Van­hem­pia ihme­tyt­tää tien muut­tu­mi­nen tur­val­li­sek­si oppi­lai­den siir­tyes­sä ylä­kou­luun Ylikiimingissä

Vajaat kym­me­nen Yli­kii­min­gin Karah­kas­sa asu­vaa ylä­kou­lu­lais­ta jou­tuu pyö­räi­le­mään vaa­ral­li­sek­si koet­tua Muhok­sen­tie­tä pit­kin pääs­tääk­seen opi­nah­joon­sa Yli­kii­min­gin kouluun.

Oulun kau­pun­ki kor­vaa oppi­laan kou­lu­mat­kan, mikä­li mat­ka lähi­kou­luun on yli vii­si kilo­met­ria. Jos kou­lu­mat­ka on lyhyem­pi, huol­ta­jil­la on mah­dol­li­suus hakea mak­su­ton­ta kou­lu­kul­je­tus­ta, jos mat­ka on oppi­laal­le lii­an vai­kea tai vaa­ral­li­nen. Har­kin­nan­va­rais­ta kou­lu­kul­je­tus­ta ei kui­ten­kaan Karah­kas­sa asu­vil­le oppi­lail­le myön­ne­tä hei­dän siir­tyes­sä ala­kou­lus­ta ylä­kou­lun puolelle.

Toi­nen Min­na lei­pi­vaa­ran lap­sis­ta käy Yli­kii­min­gin kou­lun ylä-astet­ta, eikä hänes­tä käy jär­keen se, että kou­lu­mat­kaa ei pide­tä vaa­ral­li­se­na Kou­lu­lii­tu-mene­tel­mäl­lä arvioi­tu­na. Heil­tä tulee mat­kaa kou­luun 4,9 kilometriä.

– Tiel­lä ei ole pien­nar­ta, jos­sa pol­kea. Ei ole valais­tus­ta eikä tie­tä aura­ta aamui­sin. Tiel­lä on 80 kilo­met­rin nopeus­ra­joi­tus ja ras­kas­ta lii­ken­net­tä, Lei­pi­vaa­ra kertoo.

Lei­pi­vaa­ran kans­sa samaa ihmet­te­lee Aune Kaar­le­jär­vi, jon­ka lap­si kul­kee samaa reit­tiä kou­luun. Kaar­le­jär­ven lap­sen kou­lu­mat­ka on 4,8 kilo­met­riä. Molem­mat ovat huo­lis­saan jäl­ki­kas­vun­sa tur­vat­to­mas­ta kou­lu­mat­kas­ta eten­kin tal­viai­kaan mar­ras­kuus­ta maa­lis­kuu­hun, jol­loin olo­suh­teet muut­tu­vat merkittävästi.

– Tal­vel­la tiel­lä on vain auto­jen ajou­rat, joi­ta pit­kin on pyöräiltävä.Tai oppi­laat jou­tu­vat työn­tä­vät pyö­ri­ään lumi- ja rän­tä­sa­tees­sa sekä 30 asteen pak­ka­sel­la, Kaar­le­jär­vi toteaa.

Van­hem­mat koke­vat, että kou­lu nos­taa kädet pys­tyyn ja siir­tää vas­tuun kau­pun­gil­le, jos­ta käs­ke­tään otta­maan yhteyt­tä lii­ken­nöit­si­jään. Kaar­le­jär­vi ja Lei­pi­vaa­ra ovat molem­mat otta­neet yhteyt­tä kou­lun apu­lais­reh­to­riin, joka on toden­nut teh­neen­sä voi­ta­van­sa ja pyy­tä­nyt van­hem­pia ole­maan yhtey­des­sä kau­pun­gin logis­tik­ko Olli Wim­me­riin. Kaar­le­jär­vel­le oli ker­rot­tu kau­pun­gin kat­so­van tien ole­van tar­peek­si tur­val­li­nen Kou­lu­lii­tu-mene­tel­män mukaan. Hän penää­kin asian­tun­ti­joi­den käy­tän­nön­lä­hei­syy­den perään ja ker­too kut­su­neen­sa Wim­me­rin ja kou­lun apu­lais­reh­to­rin pyö­räi­le­mään Karah­kaan keskitalvella.

– Ala­kou­lu­lai­set lap­set saa­vat samas­ta pai­kas­ta kou­lu­kul­je­tuk­sen, eli ilmei­ses­ti tie muut­tuu tur­val­li­sek­si lap­sen siir­tyes­sä ylä­kou­luun. Eihän tie muu­tu tur­val­li­sek­si piir­tä­mäl­lä vaan se pitäi­si käy­dä pai­kan pääl­lä totea­mas­sa, Kaar­le­jär­vi pohtii.

Lei­pi­vaa­ra on samoil­la lin­joil­la Kaar­le­jär­ven kans­sa ja hän on sitä miel­tä, että vaa­ral­li­nen ja pit­kä­kes­toi­nen kou­lu­mat­ka voi syö­dä nuo­ren kou­lu­mo­ti­vaa­tio­ta ja jaksamista.

