­si­väl­li­syyt­tä ja tuhan­sia tois­to­ja, Sipo­la hymyili.

Sipo­la muis­tut­ti, että yleen­sä radal­le läh­det­täes­sä pelaa­maan tapa­na on kier­tää koko kier­ros. Läm­mit­te­ly­ko­reil­la voi sit­ten put­tail­la, jos ei tee mie­li kier­tää koko rataa. Radal­la pelat­taes­sa täy­tyy ottaa huo­mioon muut pelaa­jat ja väy­lää läh­de­tään pelaa­maan vas­ta, kun edel­lä ole­vat ovat menneet.

– Ei hei­tel­lä tois­ten nis­kaan kiek­ko­ja, Sipo­la muistutti.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta löy­tyy myös usei­ta teko­nur­mi- ja nur­mi­kent­tiä, jot­ka ovat kun­ta­lais­ten vapaas­sa käy­tös­sä varat­tu­jen vuo­ro­jen ulko­puo­lel­la. Ajan­ta­sai­sen varaus­ti­lan­teen voi kat­soa Oulun kau­pun­gin ulko­lii­kun­ta­paik­ko­jen sivuil­ta. Kivi­tuh­ka­ken­tät eivät ole varat­ta­via kent­tiä eli nii­tä voi käyt­tää vie­lä vapaam­min. Kivi­tuh­ka­kent­tiä löy­tyy Hau­ki­pu­taan, Kii­min­gin, Jää­lin, Kel­lon, Yli-Iin ja Yli­kii­min­gin alueil­ta yhteen­sä mel­kein kolmekymmentä.

Ilmai­siin kesä­ak­ti­vi­teet­tei­hin kuu­luu myös tie­ten­kin uin­ti. Avo­ve­teen uimaan läh­det­täes­sä kan­nat­taa kui­ten­kin aina muis­taa ilmoit­taa jol­le­kin uimaan läh­dös­tä ja tur­val­li­sin­ta on uida ran­nan suun­tai­ses­ti. Mikä­li läh­det uimaan ja jätät tava­ra­si ran­taan, omien tava­roi­den pääl­le voi jät­tää lapun, jos­sa ker­too ole­van­sa uimas­sa. Näin väl­ty­tään tur­hil­ta säi­käh­ti­mi­sil­tä ja hätäilmoituksilta.

Kesäi­sin avo­ve­sil­lä liik­kuu uima­rei­den lisäk­si pal­jon niin venei­li­jöi­tä, sup­pai­li­joi­ta kuin melo­jia­kin, joten itsen­sä näky­väk­si teke­mi­nen on myös suo­si­tel­ta­vaa. Nilk­kaan voi kiin­nit­tää poi­jun ja väri­käs uima­lak­ki näkyy aina­kin lähim­mil­le kanssaharrastajille.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la viral­li­sia uima­ran­to­ja on Ase­ma­ky­läl­lä, Inkon­no­kal­la, Kivi­nie­mes­sä, Meri­nie­mes­sä, Nie­me­län­tör­mäl­lä, Jää­lin mon­tuil­la, Jää­lin­ma­jan ran­nas­sa, Kii­min­gin urhei­lu­ken­tän ran­nas­sa, Pate­nie­mes­sä, Yli-Iin Möl­jäs­sä ja Yli­kii­min­gin Kirk­ko­ran­nas­sa. Iis­sä kun­nan viral­li­sia uima­ran­to­ja ovat Vih­ko­saa­ren sekä Vatun­gin uimarannat.

Koko per­heen ulkoi­lu­har­ras­tuk­siin kuu­luu myös geo­kät­köi­ly. Puhe­li­mel­le ilmai­sek­si saa­ta­vil­la ole­va Geocac­hing-app näyt­tää kaik­ki Suo­men geo­kät­köt ja nii­tä löy­tyy kym­me­niä aina Pate­nie­mes­tä Kui­va­nie­meen ja Hau­ki­pu­taal­ta Yli­kii­min­kiin saak­ka. Kuten muis­sa­kin ulkoi­lu­la­jeis­sa ja maas­tos­sa liik­kues­sa, myös geo­kät­köil­les­sä kan­nat­taa muis­taa jakaa oma sijain­ti lähei­sel­le ja ottaa mukaan tar­peek­si juotavaa.