– Kou­lu todet­tiin, että har­kin­nan­va­rai­siin hake­muk­siin voi lisä­tä asian­tun­ti­ja­lausun­to­ja, mikä taas tar­koit­taa, että pitäi­si hakea lausun­to lap­sen kyke­ne­mät­tö­myy­des­tä. Kyse ei ole las­ten kyke­ne­mät­tö­myy­des­tä vaan rei­tin tur­vat­to­muu­des­ta, Kaar­le­jär­vi sanoo.

Aikai­sem­pi­na vuo­si­na mat­kan on voi­nut tait­taa itse mak­sa­va­na asiak­kaa­na kou­lu­kul­je­tus­ten kyy­dis­sä. Juu­ri alka­neen luku­vuo­den ensim­mäi­se­nä kou­lu­päi­vä­nä ylä­kou­lun oppi­laat jäi­vät pysä­kil­le, sil­lä lii­ken­nöit­si­jän käy­tän­tö oli muut­tu­nut, eikä itse mak­sa­via oppi­lai­ta otet­tu kyytiin.

Vii­me vuon­na Karah­kan alu­een kou­lu­kul­je­tuk­sis­ta vas­ta­si Repo-Lines Oy, joka sit­tem­min myy­tiin kul­je­tusa­lan yri­tys Nobi­nal­le, jos­sa päät­tä­vis­sä eli­mis­sä toi­mi­vat kui­ten­kin edel­leen samat hen­ki­löt. Kaar­le­jär­vi ja Lei­pi­vaa­ra ihmet­te­le­vät käy­tän­nön muut­tu­mis­ta ja sitä, miten Yli­kii­min­gin toi­sel­la puo­lel­la lii­ken­nöi­vä Saa­ga Tra­vel ottaa itse mak­sa­vat oppi­laat edel­leen kyytiin.

– Ensin lii­ken­nöi­jä ker­toi, että itse mak­sa­vien oppi­lai­den kul­je­tus ei onnis­tu, kos­ka se on hei­dän näkö­kul­mas­taan han­ka­laa. Nyt he ovat kui­ten­kin luvan­neet aina­kin yrit­tää jär­jes­tää asian, Kaar­le­jär­vi kertoo.

Kun­nil­la on laki­sää­tei­nen vel­vol­li­suus jär­jes­tää mak­sut­to­mat kou­lu­kul­je­tuk­set perus­o­pe­tus­ta saa­vil­le oppi­lail­le, joi­den kou­lu­mat­ka lii­an pit­kä tai vaa­ral­li­nen. Wim­mer muis­tut­taa, että kau­pun­gin kil­pai­lut­taes­sa kou­lu­kul­je­tuk­sia huo­mioon ote­taan vain laki­sää­tei­nen pal­ve­lu­tar­ve. Kau­pun­ki ei ota Wim­me­rin mukaan roo­lia sii­nä, miten lii­ken­nöit­si­jä suh­tau­tuu itse mak­sa­vien oppi­lai­den kuljettamiseen.

– Kau­pun­ki ei kiel­lä itse mak­sa­vien oppi­lai­den kul­je­tus­ta kou­lu­kul­je­tus­ten ohel­la. Asia on huol­ta­jien ja lii­ken­nöit­si­jöi­den väli­nen, mikä­li täl­lai­sia jär­jes­te­ly­jä sovi­taan oppi­lail­le, jot­ka eivät ole kou­lu­kul­je­tuse­tuu­den pii­ris­sä, Wim­mer sanoo.

Wim­mer on otta­nut van­hem­pien kans­sa kes­kus­tel­les­saan esil­le yhden­ver­tai­suu­den ja Kou­lu­lii­tu-mene­tel­män val­ta­kun­nal­li­set mää­ri­tel­mät. Wim­mer ker­too Kou­lu­lii­tu-mene­tel­män otta­van huo­mioon muun muas­sa pien­ta­reen levey­den, tien huol­to­luo­kan, nopeus­ra­joi­tuk­set ja oppi­lai­den ikä­ta­son, jois­ta muo­dos­tuu lopul­li­nen riskiluokka.

– Har­kin­nan­va­rai­sia pää­tök­siä teh­des­sä jos­kus läh­de­tään teke­mään maas­to­kat­sel­mus ja asi­aa poh­di­taan yhdes­sä ris­ki­lu­ku­jen kans­sa, Wim­mer ker­too poikkeustapauksista.

Kaar­le­jär­vi on sitä miel­tä, että läh­tö­koh­tai­ses­ti kau­pun­gil­la oli­si vel­vol­li­suus hoi­taa kou­lu­lii­tu-arvioin­nit siten, että tal­vi­kuu­kausik­si tuli­si auto­maat­ti­ses­ti kai­kil­le Karah­kan kou­lu­lai­sil­le kyyti.

– Kou­lu­kyy­te­jä kil­pai­lut­taes­sa voi­si ihan hyvin vel­voit­taa pal­ve­lun­tar­joa­jat otta­maan kyy­tiin myös itse mak­sa­vat oppi­laat. Se oli­si minus­ta koh­tuul­lis­ta ja enem­män yhden­ver­tais­ta, sil­lä tal­vel­la tuol­le tiel­le ei las­ta uskal­la lait­taa kou­lu­mat­kaa kul­ke­maan, Lei­pi­vaa­ra jatkaa.

Ran­ta­poh­ja ei tavoit­ta­nut yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta Nobi­nan edus­ta­jaa kom­men­toi­maan asiaa.